Luento 2
Tiedonkeruu ja raportointi
Kaisu Puumalainen

Raportointi

Raportoinnista
− raportin perusrakenne:
− johdanto
− teoriaosa, jossa viitekehys ja hypoteesit
− tutkimuksen suoritustavan (metodologia) kuvaus (data collection + measures)
− tulokset (kuvailu + testaus)
− tulkinnat + arviointi
− rajoitukset + jatkotutkimusaiheet

Metodologian raportointi 1
− otanta:
− kohderyhmä, rajaukset, otantakehys, otoskoko
− informantit, otantamenetelmä, prosessi
− tiedonkeruu:
− menetelmän valinta, prosessi, instrumentin laadinta, esitestaus
− vastausprosentti, edustavuus

Esim. otanta ja tiedonkeruu (1)
The empirical data used in this study is drawn from a dataset collected using a structured mail questionnaire. The survey was carried out in spring 2004. The initial population consisted of Finnish companies engaged in R&D from eight different industry categories: food, forestry, furniture, chemicals, metals, electronics, information and communications technology (ICT), and services.
The questionnaire was developed partly by using extant measurement scales, which were translated into
Finnish. The use of a back-translation procedure involving a native English speaker ensured that the meanings of the item statements were not altered. Seven-point Likert scales were mainly used to minimize executive response time and effort (Knight & Cavusgil 2004). Pretests for getting feedback regarding the clarity of the survey items were conducted with ten companies of varying size in different sectors.
Like numerous other researchers, we chose to rely on single key informants in our data collection. In order to maximize the data accuracy and reliability, we followed Huber and Power’s (1985) guidelines on how to get quality data from single informants. Entrepreneurial orientation is normally operationalized from the perspective of the CEO (Covin & Slevin 1989; Wiklund & Shepherd 2003), and CEOs are typically the most knowledgeable persons regarding their companies’ strategies and overall business situations (Zahra &
Covin 1995). Most of our respondents had titles such as chief executive officer, managing director, chief technology officer and R&D director, indicating a senior position in the firm.

Esim. otanta ja tiedonkeruu (2)
A total of 1140 companies were identified from the Blue Book Database.
Of those, 881 were reached by telephone and were found eligible to answer questionnaire. Other firms were not reached in spite of numerous telephone calls, or were considered ineligible. Eligibility and the identity of the most suitable key informants were ascertained during the telephone conversation. Participation in the survey was solicited by means of incentives such as the offer of a summary report of the results, and by assuring confidentiality of the responses. Of the firms contacted by telephone, 200 refused to participate. The survey questionnaire, along with a preaddressed postage-paid return envelope and a cover letter describing the purpose of the research, was mailed to the 681 firms that agreed to participate. A reminder e-mail was sent to those who had not answered within two weeks.

Esim. otanta ja tiedonkeruu (3)
A total of 299 responses were received, yielding a satisfactory effective response rate of
33.9% (299/881). Non-response bias was assessed on a number of variables (e.g., size, profitability, time of latest new product launch, international operation mode) by comparing early and late respondents, following the suggestions of Armstrong and Overton (1977).
There was no evidence of non-response bias, with the exception that the firm size of the early and late respondents differed slightly: it was larger in the late-respondent group when measured against the number of employees (the sample means for the early and late respondents were 140 and 205 employees, t= -2.50, d.f.=121, sig.=.014). We also compared the distribution of the number of employees in our data with the corresponding distribution of all Finnish companies with more than 50 employees, and found that in the categories between 100 and 999 employees, the proportions were equal. Four per cent of firms have more than 1000 employees (Statistics Finland 2004), as did 13% of our sample. This suggests that very large companies may be over-represented, and is in contrast with the comparison of early and late respondents implying that companies with large numbers of employees might be under-represented. Furthermore, as there was no significant difference between the early and late respondents in terms of turnover, we concluded that our sample was not biased.

Esim. otanta ja tiedonkeruu (4)
In order to minimize social desirability bias in the measurement of constructs, it was emphasized in the cover letter that there were no right or wrong answers, and that the responses would remain strictly confidential (Zahra & Covin 1995). The respondents were asked to recall the situation in their companies during the most recent three year period to avoid recollection errors.
The sample used in this paper includes 217 firms from manufacturing and service segments.
Seven different industry sectors were selected in aim to obtain a heterogeneous sample so as to increase the generalizability of the findings. Since we want to make distinction between individual and firm-level factors and in this study we aspire for capturing firm-level entrepreneurship and rather formal organizational renewal capabilities, the size class was restricted to firms with 50 employees or more. The upper cut-off 1000 employees was used to filter the largest firms out.
This was done because the measures used to assess hypothesized relationship between independent and dependent variables include questions concerning organizational changes and international performance during the last three years. It is presumable that due to the organizational inertia in very large firms the lag between organizational changes and enhanced performance is longer than in small firms. Thus, it is possible that to capture the impact of organizational changes on performance of very large firms, the time period should be longer than used in this survey. To avoid the possible bias in results, the largest firms were omitted from this study.

Metodologian raportointi 2
− mittarit:
− mittarien kehittely, kontrollimuuttujat
− validiteetti ja reliabiliteetti
− analyysit:
− millä menetelmillä hypoteesit testattiin
− raportissa mainittavat seikat vaihtelevat menetelmittäin

Esim. mittaaminen (1)
Dependent variables: international performance
We agree with many other authors (e.g., Cavusgil & Zou 1994; Katsikeas et al. 2000) that international performance is a multidimensional construct that should be measured using a variety of indicators (for a thorough review of the measures used, see e.g., Zou & Stan 1998; Leonidou et al. 2002; Manolova &
Manev 2004). These indicators could be objective or subjective, absolute or relative, reflecting either the scale of international operations or success in them.
We measured the scale of international operations on two objective indicators: 1) international sales as a percentage of total sales, and 2) the number of countries in which the company operates. These are both among the most commonly used proxies in this context (Walters & Samiee 1990; Sullivan 1994; Robertson
& Chetty 2000; Autio et al 2000). In their review of 31 performance studies, Walters and Samiee (1990) found that 68% of them used the first and 13% the second measure. We also computed objective relative measures of the degree of internationalization by standardizing the international sales percentage and number of countries within each industry. These relative measures gave results that were identical to the absolute measures, and are thus not reported separately. We acknowledge that growth measures would be useful objective indicators of international performance as well. Autio et al. (2000) examined change in international sales as a percentage of total sales and growth in total sales, in order to understand the overall impact of growth in international sales.
The success of international operations was assessed in a subjective manner. The respondents were asked to indicate their level of satisfaction with their international activities during the previous three years on six different dimensions of performance, and as a whole. The average of these seven items was also used as an overall indicator (Cronbach alpha = .91).

Esim. mittaaminen (2)
Our reliance on self-reported data from single informants introduces the risk of common method variance. In order to obviate this risk, we followed the procedure suggested by Wiklund and Shepherd (2003) and computed the correlation coefficient with a self-reported profitability measure and an externally obtained one. We were able to find the return on investment (ROI) figures of 68 respondent companies from
Talouselämä and Tietoviikko magazines, which are Finnish business magazines that collect and publish annual financial data from several industries. The correlation between the measures was .40 (p<.01). In fact, the results of previous research suggest that subjective measures of performance can accurately reflect objective measures (Lumpkin & Dess
2001).

Esim: mittaaminen (3)
Independent variables
Entrepreneurial orientation was conceptualized as consisting of the dimensions of innovativeness, proactiveness and risk-taking. The measure was adapted from Naman and Slevin (1993), and Wiklund (1998), which were based on measures developed in Covin and Slevin (1988) and Miller and Friesen (1982). Pretests were conducted, after which some original items were dropped and new ones generated on the basis of previous studies on firm-level entrepreneurship. The measure included nine items, which were assessed on a scale from one to seven (see Appendix). The three dimensions are closely related, so a composite measure was constructed as an average of all nine items, resulting in a reliability coefficient of .74, which is satisfactory according to the guidelines presented in Nunnally (1978).

Esim: mittaaminen (4)
Control variables
There are firm-specific and external factors that may affect a firm’s international performance, regardless of its strategic orientation (Lumpkin
& Dess 1996) or its renewal capability. We therefore controlled for firm size, experience in international operations, and environmental dynamism.
Firm size is normally operationalized as the number of employees and/or amount of annual sales. It is assumed to affect international performance positively, as a larger firm has a larger pool of resources to exploit and the possibility to achieve advantages of scale in its international operations. In order to avoid problems of multicollinearity in the hypothesis testing, we only used annual sales turnover (reported in million €) as an indicator of firm size. The sales were log-transformed to correct for positive skewness.

Tulosten raportointi: kuvailu
− grafiikka
− pylväät, histogrammit
− piirakat
− viiva- ja aluekuviot
− sirontakuviot
− frekvenssijakaumat
− tunnusluvut
− jakauman sijainti (keskiluvut)
− jakauman hajonta (hajontaluvut)
− jakauman muoto (vinous ja huipukkuus)

Esim : frekvenssejä ja tunnuslukuja
N of firms
% of firms
% international
Food Forest Chem. Metal Electronics Service ICT Total
20
9
55
21
10
85
18
8
83
79
36
75
23
11
91
17
8
53
39
18
35
217
100
68
Start year Mean 1938 1957 1957 1967 1971 1953 1970 1962 in industry S.D. 43.2 26.8 28.0 24.7
Sales M€
Mean 162.3 37.9 173.1 21.4 in 2003 S.D. 344.5 52.1 258.3 25.2
25.7
40.4
40.4
43.0
125.5
152.3
36.8
30.3
33.1
32.4
59.4
143.9
Employees Mean 231.4 183.0 333.6 122.8 200.2 247.6 189.3 185.8 in 2003 S.D. 224.6 175.1 254.4 75.8 167.3 224.3 132.2 166.6

Esim. korrelaatioita ja tunnuslukuja
Variable
1. Sales M€
2. Intnl. experience
3. Env. dynamism
4. Entr. orientation
1 2 3
.29
b
4 5 6 7 8
-.06 -.01 -.01 -.05 .02 .25
b
9
.25
b
-.19
a
.08 -.04 .02 .19
a
.18
b
.22
b
.28
b
.03
.19
b
.13
.26
b
.34
b
.02
.04
.24
b
.03
.13
5. Rec. cap. number
6. Rec. cap. success
7. Intnl. performance
8. % of sales intnl
9. # of countries
-.08 .03 -.01 .08
.21
a
.00 -.03
.45
b
.24
b
.50
b
Minimum
2 1 1,14 2,33 0 1,86 2 0 0
Maximum
1177 204 6,57 6,06 7 5 9,43 100 140
Mean
59 28 4,14 4,14 3,98 3,57 5,91 52,05 12,23
Std. Deviation
Cronbach α
144 25 0,99 0,74 2,14 0,61 1,68 32,6 17,61 n.a. n.a. .75 .74 n.a. .79 .91 n.a. n.a.
Significance a p < .05, b p < .01

Tulosten raportointi: testaus
− mitä kaikkea pitää raportoida? -> riippuu analyysimenetelmästä
− Yleensä ainakin testisuure (+keskivirhe) ja merkitsevyystaso
− ei SAStulostusta sellaisenaan (ehkä liitteeksi)
− tiivistä taulukoiksi!!

Esim. Analyysimenetelmän raportointi
− In the final analyses we use multiple linear regression analysis to test our hypotheses. We use the financial performance indicators for t=2007 to t=2010 as dependent variables in estimating the following equation:
−

Esim. Regressiomallin raportointi
DEPENDENT VARIABLE
Independent Variable
Intercept
Degree of internationalization
ROA 2008
Innovativeness-proactiveness
Risk-taking
Model fit
F -value
ROA 2009
Parameter
Estimate
4.68
-0.09**
0.51***
2.41*
-3.79**
34.06*** t-value
1.15
-2.17
10.50
1.69
-2.70
R -Square
p-value
0.25
0.03
<.01
0.09
0.01
0.27

Tulosten raportointi: tulkinta ja arviointi
− mitä tulokset tarkoittavat käytännössä, selkeällä kielellä ilman numeroita
− korosta sellaista mikä oli yllättävää, uutta tai merkittävää
− vertaa aiempiin tutkimuksiin, hyvä jos saat enimmäkseen samanlaisia tuloksia, ja jotain uutta
− tulosten pysyvyys, yleistettävyys ja tarkkuus
− rajoitukset
− jatkotutkimusaiheet

Raportointiesimerkkejä
− Faktorianalyysi ja Cronbachin alpha
− Entrepreneurs in Turkey: A Factor Analysis of Motivations,
Success Factors, and Problems
Cynthia Benzing, Hung Manh Chu, Orhan Kara. Journal of Small
Business Management.
Milwaukee: Jan 2009. Vol. 47, Iss. 1; p. 58
(34 pages)
− Shopping malls attractiveness: a segmentation approach
Mohammed Ismail El-Adly. International Journal of Retail &
Distribution Management.
Bradford: 2007. Vol. 35, Iss. 11; p. 936
22

Raportointiesimerkkejä
− Lineaarinen regressioanalyysi
− Subsidiary size and the level of subsidiary autonomy in multinational corporations: a quadratic model investigation of
Australian subsidiaries
Stewart Johnston, Bulent Menguc. Journal of International
Business Studies.
Washington: Sep 2007. Vol. 38, Iss. 5; p. 787
(15 pages)
− Logistinen regressioanalyysi, binary
− Firm-specific influences on the internalization of after-sales service activities in foreign markets
Dirk Morschett. The Journal of Services Marketing. Santa
Barbara: 2006. Vol. 20, Iss. 5; p. 309
23

Raportointiesimerkkejä
− GLM, multi-way ANOVA
− Gender differences in occupational stress and coping strategies amont IT personnel
Vivien K G Lim, Thompson S H Teo. Women in Management
Review.
1996. Vol. 11, Iss. 1; p. 20 (9 pages)
− Sex Differences and Risk-Taking Propensity of Entrepreneurs
Masters, Robert, Meier, Robert. Journal of Small Business
Management.
Milwaukee: Jan 1988. Vol. 26, Iss. 1; p. 31 (5 pages)
24

Tiedonkeruu

− kirjoituspöytätutkimus
− Sisäiset tietokannat
− tilastotietokannat
− Kaupalliset tietokannat
− Kyselypohjaiset tuotteet
− kuluttajapaneelit
− Monitor, RISC, yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
− Meta-analyysi
− kenttätutkimus
− Survey
− havainnointi
− kokeet

IV. Kirjoituspöytätutkimus
− tietolähteitä
− yrityksen sisäiset tiedot
− markkinointipanokset ja tulokset
− Kassapäätetiedot
− asiakaspalaute, reklamaatiot
− Asiakastietokanta, SAP, ERP
− julkaisut, luettelot, raportit, tilastot
− Aiemmat tutkimukset (meta-analyysi)
− Tietokannat
− Pörssikurssit
− Yritysten uutiset ja tilinpäätökset
−
YK, Maailmanpankki jne. maatilastot
− standardoidut tutkimustuotteet
− inventaariotutkimukset
− kuluttajapaneelit
− Kuluttajien luottamus, ostopäällikköindeksi jne.

IV. Kirjoituspöytätutkimus
− etuja
− halpa ja nopea
− voi olla ainut käytännössä mahdollinen (esim. historiatiedot)
− usein mahdollista saada pitkittäisaineistoa
− rajoituksia
− kerätty aiemmin ja ei juuri kyseiseen tarkoitukseen
− Saatavilla yleensä vain helposti mitattavista käsitteistä
− luotettavuuden arviointi hankalaa
− vertailukelpoisuus, esim. hinnat ja valuutat

IV. Kirjoituspöytätutkimus
− Tietokantoja Katin käytössä
− Thomson One, DataStream (globaali, pörssiyhtiöitä)
− SDC Platinum (globaali, yritysostot ja yhteistyö)
− ETLA yritystietokanta (Suomen 600 suurinta yritystä) + Internet – tietokanta
− Amadeus + Zefyr (eurooppalaiset yritykset, tp + omistajuustiedot)
− Voitto Plus (suomalaiset yritykset, tp-tiedot)
− MarketLine (toimiala-, yritys- ja maakohtaiset tiedot)
− RISI (metsäteollisuus)
− ITU World Telecommunications /ICT Indicators
− Energian hinnat maittain aikasarjoina (EEA)

IV. Tietolähteitä netissä
− YK:n tilastot
− http://data.un.org/
− Maailmanpankin tilastot
− http://data.worldbank.org/
− OECD:n tilastot
− http://www.oecd.org/document/0,3746,en_2649_201185_46462759_1_
1_1_1,00.html
− EUROSTAT:n tilastot
− http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_dat abase
− Tilastokeskus
− http://www.stat.fi/

Meta-analyysi
− Kirjallisuuskatsaus tilastollisella analyysilla
− Kvantitatiivinen tutkimus, jossa aineistona on aiemmista julkaistuista tutkimuksista saadut tilastolliset tunnusluvut
− Vetää yhteen aiempien tutkimusten tuloksia
− Kuvailee ja selittää vaikutuksen voimakkuutta (effect size) eri tutkimuksissa
− Antaa käsityksen tulosten yleistettävyydestä
− Tunnistaa kontekstitekijöitä ja moderaattoreita
− Hunter & Schmidt (2004). Methods of meta-analysis .
Sage

Survey eli kysely- ja haastattelututkimukset
− tiedot kerätään kysymällä havaintoyksiköiltä
− sopii abstraktien asioiden mittaamiseen
− esim. asenteet, arvot, mielipiteet, aikomukset, odotukset
− sopii aiemmin tapahtuneiden asioiden mittaamiseen
− vaatii vastaajilta yhteistyötä tutkijan kanssa
− yleisin kenttätutkimuksen tiedonkeruumenetelmä liiketalouden tutkimuksessa

Survey
− vastausprosentti 10-95%
− Riippuu tiedonkeruumenetelmästä, kohderyhmästä/ informantista
− Korkeampi haastatteluissa ja yritysten sisäisissä kyselyissä
− hyvä 30-40%, pitäisi olla yleensä vähintään 15%
− Saadut vastaukset kpl / otantaan kuuluva kohderyhmä kpl
− miksi ihminen vastaa
− ystävällisyys, avuliaisuus
− seuran tarve
− mahdollisuus oppia uutta
− palkkio tai hyöty
− aihepiiri kiinnostaa

Tehtävä, vastausprosentti?
− Kohderyhmänä suomalaiset vientiä harjoittavat pkyritykset
− Amadeustietokannasta löytyy 45 000 suomalaista pkyritystä
− Otat 1 000 yrityksen satunnaisotoksen ja soitat niihin
− 50 ei tavoiteta lainkaan, koska ne ovat menneet konkurssiin
− 40 eivät ole enää pk-yrityksiä
− 200 on pkyrityksiä, mutta niillä ei ole vientiä
− 60 ovat kohderyhmässä, mutta eivät halua vastata
− Saat 200 vastausta, joista 10 on palautettu tyhjänä saatteena ettei yrityksellä ole vientiä

Vastaamisen motiiveja
− Henkilökohtainen hyöty (vetoaminen, personointi, palkkio)
− Yhteiskunnallinen hyöty /normi (anonymiteetti)
− Sitoutuminen (ennakkoilmoitus, DL, seuranta)
− Uutuus (kuori, saate, lomake)
− Helppous (palautuskuori)
− Asiantuntemus (informantin valinta)

(Cavusgil & Elvey-Kirk,1998)
− Yleinen hyöty: Apuasi tarvitaan! Antamasi tiedot auttavat (1) ymmärtämään kuluttajien näkemyksiä auton huollosta, ja parantamaan alan palveluja (2) vaikuttamaan alan lainsäädäntöön. Yhteistyöstänne on todella suuri apu.
− Egoistinen: Sinun mielipiteesi on tärkeä! On tärkeää että ilmaiset mielipiteesi, jotta autonhuoltopalveluja tarjoavat yritykset saavat tietää millaisia tuotteita ja palveluita sinä tarvitset. Kiitos että ilmoitat mielipiteesi.
− Auta tekijää tai teettäjää: Tarvitsemme apuasi! Mielipiteesi ovat hyvin tärkeitä tutkimuksemme onnistumiselle. Tulosten oikeellisuus riippuu täysin otoksen vastaajien, kuten sinun, panoksestasi. Olemme todella kiitollisia avustasi.

Tehtävä
− Toimivatko eri motivointitavat eri maissa?
− Ovatko eri motivointitavat tehokkaampia akateemisessa / kaupallisessa tutkimuksessa?
−
Ovatko eri motivointitavat tehokkaampia kuluttajille / yrityksille kohdistetussa tutkimuksessa?

Cavusgil & Elvey-Kirk,1998

Survey: tiedonkeruutapoja
− henkilökohtainen haastattelu
− puhelinhaastattelu /CATI
− postikysely /fax
− nettikysely /sähköposti

Henkilökohtainen haastattelu
− haastattelijan aloitteesta syntynyt kaksisuuntaista kommunikaatiota sisältävä tilanne, jonka tavoitteena on saada vastaajalta tietoa
− selkeä roolijako:
− haastattelija määrää keskustelun kulun
− ei välittömiä seurauksia haastateltavalle
− Kvantitatiivisessa tutkimuksessa yleensä määrämuotoinen kysymyslista ja usein valmiit vastausvaihtoehdot
− toteutustapoja
− ovelta ovelle
− työpaikalla
− ostoskeskuksessa tai kulkuneuvossa

Henkilökohtainen haastattelu
− etuja
− haastattelija nostaa vastausprosenttia
− apuvälineet mahdollisia
− täsmennyspyynnöt mahdollisia
− siirtymät kysymyksestä toiseen joustavia
− otantakehystä ei välttämättä tarvita
− tutkija voi kontrolloida kuka vastaa
− voidaan kysyä paljon kysymyksiä

Haastattelun ongelmia
− hidasta ja kallista
− haastattelija saattaa vaikuttaa haastateltavan vastauksiin
− haastateltava ei ole yhteistyökykyinen tai -haluinen
− haastateltava ei ole tavoitettavissa
− haastateltava ei ole rehellinen tai ei tiedä vastausta
− haastattelijan käytös vaihtelee
− haastattelija keksii itse vastauksia
− haastattelija tallentaa vastaukset väärin

Haastattelun suoritus
− haastattelijan briefaus
− haastateltavan motivointi
− tutkimuksen tarkoitusperät
− miksi minulta näitä kysytään?
− mihin näitä tietoja käytetään?
− tiedon kerääminen
− saako vastaajaa auttaa?
− tiedon tallennus
− nauhoitus tai muistiinpanot

Puhelinhaastattelu
− toteutus
− numerot listasta, luettelosta tai satunnaisesti
− kuluttajille paras aika arkisin klo 18-21
− Hyvä myös posti- tai nettikyselyn ennakkoilmoituksena
− rajoituksia
− ei apuvälineitä
− ei paljoa kysymyksiä (5-10 min.)
− ei liikaa vastausvaihtoehtoja per kysymys
− otoksen edustavuus
− etuja
− hyvä vastausprosentti
− voi soittaa mistä vain
− nopea
− halpa
− toistettavuus

Postikysely
− toteutus
− Otantakehys tarvitaan
− Laaditaan lomake
− Laaditaan saatekirje (tai –viesti)
− Esitestataan lomake
− Suunnitellaan palautusjärjestelyt
− Ennakkoilmoitus ja mahd. uusintakierros
− Suunnitellaan kannusteet vastaamiseen
− follow-up , varsinkin jos vastausprosentti jää matalaksi

Postikysely
− etuja
− suora informaatio ilman välikäsiä
− nopea suuren joukon tavoittaminen
− halpa
− tarkka informaatio, vastaajalla aikaa etsiä tietoa
− sopii arkaluontoisiinkin asioihin
− rajoituksia
− kuka vastaa
− kysymysten järjestys kaikille sama, max 5-10 sivua
− ymmärtääkö vastaaja
− vastausprosentti 10-50%

Nettikysely
− toteutus
− otantakehys tai kaikkien saatavissa
− saate vai ei
− lomake + esitestaus (huom. Myös teknisen toimivuuden varmistamiseksi)
− palautusjärjestelyt
− kannusteet vastaamiseen
− Työkaluja esim. SPSS Data Entry, Webropol

Nettikysely
− etuja
− suora informaatio ilman välikäsiä
− nopea suuren joukon tavoittaminen
− halpa
− tarkka informaatio, vastaajalla aikaa etsiä tietoa
− kysymysten järjestys ja ristiriitaisten vastausten eliminointi joustavasti
− rajoituksia
− kuka vastaa
− tutkimuksen kohderyhmän oltava nettikäyttäjiä
− tekniset ongelmat

Käyttäisitkö seuraavissa tilanteissa henkilökohtaista haastattelua, puhelinhaastattelua vai lomakekyselyä.
Perustele valintasi
− tutkimus uuden asuinalueen asukkaille siitä, miksi he muuttivat ko. alueelle. Haluat myös tietoa siitä, mikä heitä alueessa miellyttää ja mikä ei.
− tutkimus LTY:n opiskelijoille siitä ketä kolmesta ehdokkaasta he kannattavat ylioppilaskunnan uudeksi puheenjohtajaksi
− tutkimus ympäri Suomea sijaitseville päivittäistavaratukkuliikkeille näiden varastohenkilöstön johtamiseen liittyvistä asioista
− tutkimus suuryritysten talousjohtajille heidän näkemyksistään toimialansa suhdannekehityksestä tulevaisuudessa
− tutkimus Eteläsuomalaisille apteekkareille mielipiteistä ehdotettua uutta lakia kohtaan, joka sallisi reseptilääkkeiden mainostamisen

Saatekirje (tai –viesti)
− mieluiten vastaajan nimellä
− tutkimuksen tarkoitus
− vastaamisen tärkeys
− Luottamuksellisuus
− Vastaamiseen kuluva aika
− Ei ole oikeita tai vääriä vastauksia
− kannusteet
− vastaamisohjeet (mihin mennessä, palautuskuori)
− yhteystiedot lisätietojen kysymiseksi + allekirjoitus
− mistä osoite saatu
− kiitokset vastaamisesta

Lomakkeen suunnittelu
− mitä kysytään
− tarvitaanko kysymystä
− mihin tietoa käytetään
− miten kysytään
− avoin, suljettu, puoliavoin
− suora vai epäsuora (projektiivinen)
− Sanamuoto
− Asteikkotyyppi (esim. Likert ja ranking)
− kysymysten järjestys ja layout
− esitestaus

Kysymyksen sanamuoto
− Selkeys ja yksikäsitteisyys
− ei tuplaväittämiä
− Onko sinulla koskaan ollut huono omatunto siitä, että olet ollut uskoton miehellesi?
− ei johdattelevia kysymyksiä
− voivatko kaikki vastata
−
Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?
− puhuttelumuoto johdonmukaisesti (sinä/te)
− Käännettävät väittämät kun muodostetaan yhdistettyjä mittareita
− Varianssi!!!
− Ovatko kysymys ja vastausvaihtoehdot sopusoinnussa (kuinka tärkeänä pidätte seuraavia ominaisuuksia? 1= täysin eri mieltä)

Kysymyksen sanamuoto
− Did you happen to have murdered your wife?
− As you know, many people kill their wives nowadays. Did you happen to have killed yours?
− Do you know about other people who have killed their wives? How about yourself?
− Thank you for completing this survey, and by the way, did you kill your wife?
− Three cards are attached to this survey. One says your wife died of natural causes; one says you killed her; and the third says Other (explain). Please tear off the cards that do not apply, leaving the one that best describes your situation.

Vastausvaihtoehdot
− kattavuus
− poissulkevuus
− luokkarajat miel. tasavälein, ei avonaisia
− selkeys ja yksiselitteisyys
− sopiva määrä ja järjestys
− vaihtoehto ”Muu, mikä” auttaa kattavuuteen, mutta saa harvoin vastauksia
− kuvittele mielessäsi erilaisia vastaajia, ja miten he valitsisivat

− Rating (jokainen osio arvioidaan erikseen)
− Likert- summaasteikko (yleensä 5 tai 7-portainen, täysin samaa mieltä
– ei samaa eikä eri mieltä – täysin eri mieltä, ordinaali-intervallitason muuttujia)
− Semanttinen differentiaali eli Osgoodin asteikko (ääripäinä vastakohdat, hyvä – huono, intervalli)
− Numeerinen asteikko (vain äärivaihtoehdot on sanallisesti selitetty)
− Kiinteä summaus (jaa 100 pistettä max 4-5 vaihtoehdon kesken)
− Graafinen arviointi (Visual Analogy Scale)
− Ranking (osiota arvioidaan suhteessa toisiin osioihin)
− verrataan pareittain (vertailupareja tulee 0,5 * n (n-1) kpl, max 10 asiaa)
− asetetaan paremmuus – tai tärkeysjärjestykseen
− max 7 osiota

Kysymysten järjestys
− helpot alkuun
− looginen eteneminen
− yleisemmästä yksityiskohtaisempaan
− vaikeat ja arkaluontoiset loppupuolelle
− perus- tai taustatiedot alkuun tai loppuun
− loppuun tilaa vapaille kommenteille
− kiitokset vastaamisesta

Esitestaus
− mahdollisimman edustavalla melko pienellä otoksella
− mahdollisimman samat olosuhteet
− Kysymysten ymmärrettävyys
− Muuttujien varianssi
− Kysymysten vaikeus
− Vastaajien mielenkiinto
− vastaamiseen kuluva aika
− mittarien toimivuus

RESEARCH SCHEDULE research problem specification ideas of what to ask formulation of questions:how to ask questionnaire design cover page design cover letter /message design reminder letter /message design translation and back pretesting the questionnaire modifying the questionnaire copying the questionnaire mailing arrangements prenotifications mailing mailing the reminder coding the responses preparing the data file analysing data writing the report
YEAR
Month1 Month 2 month 3 month 4 month 5 month 6 month 7 responsibility
COL all
COL
COL
COL
COL
COL all all all all all all all
COL
COL
COL
All

Artikkeleita surveysta
−
Determinants of Industrial Mail Survey Response: A Survey-on-Surveys Analysis of
Researchers' and Managers' Views.
By: Diamantopoulos , Adamantios ;
Schlegelmich, Bodo B.. Journal of Marketing Management, Aug96, Vol. 12 Issue 6, p505, 27p; ( AN 5480001 )
−
The effect of pretest method on error detection rates.
By: Reynolds, Nina;
Diamantopoulos , Adamantios . European Journal of Marketing, 1998, Vol. 32 Issue
5/6, p480, 19p, 5 charts; ( AN 921930 )
−
An Analysis of Response Bias in Executives' Self-Reports.
By: Mathews, Brian P.;
Diamantopoulos , Adamantios . Journal of Marketing Management, Nov95, Vol. 11
Issue 8, p835, 12p; ( AN 4969428
−
Mail survey response behavior.
By: Cavusgil , S. Tamer ; Elvey-Kirk, Lisa A..
European Journal of Marketing, 1998, Vol. 32 Issue 11/12, p1165, 28p, 7 charts, 1 diagram; ( AN 1401765 )
− Methodological Issues in Empirical Cross-cultural Research: A Survey of the
Management Literature and a Framework.
By: Cavusgil , S. Tamer ; Das, Ajay.
Management International Review (MIR), 1997 1st Quarter, Vol. 37 Issue 1, p71, 26p;
( AN 12243002 )
− Response Styles in Marketing Research: A Cross-National Investigation.
(cover story)
By: Baumgartner, Hans; Steenkamp, Jan-Benedict E.M.. Journal of Marketing
Research (JMR), May2001, Vol. 38 Issue 2, p143, 14p; ( AN 4628360 )

Artikkeleita surveysta
− Armstrong, J.S. and T.S. Overton (1977) Estimating non-response bias in mail surveys. Journal of Marketing Research , 14 (3): 396-
402.
− Huber, George P. and Daniel J. Power (1985) Retrospective reports of strategic-level managers: Guidelines for increasing their accuracy.
Strategic Management Journal , 6 (2): 171-180.
− Podsakoff, P.M., & Organ, D.W. (1986). Self-reports in organizational research: Problems and prospects. Journal of Management , 12,
531-544.
− Reynolds, N.L., Simintiras, A.C., Diamantopoulos, A. (2003)
Theoretical justification of sampling choices in international marketing research: key issues and guidelines for researchers.
Journal of International Business Studies , 34 (1):80-89

Kun syöt illalla ulkona, niin syötkö silloin tällöin samassa paikassa?
____ kyllä ___ en
Mistä yleensä ostat suurimman osan vaatteistasi? __________________
Mikä olisi mielestäsi sopiva vuokra yksiöstä?
____ 200-300 € _____ 300-400 € _____ yli 500 €
Luettele aikakauslehdet, joita luet säännöllisesti. (Lukemisella tarkoitetaan joko lukemista tai selailua; säännöllisesti tarkoittaa melkein joka kerta kun se ilmestyy)
Kuinka monta prosenttia työajastasi kuluu siihen että kysyt tietoa muilta työntekijöiltä organisaatiossasi?
Milloin aloit ensimmäisen kerran syödä purukumia?

Mielipideväittämiä, joihin tulee vastata asteikolla
1=täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä
− kaikki yrityksemme ylimmät johtajat vierailevat säännöllisesti tärkeimpien asiakkaidemme luona
− tasa-arvoisuuden tai tulosten tasa-arvoisuuden saavuttaminen on sille luonteenominaisiin asioihin (kyvyt ja taidot) perustuva paine palkintoihin
− itsensä toteuttaminen on johdettavissa itse kunkin paikasta sosiaalisessa prosessissa
− on olemassa käsitys, jonka mukaan kaikki asiat riippuvat toisistaan
− sopimukset ovat turhia, koska niitä ei tarvita enää niiden laatimisen jälkeen
− innovatiivisuus vaikuttaa ratkaisevasti yritysten kilpailukykyyn

Havainnointi
− käyttäytymiseen tai fyysiseen ympäristöön liittyvää tietoa reaaliajassa
− tallennettua historiatietoa
− helposti koodattavissa
− luonnollisessa ympäristössä
− tutkittavan tieten tai huomaamatta (Hawthorne)
− osallistuva tai ulkopuolinen tutkija
− Jos tutkimuksen tarkoitus tai toimeksiantaja on salattava

Kokeellinen tutkimus
− kausaalisuhteiden testaamiseen
− tutkija manipuloi selittävää muuttujaa
− kontrolliryhmää ei altisteta selittävälle muuttujalle (plasebo lääketieteessä)
− laboratoriotai kenttäolosuhteissa
− helppo replikoida
− yleistettävyys?
− sopii parhaiten reaaliaikaisen käyttäytymisen tutkimiseen
− manipuloinnin etiikka? (plasebo polvileikkaus)

Kokeen vaiheet
− muuttujien valinta
− miten muuttujan tasoja manipuloidaan
− koetilanteen kontrollointi
− kokeen suunnittelu
− koehenkilöiden valinta ja jako koe- ja vertailuryhmiin
(satunnaisesti tai vastinpareittain)
− pilottikoe, suunnitelman parantelu, ja kokeen suoritus
− aineiston analysointi

Koetyypit
− pre-experiment (tilastollisesti heikkoja)
− X-O (mainoskampanja – tunnettuus)
− O-X-O
− koeryhmälle X-O ja kontrolliryhmälle pelkkä O (ryhmät ei satunnaiset)
− true experiment (ryhmät satunnaiset tai parit)
− koeryhmälle O-X-O ja vertailuryhmälle O-O
− koeryhmälle X-O ja vertailuryhmälle O
− useita ryhmiä, O-X-O, mutta X saa eri tasoja kussakin ryhmässä
− Latin square, factorial design
− field experiment, quasi- experiment
− ei pysty kontrolloimaan ryhmiin jakoa

Kokeen validiteetti
− sisäinen validiteetti (onko todella kausaliteetti)
− O-XO muut tekijät, jotka vaikuttavat O:n muutokseen
− muutokset koehenkilössä
− koehenkilö oppii ensimmäisestä testistä
− tutkijan tai mittarin muuttuminen
− jako koe- ja kontrolliryhmiin, ryhmien pysyvyys
− äärimmäisyydet keskinkertaistuvat
− ulkoinen validiteetti (voiko yleistää)
− vapaaehtoiset osallistujat