Tiedote | Lapin yliopisto | 6.10.2010
Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla
Dieđáhus | Lappi universiteahtta | 6.10.2010
Nákkus: Sámeskuvla dássádalla sáme- ja váldokultuvrra rájáin
Press Release | University of Lapland | 6.10.2010
New Study: Sámi Schools Teeter Between the Sámi and Majority Cultures
----------------------------------------------------Tiedote
Lapin yliopisto
6.10.2010
Julkaisuvapaa heti
Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla
Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalon väitöstutkimus osoittaa, että Norjan
saamelaiskouluissa vallitsee länsimainen koulukulttuuri erityisestä
saamelaisopetussuunnitelmasta huolimatta. Tutkimuksen mukaan saamelaiskulttuuri tulisi
huomioida nykyistä paremmin koko koulutusjärjestelmässä.
Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalo tarkastelee kasvatusantropologisessa
väitöstutkimuksessaan Norjan saamelaiskoulujen opetusta ja koulukulttuuria. Tutkimus valottaa
saamelaiskulttuurin ja saamen kielen asemaa koulun arjessa ja opetussuunnitelmissa
kulttuurisensitiivisyyden käsitteen kautta. Koulutyössä kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa muun muassa
sitä, että eri kulttuurit otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon koulun toiminnassa, oppisisällöissä ja
oppimateriaaleissa.
Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen.
– Saamelaisten oikeudet toteutuvat saamelaisten asuttamista maista parhaiten Norjassa. Siitä
huolimatta saamelaiskoulut ovat edelleen ikään kuin norjalaisen ja saamelaisen koulun rajalla: ne ovat
saamelaiskouluja, joiden opetusta hallitsee länsimainen koulukulttuuri ja länsimaiset kasvatusopit,
Keskitalo toteaa.
Norjassa on vuodesta 1997 lähtien ollut saamelaisopetussuunnitelma, joka on käytössä kaikissa
kunnallisissa kouluissa saamen kielen hallintoalueella (sisältää yhdeksän kuntaa pääosin PohjoisNorjassa) sekä lisäksi muutamassa kunnassa Tromssan läänissä. Näissä niin kutsutuissa
saamelaiskouluissa oppilaat ja opettajat ovat sekä saamelaisia että valtaväestöä, ja koulut ovat joko
saamenkielisiä, kaksikielisiä tai norjankielisiä. Keskitalo kertoo, että saamelaisopetussuunnitelma on
tehty yleisen norjalaisen opetussuunnitelman pohjalle, mikä on johtanut siihen, että koulu sosiaalistaa
oppilaansa edelleenkin valtakulttuuriin. Tämä on ristiriidassa alkuperäiskansan perinteisen
kasvatusajattelun kanssa: sen lähtökohtana on kasvattaa lapsi oman kulttuurinsa kantajaksi.
– Saamelaiskouluissa ja -opetussuunnitelmassa tulisi entistä enemmän korostaa koulun roolia
saamelaiskulttuuriin kasvattajana. Käytännössä opetussuunnitelman ja opetuksen keskeisiksi
lähtökohdiksi on nostettava saamelainen maailmankuva ja ajattelu sekä saamelaiset arvot ja
tiedonhankintatavat, Keskitalo tähdentää.
Nykyisin saamelaiskouluissa on käytössä länsimaisen koulukulttuurin ainejakoinen lukujärjestys ja
suuri osa opetuksesta tapahtuu luokkahuoneissa opettajavetoisesti. Keskitalo ehdottaa, että
saamelaisten perinteiset aika-, paikka- ja tietokäsitykset huomioitaisiin niin opetusmenetelmissä,
opetuksen aikatauluissa kuin luokkahuoneiden fyysisessä järjestyksessä.
– Koulun työtapoja tulisi kehittää aiempaa oppilaslähtöisemmiksi, ja oppimisympäristöt tulisi nähdä
luokkahuonetta laajemmin. Esimerkiksi paikallisia ihmisiä ja luontoa voitaisiin hyödyntää opetuksessa
huomattavasti nykyistä enemmän. Oppilaiden saamen kielen taidon kannalta olisi myös tärkeää, että
saamen kieli näkyisi kouluissa ja luokkahuoneissa aiempaa enemmän, Keskitalo painottaa.
Keskitalon tutkimuksen kritiikki kohdistuu saamelaiskoulutuksen järjestelmään ja rakenteisiin, joissa
saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu vaillinaisesti.
– Saamelaiskoulujen opettajat tekevät erinomaista työtä, mutta koulutuksen rakenteet eivät tue
saamelaiskulttuurin täysimääräistä huomioimista. Koulujen käytännön ongelmat eivät ratkea ennen
kuin koulutusjärjestelmän haasteisiin vastataan. Opetuksen muutos edellyttääkin koko yhteiskunnan ja
yhteisön sitoutumista ja halukkuutta uudistukseen, Keskitalo korostaa ja toteaa, että saamelaisten
tulisi saada nykyistä vahvempi itsemääräämisoikeus opetussuunnitelmien ja koululakien laadinnassa.
– Lisäksi saamelaisten omaa opettajankoulutusta ja saamelaiskulttuurista ammentavaa pedagogiikkaa
pitää kehittää.
Tutkimustaan varten Keskitalo kartoitti vuosina 1997 ja 2007 Norjassa voimaantulleiden O97S- ja
Máhttolokten-saamelaisopetussuunnitelmien sisältöjä sekä selvitti, miten suunnitelmat toteutuvat
saamelaiskoulujen opetuksessa. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat Norjan
saamelaiskoulujen opettajille ja oppilaille tehty kysely, kuudessa koulussa tehdyt havainnoinnit,
opettajien haastattelut, koulujen dokumentit sekä tutkijan kenttäpäiväkirjat. Empiirisen tutkimuksen
lisäksi tutkimuksen taustaosuudessa esitellään saamelaisopetusta määritteleviä tekijöitä, kuten
saamelaisopetuksen historiaa, saamelaisia alkuperäiskansana sekä Norjan saamelaispolitiikkaa,
saamelaiskoulun järjestelmää ja opetussuunnitelmaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun
muassa kehitettäessä kulttuurisensitiivisiä koulutusjärjestelmiä, opetussuunnitelmia ja opetuksen
tapoja niin saamelaisalueella kuin muidenkin vähemmistökulttuurien parissa.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalon väitöskirja Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä
etsimässä kasvatusantropologian keinoin tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden
tiedekunnassa perjantaina 8. lokakuuta 2010 klo 12 Arktikumin Polarium-salissa (Pohjoisranta 4,
Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on dosentti Tuula Merisuo-Storm Turun yliopistosta ja
kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!
Taustatietoja väittelijästä:
Pigga Keskitalo (ent. Lauhamaa, s. 1972 Utsjoella) kirjoitti ylioppilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta
1991. Hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon (luokanopettajakoulutus) 1997 ja
kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon 2008 Lapin yliopistossa.
Työurallaan Keskitalo on toiminut kasvatustieteen lehtorina Saamelaisessa korkeakoulussa vuodesta
1999 lähtien. Hän on myös työskennellyt saamelaisen opetussuunnitelman arviointiryhmän tutkijana
vuonna 2001 ja Saamelaisen korkeakoulun tohtoristipendiaattina 2005–2008. Työssään hän on
kiinnittänyt erityistä huomiota saamelaisopetuksen kulttuurisensitiivisiin opetusjärjestelyihin ja saamen
kielen opetukseen alkuopetuksessa.
Lisätietoja:
Pigga Keskitalo, p. 040 419 7175, pigga.keskitalo@samiskhs.no
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä:
tiedotus@ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)
Julkaisun tiedot:
Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin.
Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Koutokeino) 2010. ISBN 978-82-7367-024-3. ISSN
0332-7779.
Tilaukset: www.samiskhs.no
LaY/Viestintä/Sari Väyrynen
------------------------------------------Dieđáhus
Lappi universiteahtta
6.10.2010
Almmuhanfriddja dalán
Nákkus: Sámeskuvla dássádalla sáme- ja váldokultuvrra rájáin
Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo nákkosdutkamuš čájeha, ahte Norgga sámeskuvllaid
stivre oarjemáilmmi skuvlakultuvra erenomáš sámi oahppoplánas fuolakeahttá. Dutkamuš
ávžžuha váldit sámekultuvrra vuhtii dálá buorebut olles skuvlenvuogádagas.
Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo guorahallá pedagogalaš antropologalaš
nákkosgirjedutkamušastis Norgga sámeskuvllaid oahpahusa ja skuvlakultuvrra. Dutkamuš buktá
ovdan sámekultuvrra ja sámegiela sajádaga skuvlla árgabeaivvis ja oahppoplánain
kultursensitiivavuođa doahpaga bokte. Skuvlabarggus kultursensitiivavuohta mearkkaša earret eará
dan, ahte iešguđetgelágan kultuvrrat leat fárus oppalaččat dássedeattus skuvlla doaimmain,
oahpposisdoaluin ja oahppomateriálain.
Keskitalo ovdanbuktá, ahte Norgga sámeskuvla ii leat nu erenoamáš kultursensitiiva.
– Sámiid rievttit ollašuvvet sámiid orrunguovlluin buoremusat Norggas. Das fuolakeahttá sámeskuvllat
leat ain nugo Norgga ja sápmelaš skuvlla rájáin: dat leat sámeskuvllat, maid oahpahusa hálddaša
oarjemáilmmi skuvlakultuvra ja oahppanáddejupmi, Keskitalo cealká.
Norggas leamašan jagi 1997 rájes sámi oahppoplána, mii lea anus sámiid hálddašanguovllu lassin
dán olggobealde muhtin eará skuvllain. Dát buot sámeskuvllat leat oaiveáššis sámegielagat,
guovttegielagat dahje dárogielagat. Keskitalo muitala, ahte sámeoahppoplána lea dahkkon ollislaččat
Norgga váldegotti oahppoplána kopiijan, mii fas lea dolvon dasa, ahte skuvla sosialisere oahppiid ain
váldokultuvrii. Dát lea ruossalasvuođas álgoálbmogiid árbevirolaš bajásgeassimiin: dan vuolggasadjin
lea bajásgeassit mánáid sin iežaset kultuvrra guoddin.
– Sámeskuvllain ja -oahppoplánain galggašii ovddibu eambo deattuhit skuvlla rolla sámekultuvrii
láidesteaddjin. Geavatlaččat oahppoplána ja oahpahusa guovddáš vuolggasadjin galgá loktet
sápmelaš máilmmigova ja jurddašeami sihke sápmelaš árvvuid ja diehtoháhkanvugiid, Keskitalo
deattuha.
Dál sámeskuvllain lea geavahusas oarjemáilmmi skuvlakultuvrra lohkanortnet, man hálddaša
fágajuohku, ja stuorámus oassi oahpahusas dáhpáhuvva luohkkálanjain nu, ahte oahpaheaddji stivre
oahpahusa. Keskitalo evttoha, ahte sámiid árbevirolaš áige-, báike- ja diehtoáddejupmi
váldojuvvošedje vuhtii nu oahpahanmetodaid, oahpahusa áigetabeallain go luohkkálanjaid fysalaš
ordnemis.
– Skuvlla bargovugiid galggašii ovddidit eanet dan guvlui, ahte oahppit livčče guovddážis, ja
oahppanbirrasiid berrešii áddet viidábun go dušše luohkkálanja hámis. Oahppiid sámegiela dáiddu
dáfus livččii dehálaš maiddái, ahte sámegiella oidnošii skuvllain ja luohkkálanjain ovddibu eambo,
Keskitalo deattuha.
Keskitalo dutkamuša kritihkka guoská sámeskuvlejumi vuogádahkii ja huksehussii, mas sámiid
iešstivren ollašuvva váilevaččat.
– Sámeskuvllaid oahpaheaddjit dahket buori barggu, muhto skuvlejumi ráhkadusat eai doarjjo
sámekultuvrra ollislaš vuhtiiváldima. Skuvlla geavatlaš čuolmmat eai čoavdašuva ovdalgo
skuvlavuogádaga hástalusat čovdojuvvojit. Olles servodat ja servoš galget hálidit rievdadusa ja
čatnašuvvat dasa ovdalgo oahpahus sáhttá rievdat, Keskitalo deattuha ja cealká, ahte sámit
galggašedje oažžut dálá gievrasot iešmearrideami oahppoplánaid ja skuvlalágaid gárvvisteamis. Dála
skuvla lea menddo norbmatiiva.
– Lassin sámiid iežaset oahpaheaddjiskuvlejumi ja sámekultuvrii mihtilmas pedagogihka galgá ain
ovddidit.
Dutkamuša várás Keskitalo gártii jagiin 1997 ja 2007 doibmii boahtán O97S- ja Máhttoloktenoahppoplánaid sisdoaluid ja guorahalai, mo plánat ollašuvvet sámeskuvllaid oahpahusas. Dutkamuša
empiristtalaš materiála sisttisdoallá Norgga sámeskuvllaid oahpaheaddjiid ja oahppiid jearahallamiid,
oahpaheaddjiid gažadanskoviid, guđa luohká observeremiid, skuvllaid dokumeanttaid ja dutki
beaivegirjjiid. Empiristtalaš dutkamuša lassin dutkamuša duogášguorahallamis ovdabuktojuvvo
sámeoahpahusa historjá, sámiid sajádat álgoálbmogin ja Norgga sámepolitihkka, sámeskuvlla
vuogádat ja oahppoplána. Dutkamuša bohtosiid sáhttá geavahit ovdamearkan dallego ovddida
kultursensitiiva skuvlenvuogádagaid, oahppoplánaid ja oahpahusa lágidemiid nu sámeguovlluin go
earáge vehádatkultuvrraid oktavuođain.
Dieđut nákkosdilálašvuođas:
Pedagogihka lisensiáhta Pigga Keskitalo nákkosgirji Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä
etsimässä kasvatusantropologian keinoin (Sámeskuvlla kultursensitiivavuođa guorahallamin
pedagogalaš antropologiija vehkiin) dárkkistuvvo Lappi universiteahta pedagogalaš dieđagottis
bearjadaga 8. golggotmánus 2010 dii 12 Arktikum Polarium-sáles (Pohjoisranta 4, Rovaniemi).
Vuostenákkáhallin dilálašvuođas lea doseanta Tuula Merisuo-Storm Turku universiteahtas ja kustos
lea professor Kaarina Määttä Lappi universiteahtas. Buresboahtin!
Duogášdieđut nákkáhallis:
Pigga Keskitalo (ovdal Lauhamaa, r. 1972 Ohcejogas) čálii studeantan Ohcejogas sámelogahagas
1991. Son lea čađahan pedagogihka magisttara dutkosa (luohkáoahpaheaddjiskuvlejupmi) jagis 1997
ja pedagogihka lisensiáhta dutkosa jagis 2008 Lappi universiteahtas.
Bargokarriera áigge Keskitalo leamašan vuođđoskuvlaoahpaheaddji ámmáha maŋŋá pedagogihka
lektorin Sámi allaskuvllas jagi 1999 rájes. Son leamašan maiddái sámi oahppoplána
árvvoštallandutkamuša dutkin jagis 2001 ja Sámi allaskuvlla doavttirgrádastipendiáhtan jagiin 20052008. Son lea barggustis vudjon sámeoahpahusa kultursensitiiva oahpahanlágidemiide ja sámegielat
álgooahpahussii.
Lassedieđut:
Pigga Keskitalo, p. +358 40 419 7175, pigga.keskitalo@samiskhs.no
Nákkosgirjji preassagáhppálagat ja govva nákkáhallis leat oažžumis Lappi universiteahta
dieđihanguovddážis: tiedotus@ulapland.fi dahje tel. +358 40 571 1960 (preassakáhppálagat), tel.
+358 40 740 2237 (govva nákkáhallis)
Prentosa dieđut:
Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin.
Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Kautokeino) 2010. ISBN 978-82-7367-024-3. ISSN
0332-7779.
Diŋgojumit: www.samiskhs.no
------------------------------PRESS RELEASE
University of Lapland
6.10.2010
For immediate publication
NEW STUDY: Sámi Schools Teeter Between the Sámi and Majority Cultures
In her doctoral thesis, Pigga Keskitalo illustrates that Western school culture figures
prominently in Norwegian Sámi schools despite their having a dedicated Sámi curriculum. The
research suggests that more emphasis should be placed on Sámi culture throughout the
educational system.
Pigga Keskitalo draws on the methods of educational anthropology to analyse the teaching and school
culture in Norwegian Sámi schools. Specifically, she applies the concept of cultural sensitivity to shed
light on the status of Sámi culture and language in everyday school life and the curricula. One mark of
a culturally sensitive school is that it gives comprehensive consideration to different cultures in school
activities, learning content and learning materials.
According to Keskitalo, cultural sensitivity does not feature visibly in the culture of Norwegian Sámi
schools.
“Norway’s realisation of the rights of the Sámi people is the best among the countries where Sámi live.
Yet the Sámi schools are still, in a sense, balancing on the boundary between the Norwegian school
and the Sámi school: they are Sámi schools in which the teaching is dominated by Western school
culture and Western educational theories”, Keskitalo notes.
Norway has had a Sámi curriculum since 1997. It is used in all the public schools in the Sámi
administrative district – nine municipalities, most of which are in northern Norway – as well as in
several municipalities in Troms County. These schools, known as the Sámi schools, may be Sámimedium, bilingual, or Norwegian-medium, with the pupils and teachers in them representing both the
Sámi and the majority population. Keskitalo points out that the Sámi curriculum is based on the
general Norwegian curriculum, meaning that school still socialises pupils into the dominant culture.
This conflicts with the indigenous people’s traditional principle whereby the essence of education is to
raise children to be bearers of their own culture.
“More than before, Sámi schools and curricula should emphasise the role of the school as a vehicle for
teaching Sámi culture. In practice, the Sámi worldview and ideology, as well as Sámi values and ways
to acquire information, must form the core of the curriculum and teaching”, notes Keskitalo.
Today, Sámi schools adhere to Western school culture and its subject-based timetable; teaching
occurs mainly in a classroom under the direction of a teacher. Keskitalo recommends that the
traditional Sámi conceptions of time, place, and knowledge should be observed in teaching methods,
schedules, and the physical configuration of classrooms.
“The school’s working methods should be more pupil-oriented and the learning environments should
encompass more than merely the classroom. For example, local people and nature could be used in
teaching considerably more than they are at present. As for pupils’ skills in the Sámi language, it
would be important to make the language more visible in the schools and classrooms”, maintains
Keskitalo.
The critique put forward by Keskitalo in her study focuses on the system and structures of Sámi
education, which in her view do not sufficiently realise the Sámi’s right to self-determination.
“The teachers in Sámi schools do an excellent job, but the structures of education do not support
comprehensive adherence to Sámi culture. The practical problems in the schools will not be solved
until the challenges posed by the educational system are met. In fact, a change in teaching practices
requires that the whole society and community desire and are committed to reform”, observes
Keskitalo, continuing that the Sámi should be given more autonomy in creating curricula and drafting
school legislation.
“In addition, pedagogy drawing on the Sámi’s own teacher training and culture must be further
developed.”
In her research, Keskitalo studied the contents of two Sámi curricula in Norway – O97S and
Máhttolokten – which took effect in 1997 and 2007, respectively. She also investigated how the
curricula were realised in teaching in Sámi schools. The empirical material encompasses a survey of
the teachers and pupils in Norwegian Sámi schools, observations made in six schools, teacher
interviews, school documents, and the researcher’s field diaries. In addition to the empirical research,
the background section of the study presents factors defining Sámi teaching, such as the history of
Sámi teaching, the Sámi as an indigenous people, Norwegian Sámi policy, and the Sámi school
system and curriculum. The results of the research can be used in the development of culturally
sensitive school systems, curricula, and teaching practices in Sámi regions and among other minority
cultures.
Information on the public examination of the thesis:
Pigga Keskitalo’s thesis Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian
keinoin (Cultural Sensitivity in the Sámi School through Educational Anthropology) will be examined by
the Faculty of Education of the University of Lapland on Friday, 8 October 2010 at 12:00 in the
Polarium Hall at Arktikum (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). The opponent is Docent Tuula Merisuo-Storm
from the University of Turku, and the custos Professor Kaarina Määttä from the University of Lapland.
Welcome!
Information on the doctoral candidate:
Pigga Keskitalo (formerly Lauhamaa, born 1972 in Utsjoki) graduated from Utsjoki Sámi Upper
Secondary School in 1991. She completed a master’s degree in Education (classroom teacher
training) in 1997 and a licentiate in Education in 2008 at the University of Lapland.
Keskitalo has worked as an assistant professor of education at the Sámi University College since
1999. She has also worked as a researcher in the assessment group of the Sámi curriculum in 2001
and under a doctoral scholarship at the Sámi University College in 2005-2008. In her work, she has
focused on the culturally sensitive teaching arrangements of Sámi teaching and on the teaching of the
Sámi language teaching in the early years of primary school.
Additional information:
Pigga Keskitalo, tel. +358 40 419 7175, pigga.keskitalo@samiskhs.no
Press copies of the thesis and a photograph of the candidate are available at the University of
Lapland, Communication Services: tiedotus@ulapland.fi or tel. +358 40 571 1960 (press copies), tel.
+358 40 740 2237 (photo)
Information on the Publication:
Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin
(Cultural Sensitivity in the Sámi School through Educational Anthropology). Dieđut 1/2010. Sámi
allaskuvla: Guovdageaidnu (Kautokeino) 2010. ISBN 978-82-7367-024-3. ISSN 0332-7779.
You can place an order at www.samiskhs.no