Researcher: Debt cancellation increases
own responsibility of the poor countries
Researcher proposes shift from new debt into aid
Inka Kovanen
HELSINGIN SANOMAT
The decision of the G8 industrial countries to forgive the multilateral debts of the poor countries
has been described as a “significant breakthrough”. The decision concerning the total 33 billion
euro probably has more psychological impact than monetary, estimates Nancy Birdsall, the
director of the Centre for Global Development, specialized on development research.
“We have finally admitted that we are dealing with countries in extreme poverty, who cannot
fulfil the needs of their citizens. It does not make much sense when the poor return money as the
rich world is trying to send them money”, says Birdsall who is participating at the 20-year jubilee
conference of the WIDER Institute affiliated with the United Nations.
The majority of the debt to be cancelled is old arrears, which have not been asked to be paid for
many years. However, governments have been paying interest and expenses resulting from the
debts, by as much as one-third of their national income.
Freedom from these expenses will release one billion dollar per year, which is meant to be used
for education and healthcare.
It does not bring a significant amount of additional money for poverty reduction, but at least
resources do not escape to foreign countries. For instance Zambia can recruit 7000 new nurses,
and Tanzania would no longer use twelve percent of its annual budget for the expenses of debt,
the Christian Science Monitor newspaper wrote.
Previous debt relief experiences have been encouraging. According to the DATA organization in
Washington, Uganda, the first country qualified for debt relief, doubled the enrolment of children
in schools and initiated a massive HIV-programme. Tanzania abolished school fees, and
thousands of children entered schools.
Debt cancellation will increase the responsibility of the poor countries of their own development.
“These countries can no longer say that due to the debt burden we cannot do anything”, Birdsall
says.
In order to prevent a new debt cycle, Birdsall advocates a shift to aid for the poorest countries
rather than new debt. For instance countries with GDP less than 500 USD can qualify for aid,
which can be stopped when wealth increases.
“In addition we should confirm that new countries receiving new debt exercise good governance.
Otherwise we always end up again rewarding countries who have in the past collected debt
without responsibility”. Now (after forgiving debt) finance ministers have tax income, which can
be used as effectively as possible. It can be treated much easily for instance for education,
healthcare, modernization or projects related to the acquisition of new computers.
Tutkija: Velkojen anteeksianto lisää köyhien maiden omaa vastuuta
Tutkija ehdottaa siirtymistä uusista lainoista lahja-apuun
1
Rikkaiden G8-teollisuusmaiden tuoretta päätöstä antaa anteeksi 18 köyhimmän maan
monenkeskiset velat on luonnehdittu "merkittäväksi läpimurroksi". Yhteensä 33 miljardin
euron velkoja koskeva päätös on todennäköisesti psykologiselta merkitykseltään sen
rahallista arvoa suurempi, arvioi kehityskysymyksiin erikoistuneen Center for Global
Development -tutkimuslaitoksen johtaja Nancy Birdsall.
"Olemme viimein tunnustaneet sen, että olemme
tekemisissä erittäin köyhien maiden kanssa, jotka eivät
kykene täyttämään kansalaistensa tarpeita. Siinä ei
vain ole hirveästi järkeä, että köyhät maat lähettävät
rahaa takaisin samalla, kun rikas maailma yrittää
lähettää rahaa heille", Helsingissä YK:n alaisen Widerinstituutin 20-vuotisjuhlaseminaarissa vieraillut Birdsall
sanoi.
Valtaosa nyt pois pyyhittävistä veloista on vanhoja
velkoja, joita kukaan ei ole vuosikausiin edellyttänyt
takaisin maksettaviksi. Valtiot ovat kuitenkin joutuneet
maksamaan veloista syntyneitä korkoja ja kuluja jopa
kolmanneksen kansantulostaan.
Näistä kuluista vapautuminen palauttaa maiden
käyttöön vuosittain noin miljardi dollaria, joka on
tarkoitus käyttää koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Se ei tuo merkittävästi lisää rahaa köyhyyden poistamiseen, mutta ainakaan varat eivät
valu ulkomaille. Sambia voi esimerkiksi palkata 7 000 uutta sairaanhoitajaa, ja Tansania ei
enää joudu käyttämään kahtatoista prosenttia vuotuisesta budjetistaan velanhoitokuluihin,
The Christian Science Monitor -lehti kirjoitti.
Aikaisemmat velkahelpotukset ovat olleet rohkaisevia. Washingtonissa toimivan DATAjärjestön mukaan ensimmäisenä maana velkahelpotusohjelmaan päässyt Uganda
kaksinkertaisti peruskoulun aloittavien lasten määrän ja käynnisti mittavan hiv-ohjelman
päästyään velkaohjelmaan. Tansania puolestaan poisti koulumaksut, minkä ansiosta
tuhannet lapset pääsivät kouluun.
Velkojen poispyyhkiminen lisääkin kehitysmaiden vastuuta omasta kehityksestään.
"Maat eivät enää voi sanoa, että velkataakkamme takia emme pysty tekemään mitään",
Birdsall sanoo.
Kehitysmaiden velka-armahduksia ajanut Britannian valtiovarainministeri Gordon Brown
tapasi tansanialaisia koululaisia tammikuussa pääkaupunki Dodomassa.
Kuva: EMMANUEL KWITEMA / REUTERS
Uuden velkakierteen estämiseksi Birdsall kannattaa kaikkein
köyhimpien maiden osalta siirtymistä uusista veloista yhä
enemmän lahja-apuun. Sitä voisivat saada esimerkiksi ne maat,
joissa bruttokansantuote henkeä kohden on alle 500 dollaria. Kun
vauraus lisääntyy, lahja-apu voitaisiin katkaista.
"Lisäksi on varmistettava, että uutta velkaa saavat maat
harjoittavat hyvää hallintoa. Muuten päädymme aina uudestaan
palkitsemaan maita, jotka ovat keränneet velkaa joskus
vastuuttomastikin."
Birdsallin mielestä velkojen anteeksiantaminen on sitä paitsi
varsin tehokas rahansiirtotapa.
"Nyt [velkojen anteeksiannon jälkeen] valtiovarainministerillä
on verotulonsa, jotka hän voi käyttää niin hyvin kuin mahdollista.
Se on paljon helpommin käsiteltävissä kuin vaikkapa 55 tai 75 koulutukseen, terveyteen,
modernisaatioon tai uusien tietokoneiden hankintaan liittyvää uutta projektia."
2