Ajankohtaiset käänteet ja keskustelut
Kielellinen (lingvistinen) käänne
• Keijo Virtanen (1993): ”Kontekstuaalisen lähestymistavan haastajaksi on noussut
tekstilähtöinen tutkimus, (jonka) mukaan menneisyyttä käsittelevät tai
menneisyydestä tulevat kertomukset ovat menneisyyden representaatioita,
joiden struktuurit sellaisenaan riittävät muodostamaan historian…
Menneisyydestä ei etsittäisikään tekstien taustalla olevalla ihmisiä eikä heitä
ympäröivää maailmaa vaan tekstien välittämiä representaatioita.”
• Keith Jenkins: Historia on menneisyyttä koskeva diskurssi, narratiivinen
representaatio. Historioitsijat eivät keksi menneisyyttä, mutta he ”keksivät”
kategoriat ja merkitykset, joilla he muokkaavat menneisyyttä, tekevät sen
koherentiksi.
• Historia on aina ideologista/poliittista.
Eettinen käänne
• Eettiset arvot: mikä on hyvää historiantutkimusta?
• Eettiset normit: mikä on hyväksyttävää historiantutkimusta?
• Taustalla näkemys tutkimuksesta tulkintoina ja pyrkimys tehdä oikeutta
menneisyydelle ja erityisesti sen moninaisuudelle
• Maarit Leskelä-Kärki: ”menneisyyttä nykyajalle tulkitessa on myös käytettävä
menneeseen kuulumattomia käsitteitä, kuvattava asioita myöhemmän ajan
avaamasta näkökulmasta ja viitattava historian rakenteisiin ja prosesseihin, joista
menneisyyden ihmiset eivät itse olleet tietoisia.”
• (Marjo Kaartinen, Anu Korhonen: Historian kirjoittamisesta, 2005)
Biografinen käänne
• Barbara Caine: 1990-luvun myötä alettiin puhua ”biografisesta käänteestä”
humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, mutta muutoksia jo 1970-luvulta
alkaen; ”It was in that decade that a number of historians began to insist on the
capacity of individual lives to illuminate larger historical patterns and
developments.”
• Nyt biografiaan kohdistuu tutkimusta, teoriaa ja metodologiaa pohditaan
• Caine: Pieni osa ammattikunnasta on pitänyt elämäkertaa tärkeänä, mutta
enemmistö on väheksynyt sitä. Esim. Herbert Butterfield (1900-1979): ”The
genesis of historical events lies in human beings… It is men who make history.”
• II m-sodan jälkeen tutkimuksen painopiste social science historyyn: rakenteet poliittisessa ja aatehistoriassa elämäkerralla ollut suurempi rooli
Biografinen käänne
• Elämäkertakuvausten funktio antiikista 1900-luvun alkuun: kunnioittaminen,
muistaminen sekä opettaminen (Plutarkhos)
• Historian tieteellistymisen myötä biografiasta ”ongelma”, mutta syrjäytyminen ei
yksiviivainen
• Brittiläisessä yliopistossa historia nähtiin moraaliopin näkökulmasta, historian
merkitys julkisen toiminnan valmentajana – biografian strateginen merkitys
• Thomas Carlyle, 1830: historia = biografia
• Lord Acton, The Study of History (1906): ”We cannot afford wantonly to lose sight
of great men and memorable lives, and are bound to store up objects for
admiration as far as may be.”
Biografinen käänne
•
The American Historical Review (2009), David Nasaw: ”The historian as
biographer proceeds from the premise that individuals are situated but not
imprisoned in social structures and discursive regimes.”
• AHR, Alice Kessler-Harris: ”…the importance of the individual actor – not what he
or she may have done, but for what his or her thoughts, language, and contests
with the world reveal. ”… ”I think an individual life might help us to see not only
into particular events but into larger cultural and social and even political
processes of a moment in time.”
• Biografian muotoja: Prosopografia, kollektiivielämäkerrat, ryhmäelämäkerta
(avioparit, sisarukset, intellektuaaliset, sosiaaliset ja poliittiset verkostot…),
yksilöelämäkerta
Affektiivinen käänne
• Kuinka tunteet tekevät historiaa? Minkälainen historia tunteilla on?
• Ovatko tunteet universaaleja vai kulttuurisesti rakentuvia?
Transnationaali historia
• Historiantutkimuksen valtavirta ollut kansallista (metodologinen nationalismi)
• Kuitenkin ’kansainvälinen’ näkökulma ollut keskeinen jo aiemmin esim.
imperialismi-, industrialismi-, työväenliike- ja uskontotutkimuksessa
• Postcolonial studies: 1970-luvulta lähtien vaikuttanut näkökulma/tutkimusala
(1978 Edward Said, Orientalism): yleisesti määritellen kyse eurooppalaisten ja
heidän kolonisoimiensa yhteiskuntien välisestä keskinäisestä riippuvuudesta
modernina aikakautena (kolonialistinen diskurssi ja sen purkaminen,
vastadiskurssi)
• International; käsitettä käytti ensimmäisenä Jeremy Bentham 1780; alun perin
viittasi valtiotoimijoiden välisiin suhteisiin; myöhemmin laajempi käyttö.
• Kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa käsite transnational otettiin käyttöön
1960-luvulla. Viime aikoina käsitteellä viitattu ilmiöön, jossa ”clearly identifiable
actors or groups of actors … linking at least two societies.”
Transnationaali historia
• Vertaileva historia: Comparative history, vergleichende Geschichte/historische
Komparatistik
• Jürgen Kocka & Heinz-Gerhard Haupt (2009): ”In comparative history, two or
more historical phenomena are systematically studied for similarities and
differences in order to contribute to their better description, explanation, and
interpretation.”
• Asymmetrinen vertailu: toisen yksikön ymmärtäminen paremmin vertaamalla
toiseen. Esim. Max Weber pyrki ymmärtämään läntistä
rationaliteettia/modernisaatiota ei-länsimaisten uskontojen ja sivilisaatioiden
kautta
• Vertailevaa tutkimusotetta käytetään nimenomaan analyyttisessä social science
historiassa: rakenteet, kehityskulut
Transnationaali historia
• 1990-luvulla uusia käsitteitä/näkökulmia menneisyyden transnationaalisten
•
•
•
•
kysymysten analysoimiseksi:
Michel Espagne 1994: ’transfer’-käsite: ”transfer as the processes through which
the norms, images and representations of one culture appear in another by the
transmission of concepts.”
Perinteisesti vertailu keskittyi rakenteisiin ja instituutioihin, ’transfer’tutkimuksessa (kulturelle Transferforschung/Transfergeschichte) keskiössä
liikkuvuus, muutos
Kun vertailevassa tutkimuksessa havaitaan samanlaisia rakenteita tai vastaavia,
transfer-tutkimuksessa voidaan kysyä, johtuuko tämä vaikutteiden, ideoiden jne.
liikkumisesta
Transfer-tutkimus ei selviä ilman vertailua, koska muutoksen havaitsemiseksi on
havaittava ero vanhan ja uuden välillä