LANG.SUV.001 Suomi 1 Tampereen yliopisto Kielikeskus Sisällysluettelo Tervetuloa Suomi 1 -kurssille! ................................................................................................... 2 Pohdintaa kurssin alussa........................................................................................................... 3 Myytinmurtajat: Onko suomi vaikea kieli? .................................................................................. 4 Suomen aakkoset ...................................................................................................................... 5 Suomen vokaalit ja konsonantit ................................................................................................. 6 Tutustutaan! .............................................................................................................................. 7 Numerot .................................................................................................................................... 9 Puhekielen numerot ................................................................................................................ 10 Hyödyllisiä fraaseja ................................................................................................................. 12 Suomen kielen kirjoittamisesta ja ääntämisestä ...................................................................... 16 Kuuntele ja kirjoita ................................................................................................................... 17 Ruoka ja juoma ....................................................................................................................... 18 Vokaaliharmonia ...................................................................................................................... 20 Partitiivi .................................................................................................................................... 21 Partitiivin käyttö ....................................................................................................................... 24 Verbi olla ................................................................................................................................. 28 Vilma ja Pedro ......................................................................................................................... 30 Hyödyllisiä verbejä .................................................................................................................. 31 Mistä maasta sä olet kotoisin? ................................................................................................ 32 Mitä kieliä sä puhut? ................................................................................................................ 32 Kysymyksiä ............................................................................................................................. 33 Substantiivit, adjektiivit ja verbit ............................................................................................... 35 Verbien taivutus ....................................................................................................................... 37 Verbityypit 1–3......................................................................................................................... 38 Negatiivinen verbi .................................................................................................................... 41 Värit ......................................................................................................................................... 42 Viikonpäivät ............................................................................................................................. 42 Mitä kello on? .......................................................................................................................... 43 Vuorokaudenajat ..................................................................................................................... 45 Kuukaudet ja vuodenajat ......................................................................................................... 46 Liputuspäivät ........................................................................................................................... 47 Ajanilmauksia viesteissä.......................................................................................................... 48 Vilman ja Pedron päivä............................................................................................................ 50 Opiskelijabileissä ..................................................................................................................... 51 Tehtävälista ............................................................................................................................. 52 1 Tervetuloa Suomi 1 -kurssille! Welcome to start your Finnish language studies! You have now a good chance to learn a language that surrounds you (almost) all the time. It might sometimes be a nuisance: you see and hear so much Finnish and you are not able to understand everything, not quite yet. But it also offers you a lot of possibilities to practise what you are learning, and that’s what we want to encourage you to do. Besides the classes, we recommend you to take advantage of the online materials that are available on the internet. On our Moodle site, you’ll find many useful links – in addition to this textbook, these links are helpful for everyone attending the course. During the course, you’ll learn a lot of new vocabulary and phrases. We’ll also take a look at some grammatical topics, but we’ll be mostly concentrating on building the basis for the language skills and having tools for coping in everyday situations in Finland. By the end of the course, our aim is to reach the developing elementary proficiency level (level A1.2) of the CEFR (Common European Framework of Reference for Languages) proficiency scale: Listening comprehension Speaking Reading comprehension Writing - can understand some of the most common words and phrases, like greetings, names, numbers, requests in everyday contexts - can answer questions about personal details - can recognise familiar words and short phrases - can write down her/his basic personal details - can use some basic vocabulary and some standard phrases - can communicate using brief expressions and phrases - is able to ask for repetition or translation 2 Pohdintaa kurssin alussa. Some reflection at the beginning of the course. Now, let’s take a moment to think about the language proficiency scale and the following questions. What are your own goals for the Suomi 1 course? ➢ Why do I study Finnish? What do I really need it for? _____________________________________________________________________ ➢ What would be nice to know in Finnish? _____________________________________________________________________ ➢ Where do I hear or see spoken or written Finnish ✓ every day? ________________________________________________________________ ✓ regularly? ________________________________________________________________ ➢ My goal for my Finnish studies ✓ for this course: ________________________________________________________________ ✓ for the future: ________________________________________________________________ ➢ My daily agenda: How and where am I going to practise my Finnish every day? 1. __________________________________________________________________ 2. __________________________________________________________________ 3. __________________________________________________________________ Onnea suomen opiskeluun! Good luck with your Finnish studies! ♥ Toivottavat suomen kielen opettajat 3 Myytinmurtajat: Onko suomi vaikea kieli? Mythbusters: Is Finnish a difficult language? CHALLENGING THINGS EASY THINGS Lots of suffixes Jyväskylä/än = to Jyväskylä Jyväskylä/ssä/kin = also in Jyväskylä Jyväskylä/stä/kö? = from Jyväskylä? New words can be formed with suffixes kirja = a book kirjasto = a library kirjallisuus = literature Lots of compound words tieto/kone = computer (knowlegde + machine) tieto/sana/kirja = encyclopedia (knowledge + word + book) Ecological language Juoda/an/ko kahvi/a? = Shall we drink some coffee? Sataa. = It's raining. Lots of own vocabulary English: a telephone German: das Telefon French: le téléphone Spanish: el teléfono Polish: telefon Finnish: puhelin Lots of loan words tee kahvi viini drinkki disko bailata bussi taksi posti pankki apteekki turisti poliisi ministeri presidentti prinsessa Pronunciation of Y, Ä, Ö and diphthongs Almost 1:1 correlation between sounds lääkäri = doctor and letters ääliö = idiot tuli = fire hölmö = idiot, foolish tuuli = wind yö = night tulli = customs, toll, border control pöytä = table Tapaan sinut illalla. pyörä = bike Lääkäri määräsi väärää päänsärkylääkettä. = I’ll meet you in the evening. = The doctor prescribed the wrong medicine Tapan sinut illalla. = I’ll kill you in the evening. for a headache. – No articles, no grammatical gender auto = ein / das Auto, une / la voiture lapsi = a / the child mies = a / the man nainen = a / the woman – Gender-neutral pronoun hän = she / he – No future tense Mä opiskelen nyt. = I'm studying now. Mä opiskelen huomenna. = I’ll be studying tomorrow. ➔ More easy things than challenging things! The myth has been busted! 4 Suomen aakkoset. Finnish alphabet. A [aa] niin kuin asunto B [bee] niin kuin banaani C [see] niin kuin celsius D [dee] niin kuin diagrammi E [ee] niin kuin elefantti F [äf] niin kuin filmi G [gee] niin kuin gramma H [hoo] niin kuin Hervannan kampus I [ii] niin kuin iloinen J [jii] niin kuin jäätelö K [koo] niin kuin Kaupin kampus, Keskustakampus L [äl] niin kuin luento M [äm] niin kuin makkara N [än] niin kuin naapuri O [oo] niin kuin opiskelija P [pee] niin kuin perhe Q [kuu] niin kuin Qatar R [är] niin kuin ravintola S [äs] niin kuin sisu T [tee] niin kuin teekkari U [uu] niin kuin uusi V [vee] niin kuin vappu W [kaksois-vee] niin kuin wappu X [äks] niin kuin xylitol Y [yy] niin kuin ystävä Z [tset] niin kuin zombi Ä [ää] niin kuin äiti Ö [öö] niin kuin ötökkä The Finnish alphabet also includes the Swedish letter Å [ruotsalainen oo], Swedish ”o”. However, in the Finnish language we only use Å/å in Swedish names, e.g. Ståhlberg (a Swedishlanguage last name) or Åland (the name of a Finnish archipelago between Finland and Sweden, in Finnish Ahvenanmaa). 5 Suomen vokaalit ja konsonantit. Finnish vowels and consonants. Vokaalit A [aa] E [ee] I [ii] O [oo] U [uu] Y [yy] Ä [ää] Ö [öö] Konsonantit B [bee] N [än] C [see] P [pee] D [dee] Q [kuu] F [äf] R [är] G [gee] S [äs] H [hoo] T [tee] J [jii] V [vee] K [koo] W [kaksois-vee] L [äl] X [äks] M [äm] Z [tset] In the Finnish language, there is also the consonantal sound ŋ (voiced velar nasal), which occurs when pronouncing words such as kenkä [pronounced: keŋkä] ‘shoe’ and bingo [pronounced: biŋŋo]. In written Finnish, ŋk is represented by the letters nk, and ŋŋ by ng. This is one of the few exceptions to the otherwise highly consistent sound-letter correspondence in Finnish. 6 Tutustutaan! Let’s get to know each other! Oskari: Moi! Mä olen Oskari. Vilma: Moikka! Mä olen Vilma. Hauska tutustua! Oskari: Anna: Heippa! Mikä sun nimi on? Vilma: Mun nimi on Vilma. Anna: Okei. Miten se kirjoitetaan? Vilma: Vee, ii, äl, äm, aa. Anna: Hyvä, kiitos! Vilma: Kuka sä olet? Anna: Mun nimi on Anna. Hauska tavata! Vilma: Kiitos samoin! Mikä sun kotimaa on? Anna: Mun kotimaa on Viro. Vilma: Kiva! Mun kotimaa on Suomi. Kiitos samoin! Moi, Moikka, Heippa = Hyvä = Mä olen… = Kuka sä olet? = Hauska tutustua! / Hauska tavata! = Mikä sun kotimaa on? = Kiitos samoin! = Mun kotimaa on… = Mikä sun nimi on? = Viro = Mun nimi on… = Kiva! = Miten se kirjoitetaan? = Suomi = 7 Harjoitellaan! Let’s practise! Suomeksi Englanniksi - Mikä sun nimi on? - What’s your name? - Mun nimi on Vilma Koskinen. - My name is Vilma Koskinen. - Miten se kirjoitetaan? - How do you spell it? - Etunimi on vee, ii, äl, äm, aa, sukunimi - First name is V-I-L-M-A, last name on koo, oo, äs, koo, ii, än, ee, än. is K-O-S-K-I-N-E-N. - Okei. Mikä sun sähköpostiosoite on? - Okay. What's your e-mail address? - Vilma piste koskinen ät tuni piste fi, tai - vilma.koskinen@tuni.fi, or vilma koo ät geemail piste com. - vilmak@gmail.com. - Okei. Kiitti! Okay. Thanks! Miten se kirjoitetaan? How do you spell it? Decide with your pair who is A and who is B. Take turns to spell the names on your list (A or B) to your pair. Cover the list when it’s your turn to listen. Do you know who these Finnish people are? A. MINNA CANTH _____________________________ ALEXANDER STUBB _____________________________ SANNA MARIN _____________________________ TOVE JANSSON _____________________________ KAIJA SAARIAHO _____________________________ KEIJO HÄMÄLÄINEN _____________________________ JEAN SIBELIUS _____________________________ KÄÄRIJÄ _____________________________ B. 8 Numerot. Numbers. 0 1 2 3 4 5 nolla yksi kaksi kolme neljä viisi 101 110 satayksi satakymmenen 175 sataseitsemänkymmentäviisi 6 7 8 9 10 kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen 200 300 kaksisataa kolmesataa 999 yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän 11 12 13 14 15 yksitoista kaksitoista kolmetoista neljätoista viisitoista 1000 1001 2000 8000 tuhat tuhatyksi kaksituhatta kahdeksantuhatta 16 ___________________ 17 ___________________ 10 000 60 000 kymmenentuhatta kuusikymmentätuhatta 18 ___________________ 100 000 satatuhatta 19 20 yhdeksäntoista kaksikymmentä 1 000 000 miljoona 4 000 000 neljä miljoonaa 21 22 23 24 25 kaksikymmentäyksi kaksikymmentäkaksi kaksikymmentäkolme kaksikymmentäneljä kaksikymmentäviisi 1 000 000 000 miljardi 30 kolmekymmentä 40 ___________________ 50 ___________________ 60 ___________________ 70 80 90 100 seitsemänkymmentä kahdeksankymmentä yhdeksänkymmentä sata 9 Puhekielen numerot. Numbers in spoken Finnish. Compare the following numbers in spoken Finnish with the numbers in standard Finnish (on the previous page). What happens to numbers in spoken Finnish? yks kakskyt kaks kakskytyks kol(me) kakskytkaks nel(jä) kakskytkol viis kakskytnel kuus kakskytviis seittemä(n) kakskytkuus kaheksa(n) kakskytseittemän yheksä(n) kakskytkaheksan kymmene(n) kakskytyheksän ykstoist(a) kakstoist(a) kolkyt kol(me)toist(a) nelkyt nel(jä)toist(a) viiskyt viistoist(a) kuuskyt kuustoist(a) seitkyt seittemäntoist(a) kaheksankyt kaheksantoist(a) yheksänkyt yheksäntoist(a) sata Keep your ears open: which numbers do you hear in shops and cafés – standard or spoken language ones? 10 Kuunnellaan! Let’s listen to! 1. Listen to and write down the numbers. a) ___________ b) ___________ c) ___________ d) ___________ e) ___________ f) ____________ g) ___________ h) ___________ 2. Listen to and write down the numbers. a) ___________ b) ___________ c) ___________ d) ___________ e) ___________ f) ____________ g) ___________ h) ___________ Harjoitellaan! • Kuinka vanha sä olet? • How old are you? • Mä olen _____ vuotta vanha. / • I’m _____ years old. / Mä olen _____ -vuotias. / I’m _____ years old. / Se on salaisuus! It’s a secret! • Mikä vuosi nyt on? • What year is it now? • Nyt on vuosi _________. • Now it’s the year _________. • Minä vuonna sä olet syntynyt? • In what year were you born? • Vuonna _________. • In year _________. • Mikä sun puhelinnumero on? • What’s your phone number? • Mun puhelinnumero on • My phone number is __________________. __________________. • Mikä sun opiskelijanumero on? • What’s your student number? • Mun opiskelijanumero on • My student number is __________________. • • __________________. • Kuinka monta opiskelijaa on How many students are there suomen kurssilla / in the Finnish course / Tampereen yliopistossa? at Tampere University? • Suomen kurssilla / There are ____ / ___________ Tampereen yliopistossa students in the Finnish course / on ____ / ___________ opiskelijaa. at Tampere University. 11 Hyödyllisiä fraaseja. Useful phrases. When you meet someone: Moi! / Moikka! / Heippa! / Terve! / Hi! (informal) Moro! / Morjens! Hi! (informal) Hei! Hello! (between informal and formal) (Hyvää) päivää! Good day! / How do you do? (very formal) (Hyvää) huomenta! Good morning! Hauska tutustua! / Hauska tavata! Nice to meet you! Hauska nähdä taas! Nice to see you again! When you ask how someone is doing: Mitä kuuluu? How are you doing? (Ihan) hyvää, kiitos I’m (quite) good, thanks. Mitäs tässä. Nothing special. Entä sulle? And you? Miten menee? How is it going? (Ihan) hyvin, kiitos. I’m (quite) good, thanks. Mitäs tässä. Nothing special. Entä sulla? And you? When you are leaving: Moi moi! / Moikka! / Heippa! (Etc.) Bye bye! (informal) Hei hei! Bye bye! (more formal) Nähdään! See you! Hyvää viikonloppua! Have a nice weekend! Hyvää päivänjatkoa! Have a nice rest of the day! When you hurt someone: Sori! Sorry! (informal) Anteeksi! I’m sorry. / Excuse me. / My apologies. (formal) Ei se mitään. That’s okay. / No problem. 12 When you thank someone: Kiitos! / Kiitoksia! Thank you! Kiitti! Thanks! (informal) Kiitos paljon! / Paljon kiitoksia! Thank you very much! Kiitos samoin! Thanks the same! Ei kestä! / Ei mitään! / Ole hyvä! You’re welcome! Don’t mention it! (when somebody thanks you) Ole hyvä! Here you are! (when you are handing somebody something) When you don’t understand something: Anteeksi? Pardon? Anteeksi, en ymmärrä. Sorry, I don’t understand. Voitko toistaa? Can you repeat? Puhutko englantia? Do you speak English? Mitä X tarkoittaa? What does X mean? Mitä X on suomeksi/englanniksi? What is X in Finnish/English? Esim. / E.g. Mitä girl on suomeksi? Girl on suomeksi tyttö. Mulla on kysymys. I have a question. Other phrases and useful little words: Hyvää yötä! Good night! (when you go to bed) Tervetuloa! Welcome! Hyvää ruokahalua! Enjoy your meal! / Bon appétit! Kippis! / Skool! / Hölökynkölökyn! Cheers! Joo Yes (informal) Kyllä Yes (formal) Kyllä kiitos. Yes, please. Ei No Ei kiitos. No, thanks. OK / Okei Okay 13 Harjoitellaan! 1. Match the phrases. Mitä kuuluu? Ihan hyvin, kiitos. Anteeksi! Moi moi! Miten menee? Hyvää, kiitos. Hyvää viikonloppua! Ei se mitään. Nähdään huomenna! Kiitos. Moi moi! Kiitos samoin. Ole hyvä. Joo, nähdään! 2. Complete the dialogues. A. - Moi! Mitä ________________? - Moi! _________________, kiitos! Entä _________________? - _________________ tässä. B. - AUTS! - Anteeksi! - _______________________! C. - Hyvää huomenta! - _______________________! D. - Morjens! _______________ menee? - _______________, kiitos! _______________ sulla? - _______________ hyvin. 14 E. - Hyvää päivänjatkoa! - Kiitos _________________! F. (When someone is thanking you for something.) - Kiitos! - _____________________________________! G. (When someone is handing you something.) - ______________________! - Kiitos! H. - Hei hei! - Hei hei, __________________ huomenna! - Joo, nähdään! - Hyvää ruokahalua! - ____________________________! I. J. - Mitä sausage on ______________________? - Sausage on suomeksi ______________________. K. - __________________, mutta mulla on vähän kiire. - _____________________. Nähdään! - Joo, _________________. Moi moi! - __________________! Sanasto = Vocabulary mutta but mulla on kiire I’m in a hurry vähän a little, a bit 15 Suomen kielen kirjoittamisesta ja ääntämisestä. On Finnish spelling and pronunciation. The spelling of Finnish is highly phonetic. This means that there’s a close match between spelling and pronunciation: you can generally predict how a word is pronounced based on its spelling – and vice versa. In addition, Finnish has no silent letters. Every letter is pronounced, which makes reading and writing much easier to learn than in many other languages where silent letters are common. However, it’s very important to know that Finnish sounds, both vowels and consonants, have two quantities: they can be either short or long. Short sounds are spelled with one letter and pronounced short: tili ([bank] account) Long sounds are spelled with two letters and pronounced long: tiili (brick) tilli (dill) It’s crucial to distinguish between short and long sounds in both speech and writing, because sound quantity affects meaning. In other words, if the length of a sound changes, the meaning of the word or phrase may change as well. kuka? (who?) mato (worm) tuli (fire) kukka (flower) matto (rug, carpet) tulli (customs, toll, border control) tuli (fire) sika (pig) uni (sleep, dream) tuuli (wind) siika (whitefish) uuni (oven) tulla (to come) valita (to choose) puhu! (speak!) tuulla (to blow [the wind blows]) valittaa (to complain) [hän] puhuu (s/he speaks) 16 Kuuntele ja kirjoita. Listen to and write. 1. ________________________ 2. ________________________ 3. _______________________ 4. ________________________ 5. ____________________ 6. _________________ 7. _____________________ 8. ____________________ 9. __________________ 10. _________________ 11. ___________________ 12. ______________________ 13. ______________________ 15. ___________________ 14. ____________________ 16. ______________________ 17 Ruoka ja juoma. Food and drink. 18 19 Vokaaliharmonia. Vowel harmony. There are 8 vowels in the Finnish alphabet: a, e, i, o, u, y, ä, ö. • • • a, o, u are back vowels ä, ö, y are front vowels e, i are neutral vowels. The back vowels a, o and u cannot occur in the same (simple, non-compound) word as the front vowels ä, ö and y. This is called vowel harmony. The vowels e and i are neutral, so they can mix with any vowel. Because of the vowel harmony, many Finnish endings have two variants carrying the same meaning, e.g. -ssa/-ssä (in) or -sta/-stä (from): talo (house) → talossa (in the house) metsä (forest) → metsässä (in the forest) Is there an A, O or U in the word? If there is no A, O or U in the word, there are dots (letter Ä or Ö) in the ending! YES NO No dots in the endings Dots in the endings keittiö (kitchen) → keittiössä (in the kitchen) Chile → Chilessä (in Chile) Kemi (name of a Finnish town) → Kemissä (in Kemi) The vowels in a compound word – a word that contains more than one simple word – can have a combination of back and front vowels. The boundary of vowel harmony is at the simple-word level: kaksikymmentä [kaksi + kymmentä] (twenty), ruisleipä [ruis + leipä] (rye bread). In compound words, the latter part of the word determines the vowel of the ending: kesäkuu [kesä + kuu] (June) → kesäkuussa (in June). Harjoitellaan! Choose the correct ending: -ssa or -ssä Porvoo_____ Kajaani_____ Jämsä_____ Mikkeli_____ Lempäälä_____ Vaasa_____ Tornio_____ Kuopio_____ Kotka_____ Hämeenlinna_____ Äkäslompolo_____ Ähtäri_____ (compound word: Hämeen + linna) (compound word: Äkäs + lompolo) 20 Partitiivi. The partitive case. Let's dive into a fascinating feature of the Finnish language: grammatical cases! Case endings express different kinds of meanings, such as Kemissä (in Kemi) or Maijan auto (Maija’s car). In the Suomi 1 course, we will focus on the partitive case, in Finnish partitiivi. The partitive case is frequently used in Finnish, and you have already encountered it, e.g., in phrases like Hyvää yötä (Good night) or Hyvää päivänjatkoa (Have a nice rest of the day). When using the partitive case, we also need to consider vowel harmony, which you are already familiar with. So, let's start practising the partitive case right away! The most common ending of the partitive case is -a/-ä. Complete the following expressions with either -a or -ä, keeping vowel harmony in mind. Partitiivi: -a vai -ä? The partitive case: -a or -ä? Mä syön… (I’m eating…) Mä juon… (I’m drinking…) a) tomaatti → a) maito → b) kurkku → b) piimä → c) ruisleipä (compound word: ruis + leipä) → c) päärynämehu (compound word: päärynä + mehu) → d) juusto → d) limsa → e) riisi → e) valkoviini (compound word: valko + viini) → f) vesimeloni (compound word: vesi + meloni) → f) siideri → g) keitto → g) musta kahvi → h) jäätelö → h) lonkero → 21 In total, the partitive case has three endings: -a/-ä, -ta/-tä and -tta/-ttä (remember once again vowel harmony). Take a look at the words on the shopping list below. Can you figure out the rules for using the different partitive endings? Ostoslista laktoositonta maitoa 3 lohifilettä kaakaota voita teetä oliiviöljyä 4 olutta salaatinkastiketta 2 siideriä kurkkua tuoretta leipää ananasta suklaata chilijauhetta jäätelöä suolaa • At the end of the word ________________________________ → The ending of the partitive is -a/-ä • At the end of the word ________________________________ → The ending of the partitive is -ta/-tä • At the end of the word ________________________________ → The ending of the partitive is -tta/-ttä When the partitive ending is added, certain words undergo changes. We can see this, e.g., in words like vuosi (year) or vesi (water), which are old Finnish words: vuosi → partitive: vuotta, vesi → partitive: vettä. - Mä olen 22 vuotta vanha. I’m 22 years old. - Mä juon paljon vettä. I drink a lot of water. - Saisinko vettä? Could I have some water, please? 22 Harjoitellaan! P.S. Do you know the meanings of all the words in the previous exercise? Write the English translations here! 1. Match the words and the partitive endings. opiskelija ______________________ opiskelija tä ananas a pyörä ttä salaatti ta puhelin ä tee ta tee ______________________ herne a herne ______________________ kynä ä kynä ______________________ kaakao ta kaakao ______________________ mies ttä sipuli ta suklaa a viinirypäle tä ananas ____________________ pyörä ______________________ salaatti ______________________ puhelin ______________________ mies ______________________ sipuli ______________________ suklaa ______________________ viinirypäle ______________________ 2. Kahvilassa. In a café. Fill in the missing words. Use the partitive! myyjä = salesperson, asiakas = customer, iso = big, large, pala = piece maksupääte = payment terminal, piip = the beep sound Myyjä: Moi! Asiakas: Morjens! Iso kahvi ja kaks _____________ (pala) _____________ (kakku), kiitos. Myyjä: Tässä, ole hyvä. Asiakas: Kiitti. Myyjä: Viistoista _____________ (euro), kiitos. Maksupääte: Piip! Myyjä: Kiitos ja hyvä___ päivänjatko___! Asiakas: Kiitos samoin, moikka! 23 Partitiivin käyttö. The use of the partitive case. You have now learned the endings of the partitive. But what’s the idea of the partitive case in general: when do we use it? That’s our next topic! The partitive singular is used, for example, in the following ways: 1. The partitive as an object in a sentence ♡ when talking about an indefinite amount of food or materials (“some”) Mä juon maitoa. He syövät kalaa. Vilma ostaa ruokaa. I’m drinking milk. / I drink / will drink milk. They’re eating fish. / They eat / will eat fish. Vilma is buying food. / Vilma buys / will buy food. ♡ with many verbs, e.g. puhua (to speak – when talking about speaking a language), rakastaa (to love) and opiskella (to study) Hän puhuu suomea. Minä rakastan sinua! Me opiskelemme arkkitehtuuria. S/he speaks Finnish. I love you! We study architecture. NB! suomi → partitive: suomea 2. The partitive in quantity expressions ♡ with numbers 2, 3, 4... – but not with number 1! kaksi banaania ! yksi banaani viisi perunaa ! yksi peruna 168 000 järveä ! yksi järvi järvi = lake → partitive: järveä ♡ with the words monta (many), pari (a couple) and puoli (half) monta kukkaa puoli päivää pari olutta päivä = day, olut = beer ♡ with words expressing a measure or a quantity litra maitoa kuppi kahvia 200 grammaa juustoa purkki hilloa paketti teetä pussi karkkia kuppi = cup, purkki = jar, hillo = jam, paketti = packet, pussi = bag, karkki = candy, sweet 3. The partitive in greetings and wishes Hyvää huomenta! Hyvää yötä! Hyvää viikonloppua! 24 Hyvää ruokahalua! Harjoitellaan! 1. Mun keittiössä on… (In my kitchen, there are…) seitsemän ___________________________ (päärynä) 12 ___________________________ (kananmuna) kaksi ___________________________ (ananas) 25 ___________________________ (viinirypäle) 10 ___________________________ (karkki) Muista! / Remember! We use the partitive case with numbers 2, 3, 4 etc. – but not with number 1! viisi ___________________________ (voileipä) 100 ___________________________ (herne) yksi ___________________________ (kala) 2. Complete the sentences with the partitive forms! After each sentence, explain why the partitive case is used in that particular sentence. You’ll find the rules for using the partitive on the previous page. a) Oskari syö ______________________ (jäätelö). Why the partitive? ___________________________________________________ b) Tampereen yliopistossa on 23 200 ______________________ (opiskelija). Why the partitive? ___________________________________________________ c) Pedro puhuu __________________ (espanja), __________________ (englanti) ja tosi vähän __________________ (suomi). Why the partitive? ___________________________________________________ d) Hyvä_____ viikonloppu_____! Why the partitive? ___________________________________________________ e) Mulla on monta ______________________ (kysymys). [’I have many questions.’] Why the partitive? ___________________________________________________ f) Mä rakastan ______________________ (Tampere)! Why the partitive? ___________________________________________________ 25 3. Ostoslista. Shopping list. What can you buy in a grocery shop? First, write your own shopping list. Use the partitive when needed. Then work with your pair: take turns to read your shopping list to your pair. Your pair writes down what they hear. Did both of you get everything right? Esimerkkejä ostoslistoista. Examples of shopping lists. 26 Kuunnellaan! 1. Ravintolassa. In a restaurant. First, go through the questions and the vocabulary (below). Then listen to a conversation in a restaurant and answer the questions in English. 1. What does the customer want for starters? _______________________________________________ 2. What does the customer order for main course? a) mashed potatoes and fish b) pea soup c) chicken and rice d) spaghetti and chicken 3. What does the customer want to drink? a) water c) juice b) milk d) wine 4. What does the customer order for dessert? _______________________________________________ 5. What else does the customer want? a) coffee b) tea c) hot chocolate d) beer Sanasto alkuruoka pääruoka otat perunamuusi hernekeitto juot jälkiruoka starter main course you take mashed potatoes pea soup you drink dessert 2. WhatsApp-viesti. WhatsApp message. Vilma sends her flatmate Pedro a WhatsApp voice message. What does Vilma want Pedro to buy in a grocery shop? Listen to and write down! __________________________________________ __________________________________________ __________________________________________ __________________________________________ __________________________________________ 27 Verbi olla. The verb to be. Read the conversations A and B where people are getting to know each other and introducing people. Which phrases do you already know? A. B. Moi! Kuka sä oot? Hei! Sä olet uusi täällä. Tervetuloa! Mä olen Vilma Koskinen. Mä oon Oskari. Entä te? Terve! Mä oon Oskari Palomäki. Ja tässä on mun ystävä, Stuart O’Malley. Mä olen Emil, ja tässä on Eva. Hauska tavata! Hauska tutustua! Me ollaan Ruotsista. Sanasto A. kuka sä = sinä oot = olet mä = minä oon = olen entä te ja tässä on hauska tutustua me ollaan Ruotsista who you (singular) are I am how about, what about you (plural) and here is nice, fun to get to know we are from Sweden B. uusi täällä mun ystävä tavata new here my friend to meet Read the conversations once more. Which forms of the verb olla (to be) can you find in the conversations? Write those forms in the following tables. 28 Formal forms (used mostly in formal written Finnish) singular Personal pronouns Forms of the verb olla (to be) minä (I) sinä (you, singular) hän (she/he) plural me (we) te (you, plural) he (they) Informal forms (used mostly in spoken Finnish or informal written Finnish) singular Personal pronouns Forms of the verb olla (to be) mä (I) sä (you, singular) se (she/he) plural me (we) te (you, plural) ne (they) What is your impression of the Finnish language at this point of the course? Discuss with your coursemates! What’s the most interesting thing about the Finnish language that you have learned so far? ________________________________________________________________________ What things do you find difficult at the moment? ________________________________________________________________________ What’s your favourite word or phrase in Finnish? ________________________________________________________________________ 29 Vilma ja Pedro Moro! Mä olen Vilma Koskinen. Olen 23-vuotias suomalainen nuori nainen. Asun Tampereella. Mun äidinkieli on suomi, ja puhun myös englantia, ruotsia ja vähän espanjaa. Opiskelen tietotekniikkaa Tampereen yliopistossa. Olen tutkinto-opiskelija. Mun kämppäkaveri on Pedro Álvarez. Hän on 21 vuotta vanha ja vaihto-opiskelija Tampereen yliopistossa. Pedro on kotoisin Espanjasta, mutta nyt hän asuu Suomessa, Tampereella. Pedron äidinkieli on espanja, ja hän puhuu myös englantia ja tosi vähän suomea. Pedro on suomen kielen kurssilla yliopistossa. Pedro ja mä syödään usein lounasta yhdessä yliopiston ravintolassa. Mä rakastan meksikolaista ruokaa! Sanasto nuori = young nainen = woman 23-vuotias / 23 vuotta vanha = 23 years old asua = to live (somewhere) asun = I live Tampereella = in Tampere mun = my äidinkieli = mother tongue puhua = to speak puhun = I speak myös = also, too englanti = English (language) ruotsi = Swedish (language) vähän = a little espanja = Spanish (language) opiskella = to study opiskelen = I study tietotekniikka = information technology Tampereen yliopisto = Tampere University (lit. ’University of Tampere’) Tampereen yliopistossa = at Tampere University tutkinto-opiskelija = degree student kämppäkaveri = flatmate, roommate vaihto-opiskelija = exchange student on kotoisin Espanjasta = is from Spain Pedron = Pedro’s mutta = but nyt = now Suomessa = in Finland tosi vähän = very little suomen kielen kurssi = Finnish language course kurssilla = in/on a/the course syödä = to eat (me) syödään = we eat usein = often lounas = lunch yhdessä = together ravintola = restaurant ravintolassa = at/in a/the restaurant rakastaa = to love rakastan = I love meksikolainen = Mexican ruoka = food 30 Hyödyllisiä verbejä. Useful verbs. OLLA = to be minä olen me olemme / me ollaan sinä olet te olette hän on he ovat ASUA = to live (somewhere) minä asun me asumme / me asutaan sinä asut te asutte hän asuu he asuvat PUHUA = to speak minä puhun me puhumme / me puhutaan sinä puhut te puhutte hän puhuu he puhuvat OPISKELLA = to study minä opiskelen me opiskelemme / me opiskellaan sinä opiskelet te opiskelette hän opiskelee he opiskelevat SYÖDÄ = to eat minä syön me syömme / me syödään sinä syöt te syötte hän syö he syövät RAKASTAA = to love minä rakastan me rakastamme / me rakastetaan sinä rakastat te rakastatte hän rakastaa he rakastavat 31 Mistä maasta sä olet kotoisin? What country are you from? Mitä kieliä sä puhut? What languages do you speak? - Mistä maasta sä olet kotoisin? Mä olen kotoisin Saksasta. Mitä kieliä sä puhut? Mä puhun saksaa, englantia ja tosi vähän suomea. Mistä maasta he ovat kotoisin ja mitä kieliä he puhuvat? What country are they from and what languages do they speak? Pedro on espanjalainen. → Pedro on kotoisin Espanjasta. Hän puhuu espanjaa. a) Thomas on saksalainen. _____________________________________________________________ b) Anh on vietnamilainen. _____________________________________________________________ c) Nadja on venäläinen. _____________________________________________________________ d) Akira on japanilainen. _____________________________________________________________ e) Jill on amerikkalainen. _____________________________________________________________ f) Amina on egyptiläinen. _____________________________________________________________ g) Rafael on brasilialainen. _____________________________________________________________ h) Vilma on suomalainen. _____________________________________________________________ 32 Kysymyksiä. Questions. Kysymys 1 / Question 1: Mikä sun kotimaa on? Vilma vastaa / Vilma answers: Mun kotimaa on Suomi. Sinä vastaat / You answer: What’s your home country? My home country is Finland. _____________________________________________________________ Kysymys 2: Minkämaalainen sä olet? Vilma vastaa: Mä olen suomalainen. Sinä vastaat: What nationality are you? I’m Finnish. _____________________________________________________________ Kysymys 3: Mistä maasta sä olet (kotoisin)? Vilma vastaa: Mä olen (kotoisin) Suomesta. Sinä vastaat: What country are you from? I’m from Finland. _____________________________________________________________ Kysymys 4: Mikä sun äidinkieli on? Vilma vastaa: Mun äidinkieli on suomi. Sinä vastaat: What’s your mother tongue? My mother tongue is Finnish. _____________________________________________________________ Kysymys 5: Mitä kieliä sä puhut? Vilma vastaa: Mä puhun suomea, englantia, ruotsia ja vähän espanjaa. Sinä vastaat: What languages do you speak? I speak Finnish, English, Swedish and a little Spanish. _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ 33 Yhdistä kysymykset ja vastaukset! Match the questions and the answers! Mikä sun nimi on? suomea, englantia, ruotsia ja vähän espanjaa Miten se kirjoitetaan? Suomesta Kuka sä olet? suomalainen Mikä sun kotimaa on? 045 123 4567 Minkämaalainen sä olet? vee, ii, äl, äm, aa Mistä maasta sä olet (kotoisin)? Vilma Mikä sun äidinkieli on? vilmak@gmail.com [vilma koo ät geemail piste com] Mitä kieliä sä puhut? Suomi Kuinka vanha sä olet? 153654321 Mikä sun puhelinnumero on? suomi Mikä sun opiskelijanumero on? Vilma Mikä sun sähköpostiosoite on? 23-vuotias / 23 vuotta vanha / Se on salaisuus! Personal pronouns: informal and formal forms Informal 1st person singular 2nd person singular mä (I) sä (you) mun (my) sun (your) Formal 1st person singular 2nd person singular minä (I) sinä (you) minun (my) sinun (your) Mä opiskelen. Sä opiskelet. Minä opiskelen. Sinä opiskelet. mun kissa sun kissa minun kissa sinun kissa 34 Substantiivit, adjektiivit ja verbit. Nouns, adjectives and verbs. In every language, there are different kinds of words. In the Finnish language, it’s important to distinguish between 1) nouns and adjectives and 2) verbs. 1) Nouns and adjectives Nouns are words that name something, such as a person, place, thing or idea. For example, the following words are nouns: Suomeksi Englanniksi kissa juna vesi luento Suomi Finland Adjectives are words that describe someone or something. In the following table, we can see some adjectives: Suomeksi Englanniksi hyvä iloinen vanha sininen valkoinen blue white When we use nouns and adjectives in Finnish, we have to add case endings to them. For example, we may need to use the partitive ending: kaksi vanhaa kissaa (two old cats). Note that both the noun and the preceding adjective need the partitive ending. 2) Verbs Verbs, on the other hand, are words that indicate a physical action (e.g. “drive”), a mental action (e.g. “think”) or a state of being (e.g. “exist”). Let’s take a look at some verbs in Finnish: Suomeksi Englanniksi olla asua puhua opiskella syödä rakastaa to live (somewhere) When we use verbs in Finnish, we have to add endings according to person. For example: minä olen (I am), sinä asut (you [sg.] live somewhere), hän puhuu (she/he speaks), me opiskelemme (we study), te syötte (you [pl.] eat), he rakastavat (they love). Adding personal endings to verbs is called conjugation. 35 Harjoitellaan! 1. Noun, adjective or verb? Categorise the following words! omena olla noun asua äidinkieli adjective kämppäkaveri uusi verb lounas rakastaa kiva nuori kurssi syödä 2. Muistatko partitiivin? Täydennä! Do you remember the partitive case? Fill in the blanks! a) Mä juon ________________ (musta) ________________ (tee). b) Vilma opiskelee _______________________________ (tietotekniikka). c) Pedro syö ________________ (hyvä) _________________ (keitto). d) Stuart rakastaa ________________ (tuore) _____________________ (ruisleipä). e) Oskari juo pari ________________ (kuppi) __________________ (kaakao). f) Mä puhun ________________ (suomi), ___________________ (englanti) ja _________________ (hindi). g) Kahvilassa: Pieni kahvi ja kaks ________________ (pala) ___________________________ (omenapiirakka), kiitos. Sanasto: musta = black, tuore = fresh (here: freshly baked) pieni = small, little, piirakka = pie 36 Verbien taivutus. Conjugation of verbs. • Basic form / dictionary form: at the end of the form -a/-ä (e.g. olla, asua, syödä). • Conjugation: each person has its own personal ending. • The personal endings are added to the stem of the verb – not to the basic form! Basic form: PUHUA (to speak) minä puhun (personal ending: -n) sinä puhut (personal ending: -t) hän puhuu (personal ending: -u) me puhumme (personal ending: -mme) te puhutte (personal ending: -tte) he puhuvat (personal ending: -vat) Basic form: MENNÄ (to go) minä menen (personal ending: -n) sinä menet (personal ending: -t) hän menee (personal ending: -e) me menemme (personal ending: -mme) te menette (personal ending: -tte) he menevät (personal ending: -vät ⇦ vowel harmony!) Täydennä. Fill in. ASUA (to live [somewhere]) Verb type: _____ Stem: _________________ minä sinä hän me te he SYÖDÄ (to eat) Verb type: _____ Stem: _________________ minä sinä hän me te he OPISKELLA (to study) Verb type: _____ Stem: _________________ + add _____ minä sinä hän me te he 37 Verbityypit 1–3. Verb types 1–3. Verb type 1 For example: asua (to live [somewhere], katsoa (to look, to watch), maksaa (to cost, to pay), puhua (to speak), rakastaa (to love), tanssia (to dance) HOW TO RECOGNIZE: The basic form ends in two vowels HOW TO CONJUGATE: Remove the last vowel (in order to get the stem) + add the personal endings NB! In the hän form, the personal ending is the same as the last vowel of the stem. For example: asua ⇨ stem: asu- ⇨ hän asuu, katsoa ⇨ stem: katso- ⇨ hän katsoo, tanssia ⇨ stem: tanssi- ⇨ hän tanssii Verb type 2 For example: juoda (to drink), syödä (to eat) HOW TO RECOGNIZE: The basic form ends in -da/-dä HOW TO CONJUGATE: Remove -da/-dä (in order to get the stem) + add the personal endings NB! No personal ending in the hän form: hän juo, hän syö. Verb type 3 For example: mennä (to go), opiskella (to study), tulla (to come) HOW TO RECOGNIZE: The basic form ends in -lla/-llä, -nna/-nnä, -rra/-rrä or -sta/-stä HOW TO CONJUGATE: Remove -la/-lä, -na/-nä, -ra/-rä or -ta/-tä + add e (in order to get the stem) + add the personal endings NB! The personal ending in the hän form is always e: hän menee, hän opiskelee, hän tulee. NB! Olla (to be) is an irregular verb! It does not belong to any verb type. Conjugate the verb olla. Pay special attention to the 3rd person (hän, he) forms. minä sinä me te ! hän ! he NB! In spoken Finnish, the verb conjugation for the personal pronoun me (we) is usually different from written Finnish: for example me syömme versus me syödään. Both of them mean ‘we eat’, but me syömme is the written/formal variant and me syödään is the spoken/informal variant. In everyday speech, the informal variants are much more common than the formal variants. Other examples of the informal variants: me asutaan, me katsotaan, me puhutaan, me juodaan, me mennään, me opiskellaan, me tullaan, me ollaan. 38 Verbiharjoituksia. Verb exercises. 1. Taivuta verbit! Conjugate the verbs! KATSOA (to look, to watch) Verb type: _____ Stem: _________________ minä sinä hän me te he TANSSIA (to dance) Verb type: _____ Stem: _________________ minä sinä hän me te he JUODA (to drink) Verb type: _____ Stem: _________________ minä sinä hän me te he TULLA (to come) Verb type: _____ Stem: _________________ + add _____ minä sinä hän me te he OLLA (to be) Verb type: irregular verb | Stem: ole- minä sinä hän me te he 39 2. Täydennä annetuilla verbeillä. Fill in with the given verbs. 1. Minä ________________________________________ (asua) Tampereella. 2. Me __________________________________________ (opiskella) suomea. 3. Pedro ____________________________________ (tanssia) Vilman kanssa. 4. Hän _____________________________________________ (juoda) kahvia. 5. Mä __________________________________________ (rakastaa) suklaata. 6. Vilma ja Pedro ___________________________________ (syödä) lounasta. 7. Milloin sä _______________________________________ (mennä) kotiin? 8. Te ________________________________________ (puhua) hyvin suomea! 3. Valitse sopiva verbi laatikosta. Muista taivuttaa verbiä! Choose a suitable verb from the box. Remember to conjugate the verb! 1. Mä ___________________________________________________ suomea. 2. Oskari _______________________________________________ englantia. 3. Mistä sä ______________________________________________ kotoisin? 4. Stuart ja Oskari ___________________________________________ kotiin. 5. Pedro ____________________________________________ espanjalainen. 6. He _________________________________________________ Suomessa. 7. Minä ____________________________________________________ sinua. 8. Me _________________________________________________ Netflixiä. 9. Te ________________________________________________ paljon leipää. 10.Tee __________________________________________________ 2 euroa. olla katsoa mennä puhua syödä olla opiskella maksaa 40 asua rakastaa Negatiivinen verbi. Negative verb. (You don’t need to know this page for the final exam. ) Mä syön jäätelöä. ⇔ Mä en syö jäätelöä. Pedro puhuu suomea. ⇔ Pedro ei puhu suomea. He asuvat Tampereella. ⇔ He eivät asu Tampereella. Positiivinen minä puhun I speak sinä puhut you [singular] speak hän puhuu s/he speaks me puhumme we speak te puhutte you [plural] speak he puhuvat they speak Negatiivinen minä en puhu I don’t speak sinä et puhu you [sg.] don’t speak hän ei puhu s/he doesn’t speak me emme puhu we don’t speak te ette puhu you [pl.] don’t speak he eivät puhu they don’t speak Negation words: minä en sinä et hän ei me emme te ette he eivät Negative verb: Negation word + Stem of the verb To get the stem, remove the personal ending -n from the positive minä form: - Puhua: minä puhun → Remove -n → Stem: puhuSyödä: minä syön → Remove -n → Stem: syöOlla: minä olen → Remove -n → Stem: ole- Harjoitellaan! Complete the sentences with the correct negation words and stems of the verbs (given in the boxes). 1. Oskari _________ __________________ matematiikkaa. 2. Minä _________ __________________ kahvia. 3. Me _________ __________________ Tampereella. 4. Pedro ja Vilma _________ __________________ telkkaria. (telkkari = telly) 5. Te _________ __________________ makkaraa. 6. Sinä _________ __________________ tutkinto-opiskelija. 7. Mä _________ __________________ sambaa. emme et ei en en ette eivät tanssi opiskele 41 juo syö katso asu ole Värit. Colours. sininen = ___________________ musta = ___________________ punainen = ___________________ violetti = ___________________ keltainen = ___________________ oranssi = ___________________ vihreä = ___________________ ruskea = ___________________ valkoinen = ___________________ harmaa = ___________________ Minkävärinen? What colour? Minkävärinen X on? What colour is X? Minkävärinen omena on? Omena on punainen, keltainen tai (or) vihreä. Viikonpäivät. Days of the week. maanantai (ma) = Monday maanantaina = on Monday tiistai (ti) = Tuesday tiistaina = on Tuesday keskiviikko (ke) = Wednesday keskiviikkona = on Wednesday torstai (to) = Thursday torstaina = on Thursday perjantai (pe) = Friday perjantaina = on Friday lauantai (la) = Saturday lauantaina = on Saturday sunnuntai (su) = Sunday sunnuntaina = on Sunday Mikä viikonpäivä tänään on? What day of the week is it today? Tänään on __________________________________. Huomenna on __________________________________. Eilen oli (was) __________________________________. 42 Mitä kello on? What time is it? Mitä kello on? Paljonko kello on? Kuinka paljon kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. It's one o’clock. It's one o’clock sharp. Kello on kymmenen yli yksi. It's ten past one. Kello on viisitoista yli kahdeksan. Kello on varttia yli kahdeksan. It's fifteen past eight. It’s quarter past eight. ! Kello on puoli kaksi. It's half past one. ! Kello on puoli yhdeksän. It’s half past eight. Kello on viisitoista vaille kaksi. Kello on varttia vaille kaksi. It's fifteen to two. It's quarter to two. Kuunnellaan! Listen to the times and draw the hands of the clock. a) b) c) d) e) f) 43 Official way to tell the time in Finland: the 24-hour times 6.05 [kuusi nolla viisi] 9.30 [yhdeksän kolmekymmentä] 12.10 [kaksitoista kymmenen] 14.27 [neljätoista kaksikymmentäseitsemän] 18.59 [kahdeksantoista viisikymmentäyhdeksän] 21.25 [kaksikymmentäyksi kaksikymmentäviisi] 23.00 [kaksikymmentäkolme nolla nolla] klo = kello Suomen kurssi on tiistaina klo 10.15–11.45. [kello kymmenen viisitoista viiva yksitoista neljäkymmentäviisi, viiva = hyphen, dash] Juna lähtee klo 7.07. (lähtee = leaves) [kello seitsemän nolla seitsemän] Alternative way to tell the time in everyday speech: the -lta/-ltä times kello yksi = yhdeltä kello kaksi = kahdelta kello kolme = kolmelta kello neljä = neljältä kello viisi = viideltä kello kuusi = kuudelta kello seitsemän = seitsemältä kello kahdeksan = kahdeksalta kello yhdeksän = yhdeksältä kello kymmenen = kymmeneltä kello yksitoista = yhdeltätoista kello kaksitoista = kahdeltatoista - Milloin sä syöt lounasta? - Mä syön kahdeltatoista. Good to notice: Some numbers change a bit when we use the -lta/-ltä times. Milloin? = When? - Mihin aikaan me nähdään huomenna? - Nähdään puoli neljältä. - OK, kiva! Mihin aikaan? = At what time? 44 Vuorokaudenajat. Times of the day (and night). aamu = morning ____________________ = in the morning päivä = day ____________________ = in the daytime ilta = evening ____________________ = in the evening yö = night ____________________ = at night aamupäivä = the time between morning and noon (in Finland about klo 10–12) iltapäivä = afternoon keskipäivä = noon/midday keskiyö = midnight Kirjoita 24 tunnin kellonajat. Write the 24-hour times. Juna lähtee kuudelta aamulla. 6.00 Kurssi alkaa puoli kahdelta päivällä. ____________ Vilma ja Pedro syövät lounasta yhdeltätoista. ____________ Mä menen kotiin yhdeksältä illalla. ____________ Bussi lähtee puoli viideltä iltapäivällä. ____________ Pedro opiskelee suomea kymmeneltä aamupäivällä. ____________ Kuka menee baariin keskiyöllä? ____________ Puhutaan! Let’s talk! Choose 5 times and say them to your pair whose task is to find the time in the table. Esimerkki/Example: 21.45 = Kello on varttia vaille kymmenen illalla. 5.05 8.40 12.25 15.30 18.10 19.35 21.55 23.53 6.15 10.35 13.00 16.38 18.50 20.57 22.20 2.15 7.30 11.17 13.40 17.00 19.05 21.30 22.45 3.30 45 Kuukaudet ja vuodenajat. Months and seasons. Kuukaudet tammikuu tammikuussa helmikuu helmikuussa maaliskuu maaliskuussa huhtikuu huhtikuussa toukokuu toukokuussa kesäkuu kesäkuussa heinäkuu heinäkuussa elokuu elokuussa syyskuu syyskuussa lokakuu lokakuussa marraskuu marraskuussa joulukuu joulukuussa Mikä kuukausi nyt on? What month is it now? Nyt on heinäkuu. Now it’s July. Missä kuussa sulla on syntymäpäivä? In which month is your birthday? Mun syntymäpäivä on marraskuussa. My birthday is in November. Vuodenajat kevät keväällä kesä kesällä syksy syksyllä talvi talvella Mikä vuodenaika nyt on? What season is it now? Nyt on kesä. Now it’s summer. 46 Liputuspäivät. Flag days. Read the list of some Finnish flag days. Match the dates and months and make sentences, for example: Juhannus on kesäkuussa. Find a translation for each flag day. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. toukokuu Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3. marraskuu Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4. maaliskuu Äitienpäivä 11.5.* kesäkuu Juhannus, Suomen lipun päivä 21.6.* helmikuu Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10. joulukuu Isänpäivä 9.11.* huhtikuu Itsenäisyyspäivä 6.12. lokakuu Kalevala Day, Finnish Culture Day Minna Canth Day, Equality Day Mikael Agricola Day, Finnish Language Day Mother’s Day Midsummer Day, Day of the Finnish flag Aleksis Kivi Day, Finnish Literature Day Father’s Day Independence Day * Dates change yearly, situation in 2025 Ristikko. Crossword. Fill in the crossword with the correct words. Vaakasuoraan 1. midnight 6. morning 8. Sunday 9. evening 10. afternoon 11. day Pystysuoraan 1. Wednesday 2. Monday 3. Saturday 4. Thursday 5. Friday 7. Tuesday 47 Ajanilmauksia viesteissä. Time expressions in messages. Sähköpostiviesti 1 Moi opiskelijat! Tervetuloa suomen kurssille! Kurssi alkaa ensi maanantaina klo 12.15. Moodle-linkki on tässä: moodle.tuni.fi. Nähdään! Terveisin Matias Korhonen (kurssin ope) Sähköpostiviesti 2 Hei opiskelijat, Tänään torstaina ruotsin kurssi on normaalisti tasan kolmelta, mutta huomenna perjantaina kurssi on varttia yli kolme. Luokka on Päätalo D13. Ystävällisin terveisin Susanne Åhlström, opettaja Sähköpostiviesti 3 WhatsApp-viestit Moro Philip! Onko englannin kurssi tänään? Mihin aikaan? Moikka Elisa! Mitä kuuluu? Robin ja mä pidetään juhlat lauantaina 28. marraskuuta. Joo, se on yhdeltä. Nähdään kurssilla! Robin tekee italialaista pastaa, ja me syödään kuudelta. Meidän osoite on Hämeenkatu 17. Joo, nähdään… Onko meillä kotitehtävää? :D Tervetuloa! Okei, kiitos paljon! Joo, kotitehtävä on sivulla 25. T. Aino ja Robin pitää juhlat = to throw a party me pidetään juhlat = we (will) throw a party 48 Harjoitellaan ajanilmauksia! Let’s practise time expressions! Lue edellisen sivun viestit ja merkitse, ovatko väitteet oikein vai väärin. Read the messages on the previous page and mark whether the statements are true or false. OIKEIN VÄÄRIN (True) (False) Sähköpostiviesti 1 Oikein Väärin The Finnish course begins on Tuesday. □ □ Sähköpostiviesti 2 Oikein Väärin It’s Wednesday. On Friday the course starts at 14.45. □ □ □ □ Sähköpostiviesti 3 Oikein Väärin There will be a party in November. Aino lives in Hämeenkatu street. □ □ □ □ WhatsApp-viestit Oikein Väärin Philip has an English course at 13. Philip says that he’s 25 years old. □ □ □ □ Muistatko? Do you remember? Mitä nämä ovat suomeksi? What are these in Finnish? Mitä nämä ovat englanniksi? What are these in English? woman __________________________ koira ____________________________ pen, pencil _______________________ mies ____________________________ bread ___________________________ kananmuna _______________________ potato ___________________________ vesi _____________________________ fish _____________________________ sipuli ____________________________ a little ___________________________ usein ____________________________ together _________________________ äidinkieli _________________________ also, too _________________________ nuori ____________________________ to go ____________________________ katsoa ___________________________ to drink __________________________ olla _____________________________ 49 Extra text 1: Vilman ja Pedron päivä Vilma kertoo: Pedro ja mä ollaan kämppiksiä, ja me asutaan Tampereella. Me opiskellaan Tampereen yliopistossa Hervannan kampuksella. Tänään me mennään kampukselle kymmeneltä, koska me opiskellaan yhdessä kirjastossa. Kahdeltatoista me syödään lounasta ravintola Reaktorissa. Iltapäivällä me mennään kotiin. Illalla me katsotaan Netflixiä ja syödään pizzaa. Yhdeksältä me mennään baariin: me juodaan vähän olutta ja tanssitaan diskossa! Sanasto Vilman = Vilma’s Pedron = Pedro’s kertoa = to tell Vilma kertoo = Vilma tells kämppis = kämppäkaveri kämppiksiä = flatmates, roommates kampuksella = on campus kampukselle = to campus koska = because kirjasto = library kirjastossa = at a/the library baariin = to a/the bar diskossa = at a/the disco Oikein vai väärin? True or false? Oikein Väärin 1. Pedro ja Vilma ovat kämppiksiä. □ □ 2. He eivät asu Tampereella. □ □ 3. He opiskelevat Tampereen yliopistossa Keskustakampuksella. □ □ 4. He eivät syö lounasta ravintola Newtonissa. □ □ 5. Illalla he katsovat YouTubea ja syövät hampurilaisia. □ □ 6. Baarissa he eivät juo siideriä. □ □ 50 Extra text 2: Opiskelijabileissä Opiskelija A: Moi! Mä oon Vilja. Kuka sä oot? Opiskelija B: _________________________ Midori. Hauska tutustua! A: _________________________! Mä opiskelen Tampereen yliopistossa. Entä sä? B: Mä oon kv-tutkinto-opiskelija Tampereen yliopistossa. Mä opiskelen Teaching, Learning and Media Education -ohjelmassa. A: Kiva kuulla! Mä opiskelen psykologiaa. B: Okei, kiva! A: ___________________________________________? B: Mä oon kotoisin Japanista. A: Wau, sä puhut tosi hyvin suomea! B: _________________________! Mä oon nyt Suomi 7 -kurssilla. A: Mahtavaa! On hienoa puhua suomea sun kanssa! B: Kiitti! Mistä kaupungista sä oot kotoisin? A: Mä oon kotoisin Helsingistä, mutta nyt mä asun täällä Tampereella. Tampere on tosi hyvä kaupunki! B: Jep, niin on! Mun lempipaikka Tampereella on Tallipiha. A: Jee, Tallipiha on myös mun lempipaikka! ♥ Sanasto opiskelijabileet = student party opiskelijabileissä = at a/the student party Entä sä? = And you? kv [koovee] = kansainvälinen = international ohjelma = programme ohjelmassa = in a/the programme Kiva kuulla! = Nice to hear! mahtava = awesome hieno = great kanssa = with kaupunki = city, town mistä kaupungista = from which city/town jep = yep niin on = so it is lempi- = favourite (as the first part of a compound word) paikka = place jee = yeah, yay 51 Kuunnellaan! Mikael tells you about himself. Listen to the story and answer the questions. 1. How old is Mikael? _____ 2. What Finnish city is Mikael originally from? _______________________ 3. Mikael’s address is Sammonkatu _____ [write the number of the house]. 4. What does Mikael study at Tampere University? _______________________ 5. Does Mikael speak any Chinese? _______________________ 6. At what time do Mikael and Ville have lunch together? Klo 10.30 □ Klo 11.30 □ Klo 12.30 □ Tehtävälista To-do list for completing and passing the course Contact classes: Participate in at least 80% of the contact classes on campus (a maximum of 3 absences is allowed). Video lessons 1–3: Watch the video lessons 1, 2 and 3 on Moodle. Workshops 1–2: 1. Workshop 1 (Pronunciation): Participate in the workshop on campus. If you cannot make it to the workshop, submit your compensatory task on Moodle. 2. Workshop 2 (Vocabulary): Participate in the workshop on campus. If you cannot make it to the workshop, submit your compensatory task on Moodle. Speaking task: Submit your speaking task on Moodle. Language proficiency test (written and listening test): Take the written and listening test in Tuni Exam. Hauskaa opiskelua! / Have a good time with your studies! Kirjan kuvat. Images in the book. Papunetin kuvapankki (image bank), papunet.net, Elina Vanninen, Sergio Palao / ARASAAC ja Sclera 52
0
advertisement
Download
advertisement
Add this document to collection(s)
You can add this document to your study collection(s)
Sign in Available only to authorized usersAdd this document to saved
You can add this document to your saved list
Sign in Available only to authorized users