romaanin yhteydessä läpikäyty kriisi merkitsi käännekohtaa Linnan

advertisement
TUNTEMATON TEKEE KIRJAILIJASTA
TUNNETUN
DEN OKÄNDE GÖR FÖRFATTAREN KÄND
THE UNKNOWN MAKES ITS AUTHOR WELL KNOWN
Epäonnistuneen Messias -romaanin yhteydessä läpikäyty kriisi merkitsi
käännekohtaa Linnan kirjalliselle uralle. Hän oli nyt valmis jättämään taakseen
aiempien romaanien aihepiirin. Uusi romaani alkoi syntyä hänen mielessään
sotamuistoista, jotka nousivat jälleen pintaan. Tarkkamuistisella Linnalla oli paljon,
mistä kirjoittaa. Myös motiivi löytyi: Linna halusi horjuttaa virallista näkemystä
sodasta ja suomalaisista sotilaista.
Sotaromaanin kirjoitustyö alkoi kesällä 1953. Siihen muodostui vähitellen
tehdastyön rinnallakin toimiva rutiini. Perhe asui nyt Finlaysonin uudessa
vuokratalossa. Sinne Linna palasi töiden jälkeen neljältä, joi kahvia ja aloitti
kirjoittamisen, jota jatkoi noin iltakahdeksaan asti. Tekstejään Linna luki ääneen
lähimmille ystävilleen. Ystäväpiiri myös nuorentui ja Linna sai elinikäisen ystävän
muun muassa Jaakko Syrjästä. Kirjan ensimmäinen versio syntyi käsin ja toinen
kirjastosta lainaksi saadulla kirjoituskoneella.
Syyskuussa 1954 käsikirjoitus lähti kustantajalle ja vielä saman vuoden lopulla
Tuntematon sotilas ilmestyi kauppojen näyteikkunoihin. Kustantajan toimesta
romaaniin tehtiin poistoja ja muutoksia. Muun muassa sotilaiden karkeimpia
ilmaisuja, selitteleviä tekstikohtia ja yleistä sodan ja sodanjohdon arvostelua
karsittiin. Joitakin poistoja Linnan oli vaikea hyväksyä ja niiden kohdalla on aika
ajoin puhuttu sensuuristakin.
Rivimiesten näkökulmasta kerrottu konekiväärijoukkueen sotaretki jatkosodassa
sai koko Suomen kirjallisen maailman sekaisin. Toini Havun kielteinen arvostelu
Helsingin Sanomissa 19.12.1954 räjäytti ”kirjallisen jatkosodan” valloilleen.
Linnan ei aina katsottu ymmärtäneen sodan lainalaisuuksia yleisesti ja hänen
upseerikuvauksensa olivat kiistanalaisia. Sodan käyneet miehet kuitenkin
ymmärsivät kaiken, mitä Linna kirjoitti ja kirjan suosio tuli olemaan sen mukainen.
Remonttiporukka tarkistaa kehruukoneen värttinöiden asennusta Finlaysonin tehtaalla.
Vasemmalla koneen takana Kosti Itäluoto ja Rauni Ollikka, oikealla Linna ja Reino
Siren. Linnan kirjoittaessa sotaromaaniaan myös työtoverit pysyivät kärryillä romaanin
käänteissä. Kuva: Yksityiskokoelma.
Reparationsgruppen granskar spinnmaskinerna på Finlaysons fabrik. Bakom maskinen
till vänster Kosti Itäluoto och Rauni Ollikka, till höger Linna och Reino Siren. När Linna
skrev sin krigsroman följde även arbetskamraterna med i romanens utveckling. Foto:
Privatsamling.
The maintenance team checking the installation of spindles in the spinning machine at
the Finlayson factory. On the left, behind the machine: Kosti Itäluoto and Rauni Ollikka.
On the right: Linna and Reino Siren. As Linna was writing his war novel, his workmates
were kept up to date on the progress of the novel. Photo: Private collection.
Linnan elämä mullistui Tuntemattoman sotilaan jälkeen täydellisesti. Hänestä
tuli tunnettu ja yksityinen elämä oli mennyttä. Tiedossa oli lukuisia haastatteluja,
esiintymisiä ja kirjallisia matineoita, mutta myös erityisesti hänen tavoittelemaansa
menestystä ja tunnustusta.
Den kris som Linna genomgick i samband med den misslyckade romanen Messias
innebar en vändpunkt för hans litterära bana. Han var nu redo att lämna bakom
sig de tidigare romanernas tema. En ny roman började formas i tankarna av de
krigsminnen som åter steg upp till ytan. Den minnesgoda Linna hade mycket att
skriva om. Även ett motiv hittades: Linna ville undergräva den officiella synen på krig
och finländska soldater.
Työmiehet tulossa ruokatunnilta takaisin tehtaalle. Takaa vasemmalta erottuu Väinö Linna. Linnasta oikealle Osmo ja Simo Hyväri, Antti Lehtonen, Kosti Itäluoto sekä oikealla edessä
karstaamon ylityönjohtaja Vilho Raippa. Kuva: Yksityiskokoelma.
Arbetarna på väg från matpausen tillbaka till fabriken. I bakgrunden till vänster Väinö Linna. På Linnas högra sida Osmo och Simo Hyväri, Antti Lehtonen, Kosti Itäluoto och framme till
höger överarbetsledaren för karderiet Vilho Raippa. Foto: Privatsamling.
Workers returning to the factory from their lunch-hour. Visible in the background on the left is Väinö Linna. From Linna to the right: Osmo and Simo Hyväri, Antti Lehtonen, Kosti
Itäluoto. In the front on the right: head supervisor of the card room, Vilho Raippa. Photo: Private collection.
Skrivandet av krigsromanen inleddes sommaren 1953. En fungerande rutin skapades
småningom vid sidan av fabriksarbetet. Familjen bodde nu i Finlaysons nya hyreshus.
Linna återvände dit efter arbetet klockan fyra, drack kaffe, började skriva och
skrev ända till ungefär åtta på kvällen. Texterna läste Linna högt för sina närmaste
vänner. Vänkretsen blev yngre och Linna fick en vän för livet i bland andra Jaakko
Syrjä. Första versionen av boken kom till för hand och den andra skrev han på en
skrivmaskin som han lånat på biblioteket.
I september 1954 skickades manuskriptet till förläggaren och ännu i slutet av
samma år sattes Okänd soldat ut i bokhandlarnas skådefönster. Förläggaren gjorde
sina ändringar och utgallringar. Bland annat soldaternas allra råaste uttryck,
förklarande textavsnitt och allmän kritik av kriget och krigsledningen togs bort. Vissa
borttagningar hade Linna svårt att acceptera och i fråga om dessa har man tidvis även
talat om censur.
Maskingevärsgardets fälttåg under fortsättningskriget som berättades ur vanliga
soldaters synvinkel fick hela den finländska litteraturen i obalans. Toini Havus
kritiska recension i tidningen Helsingin Sanomat 19.12.1954 satte igång det ”litterära
fortsättningskriget”. Man ansåg att Linna inte alltid förstått krigets regelmässighet
generellt sett och att hans officersskildringar var kontroversiella. De män som varit
med i kriget förstod dock allt det som Linna skrev och den uppskattning som boken
rönte följde samma linje.
Linnan läheisimmät työtoverit olivat kolme muuta remonttiporukan jäsentä. Kuvassa
remonttiporukka saksalaisen asentajan seurassa. Vasemmalta Rauni Ollikka, Reino Siren,
Helmut Göbel, Väinö Linna ja Kosti Itäluoto. Kuva: Yksityiskokoelma.
Linnas närmaste arbetskamrater var de andra tre i reparationsgruppen. På bilden
gruppen i sällskap av en tysk montör. Från vänster Rauni Ollikka, Reino Siren, Helmut
Göbel, Väinö Linna och Kosti Itäluoto. Foto: Privatsamling.
Linna’s closest workmates were the three other members of the maintenance team. The
team is pictured here with a German mechanician. From the left: Rauni Ollikka, Reino
Siren, Helmut Göbel, Linna and Kosti Itäluoto. Photo: Private collection.
Linnas liv blev totalt omvälvt efter Okänd soldat. Han blev känd och hade inte längre
något privatliv. Det blev otaliga intervjuer, framträdanden och litterära matinéer,
men även succé och erkännande som han särskilt strävat efter.
The crisis that Linna went through while working on the failed novel Messias
(Messiah) meant a turning point in his literary career. He was now ready to leave
behind the subject matter of his earlier novels. The new novel began to take form in
his mind from memories of the war, which surfaced once more. Linna had a sharp
memory, and therefore a lot to write about. There was also a motive: Linna wanted to
give the official version of the war and of Finnish soldiers a good shake.
Work on his war novel began in the summer of 1953. He slowly developed a routine
that worked even alongside his hours at the factory. The family was now living in a
new rental house belonging to Finlayson. Linna returned there after work at four,
drank coffee and then started writing, which he continued until around eight in the
evening. Linna read his texts to his closest friends. His circle of friends also grew
younger and Linna, for example, found a lifelong friend in Jaakko Syrjä. The book’s
first version was written by hand, and the second with a typewriter borrowed from
the library.
Linnan perheen joulu vuonna 1954. Kuva: Ensio Kauppila. Yksityiskokoelma.
Familjen Linna firar jul 1954. Foto: Ensio Kauppila. Privatsamling.
Linna family Christmas in 1954. Photo: Ensio Kauppila. Private collection.
In September 1954, the manuscript was sent to the publisher, and by the end of the
same year The Unknown Soldier appeared at shop windows. The publisher made
some cuts and changes to the novel. Among other things, some of the soldiers’ more
cruder remarks, explanatory passages and general criticism of the war and wartime
leadership were trimmed. Linna found some omissions difficult to accept, and there
has been talk of censure from time to time.
This narrative of a Finnish machine gun company’s tour of duty during the War
of Continuation, as told from the point of view of the common soldiers, took
the Finnish literary world by storm. Toini Havu’s negative review in Helsingin
Sanomat on December 19th, 1954 begot a “literary war of continuation”. Linna
was sometimes seen as not having understood the nature of war in general, and
his portrayals of officers were controversial. But men who had been in the war
understood everything that Linna wrote, and the success of the book followed
accordingly.
Linna’s life was turned upside down after The Unknown Soldier. He became famous
and his private life was now only history. He not only had countless interviews,
appearances and literary matinees to look forward to, but the success and recognition
he had reached for as well.
Tuntemattoman sotilaan kastajaiset työtovereille Linnan kotona romaanin ilmestyttyä.
Kuvassa vasemmalta Väinö Linna, Rauni Ollikka, Paul Biermaier, Reino Siren ja Kosti
Itäluoto. Kuva: Simo Lehtonen. Yksityiskokoelma.
Arbetskamraterna firar hemma hos Linnas att Okänd soldat har utkommit. Från vänster
Väinö Linna, Rauni Ollikka, Paul Biermaier, Reino Siren och Kosti Itäluoto. Foto: Simo
Lehtonen. Privatsamling.
Christening ceremony of The Unknown Soldier held for workmates at Linna’s home after
the novel came out. From the left: Väinö Linna, Rauni Ollikka, Paul Biermaier, Reino
Siren and Kosti Itäluoto. Photo: Simo Lehtonen. Private collection.
Linnan perhe Puuvillatehtaankadun asunnossaan tammikuussa 1955. Kuva: E.M. Staf.
Vapriikin kuva-arkisto.
Familjen Linna i sin bostad på Bomullsfabriksgatan i januari 1955. Foto: E.M. Staf.
Vapriikki bildarkiv.
Linna’s family in their Puuvillantehtaankatu apartment in January 1955. Photo: E.M.
Staf. Vapriikki Photo Archive.
Linnan pariskunta sukulaistensa Pauli ja Pirkko Kantolan häissä maaliskuussa 1957.
Vasemmalta Eero Käpynen, Väinö Linna, Ada Kantola, Kerttu Linna ja Anni Kantola.
Kuva: Yksityiskokoelma.
Paret Linna på släktingarna Pauli och Pirkko Kantolas bröllop i mars 1957. Från
vänster Eero Käpynen, Väinö Linna, Ada Kantola, Kerttu Linna och Anni Kantola. Foto:
Privatsamling.
The Linnas at their relatives’ Pauli and Pirkko Kantola’s wedding in March 1957. From
the left: Eero Käpynen, Väinö Linna, Ada Kantola, Kerttu Linna and Anni Kantola.
Photo: Private collection.
Download