#separator:tab
#html:true
#tags column:3
Mistä sydänasioista EKG:lla voidaan saada tietoa?&nbsp;- Rytmistä<div>- Johtoratajärjestelmästä</div><div>- Sydänlihaksen hapen- ja ravinnonsaannista</div><div>- Sydänlihaksen liikakasvusta</div><div>- Sydämessä olevista vaurio- ja arpialueista</div><div>- Tahdistimen toiminnasta</div><div><br></div><div><br></div><div>Yms.</div>
Mitä on pseudohypertensio?Vanhuksilla olkavaltimon voimakas kalkkeutuminen voi aiheuttaa virheellisen mittaustuloksen, koska verenpainemittarin mansetin paine ei pysty puristamaan jäykkäseinäistä valtimoa umpeen, kuin tavanomaista suuremmilla paineilla<div>-&gt; todellinen verenpaine voi olla mitattua pienempi tai normaali</div>
Millaista on piilevä hypertensio?Kotona mitattuna kohonnut verenpaine, vastaanotolla normaali
Mitkä ovat tavallisimmat diagnoosit/oireet, jolloin EKG on tarpeen? (11)- Akuutti sydäninfarkti<div>- Akuutti sydänlihasiskemia</div><div>- Oireinen taky- tai bradykardia</div><div>- Muu sydämen rytmihäiriö</div><div>- Keuhkoembolisaatio</div><div>- Peri- tai myokardiitti</div><div>- Hyper- tai hypokalemia, muut elektrolyyttihäiriöt</div><div>- Vanha sydäninfarkti</div><div>- Sydämen kammiohypertrofia</div><div>- Läppäviat</div><div>- Kohonnut verenpaine</div>
Mistä syketaajuus kertoo EKG:ssa?Sinussolmukkeen toiminnasta
Mistä P-aalto kertoo EKG:ssa?Eteisten sähköisestä aktivaatiosta
Mistä PQ-aika kertoo EKG:ssa?Eteis-kammiosolmukkeen toiminnasta
Mistä QRS-kompleksi kertoo EKG:ssa?Kammioiden sähköisestä aktivaatiosta ja kammioiden johtoradasta
Mistä ST-väli kertoo EKG:ssa?Sydämen depolarisaation asteista eri alueilla
Mistä T-aallot ja QT-aika kertovat EKG:ssa?Kammioiden sähköisestä palautumisesta
Mistä toimintahäiriöstä voi olla kyse, kun EKG:ssa nähdään pitkä sykeväli/tauko, jossa lyöntien välillä ei ole mitään sähköistä aktivaatiota?Sinussolmukkeen toimintahäiriö
Mitä voidaan huomata EKG:ssa II-asteen AV-katkoksessa?Johtumaton P-aalto (P-aalto ei johda QRS-kompleksiin, sähkö ei tilapäisesti kulje AV-solmukkeessa) aiheuttaa pitkän sykevälin/tauon, jossa näkyy yksittäinen P-aalto
Mitä voidaan huomata III-asteen AV-katkoksessa EKG:ssa?P-aaltojen taajuus eroaa QRS-kompleksien taajuudesta, P-aaltojen taajuus yleensä suurempi.<div><br></div><div>QRS-aallot lähtevät korvaavasta fokuksesta AV-solmukkeen alapuolelta. Ne voivat olla poikkeavan muotoisia ja yleensä niiden taajuus on normaalia harvempi (bradykardia)</div>
Onko leveä vai kapea QRS-kompleksi normaali?Kapea, leventyneessä joudutaan mennä vaihtoehtoisia ratoja pitkin, jolloin kestää pidempään
Mistä voi kertoa QRS-kompleksin kasvanut amplitudi EKG:ssa?Vasemman kammion hypertrofiasta, sillä tällöin aktivoituvaa kudosta on enemmän -&gt; korkeampi piikki
Mistä ST-nousu EKG:ssa voi kertoa? (3)- Varhainen repolarisaatio<div>- Akuutti sydäninfarkti</div><div>- Myokardiitti</div>
Mitkä ovat EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin käyttöindikaatiot? (3,2)- Rytmihäiriöihin viittaavat oireet, jotka ovat jääneet epäselviksi<div>- Epäselvät huimaus- ja tajuttomuuskohtaukset</div><div>- Rytmi- ja johtumishäiriöiden lisäselvitys</div><div><br></div><div>- Iskeemisen sydäntaudin diagnostiikka, kun epäillään koronaarispasmia tai tutkittavalle ei voida tehdä kuormituskoetta</div><div>- Erityisryhmien terveystarkastus: lentäjät, urheilijat</div>
Mistä voivat johtua pitkät tauot EKG:ssa? (3)- Sinussolmukkeen toiminnanhäiriö (sinuspysähdys, sinus-eteiskatkos)<div>- Eteis-kammiosolmukkeen toiminnanhäiriö (II asteen eteis-kammiokatkos)</div><div>- Hidas eteisvärinä</div>
Mistä voi johtua sinusbradykardia? (3)Taustalla voi olla esim. parasympatikotonia, hidastava lääkitys tai sinussolmukkeen toiminnanhäiriö
Mitä kuuluu hitaisiin rytmihäiriöihin? (2)Pitkät tauot<div>Hidaslyöntisyys</div>
Mistä sinustakykardia voi johtua? (4)Esim.:<div>kilpirauhasen liikatoiminta</div><div>hypoksemia</div><div>keuhkosairaus</div><div>sydämen vajaatoiminta</div>
Milloin kliininen kuormituskoe on hyödyllinen? (6)- Iskemiaa aiheuttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikka, kun ensisijaisia tutkimuksia ei ole käytettävissä<div>- Sepelvaltimotaudin vaikeusasteen ja ennusteen arviointi, mikäli sillä on merkitystä jatkotutkimusten tai hoidon valinnassa</div><div>- Sepelvaltimotautipotilaan hoidon vasteen seuranta</div><div>- Hengenahdistuksen syyn selvittäminen (spiroergometria)</div><div>- Rytmihäiriöiden diagnostiikka</div><div>- Verenkierto- ja hengityselimistön toimintakyvyn ja kokonaistoimintakyvyn määrittäminen</div>
Sepelvaltimotaudin ennusteen arvioiminen:<div>sydäntapahtuman suurentunutta riskiä kuormituskokeessa kuvaa: (5)</div>- Matala suorituskyky<div>- Selvät iskeemiseksi sopivat EKG-muutokset</div><div>- Tyypillinen rintakipuoire</div><div>- Systolisen verenpaineen nousun puuttuminen tai lasku</div><div>- Kammiotakykardia tai runsas kammiolisälyöntisyys kuormituksessa tai palautumisvaiheessa</div>
Mitkä ovat spiroergometriassa mitattavat suureet? (3)- Hapenkulutus<div>- Hiilidioksidin tuotto</div><div>- Minuuttiventilaatio</div>
Mitkä ovat spiroergometriassa laskettavia suureita? (5)- Hapenkulutus/paino, ml/kg/min<div>- Hengitysosamäärä, VCO2/VO2</div><div>- Happipulssi, VO2/syketaajuus</div><div>- Hiilidioksidin hengitysekvivalentti, VE/VCO2</div><div>- Hengitysreservi, (MVV-VEmax)/MVV x 100</div>
Mistä suorituskyvyn lasku voi johtua keuhkosairauksissa? (3)- Keuhkoputkien ahtautumisesta (COPD, astma)<div>- Keuhkotilavuuden pienenemisestä (keuhkokudoksen sairaudet, resektion jälkitila, rintakehän epämuodostumat)</div><div>- Keuhkojen kaasujenvaihtokyvyn alenemisesta (keuhkokudoksen sairaudet, emfyseema, embolian jälkitila)</div>
Mitkä ovat spiroergometrian käyttöindikaatiot? (3)- Rasitushengenahdistuksen syyn selvittäminen (sydän- vai keuhkoperäinen?)<div>- Suorituskyvyn alenemisen syyn selvittäminen (sydän-, keuhko- vai lihasperäinen?)</div><div>- Objektiivinen fyysisen suorituskyvyn mittaus:</div><div>sydämen vajaatoimintapotilaan ennuste</div><div>työkyvyn arviointi sydän- ja keuhkosairauksissa</div><div>leikkaus- ja toimenpideriskien arvioiminen</div>
Mitkä ovat sydämen ultraäänitutkimuksen erilaisiin oireisiin liittyviä käyttöindikaatioita?- Väsymys, ahdistus, vajaatoimintaepäily<div>- Vakavat rytmihäiriöt</div><div>- Rintakipu ja epäily sydän-, sydänpussin- tai aortan sairaudesta</div>
Mitkä ovat sydämen ultraäänitutkimuksen erilaisiin löydöksiin liittyviä käyttöindikaatioita? (5)- Suurentunut sydän<div>- Poikkeava EKG</div><div>- Sydämen vajaatoimintaepäily</div><div>- Auskultaatiolöydös ja epäily sydänsairaudesta</div><div>- Sydäninfarkti&nbsp;</div>
Mitkä ovat sydämen ultraäänitutkimuksen muihin kuin oireisiin ja löydöksiin liittyviä käyttöindikaatioita? (9)- Embolialähteen hakeminen alle 45-vuotiailta<div>- Embolialähteen hakeminen yli 45-vuotiailta, jos ei kaulasuonilöydöksiä</div><div>- Verenpainetauti</div><div>- Keinoläppäseuranta</div><div>- ENdokardiittieoäily</div><div>- Keuhkosairauksien komplikaatioiden selvittely, pulmonaalihypertensio</div><div>- Keuhkoembolisaatio</div><div>- Sukuselvitykset sydänlihassairauksissa</div><div>- Sydäntrauma</div>
Miten veren kulku sydämessä on häiriintynyt systolisessa ja diastolisessa vajaatoiminnassa?- Systolinen: vähentynyt pumpattu veritilavuus, kammio täyttyy muttei tyhjene kunnolla<div>- Diastolinen: vähentynyt täyttävä veritilavuus, kammio ei täyty kunnolla, koska sen tilavuus on pienentynyt</div>
Mitkä ovat kohonneeseen sydämen vasemman puolen täyttöpaineeseen viittavia löydöksiä? (4,1)Rakenteelliset:<div>- Suurentunut vasen eteinen</div><div>- Vasemman kammion hypertrofia tai vasemman kammion poikkeavaan diastoliseen täyttymiseen viittaava muutos</div><div>- Vasemman kammion diastolisen sisäänvirtausnopeuden ja mitraaliläppäannuluksen diastolisen liikenopeuden suhde suurentunut</div><div>- Lateraalisen ja septaalisen mitraaliläppäannuluksen liike kudoskuvantamisessa pienentynyt</div><div><br></div><div>Muut:</div><div>- Suurentunut NP-pitoisuus</div>
Mitkä ovat tavallisimpia sydämen vajaatoiminnan etiologisia tekijöitä? (3)- Sepelvaltimotauti (sydäninfarktin jälkitila, krooninen sydänlihasiskemia)<div>- Kohonnut verenpaine</div><div>- Läppävika (mitraaliläppävika, vuoto yleisin / aorttaläppävika, ahtauma yleisin)</div>
Mitkä ovat systolisen vajaatoiminnan harvinaisia etiologioita? (3,3,2,1)<div>Sydänperäiset:</div>- Kardiomyopatiat<div>- Synnynnäinen sydänvika (myös korjattu)</div><div>- Rytmihäiriöt</div><div><br></div><div>Tulehdukset ja muut vauriot:</div><div>- Sydänlihastulehdus</div><div>- Toksinen sydänvaurio</div><div>- Infektiot</div><div><br></div><div>Muut vajaatoiminnat:</div><div>- Suuren minuuttitilavuuden vajaatoiminta</div><div>- Primaari sydämen oikean puolen vajaatoiminta</div><div><br></div><div>Muut:</div><div>- Sydänpussin sairaudet</div>
Mitkä ovat diastolisen vajaatoiminnan mekanismit? (3)- Hidastunut vasemman kammion relaksaatio ja alkudiastolinen laajentuminen<div>- Vähentynyt vasemman kammion venyvyys ja loppudiastolinen laajeneminen (kammion jäykkyys)</div><div>- Mekaaninen este kammion tai kammioiden laajentumiselle ja täyttymiselle</div>
Mitkä voivat olla syynä hidastuneelle vasemman kammion relaksaatiolle ja alkudiastoliselle laajentumiselle? (diastolinen vajaatoiminta) (3,1)- Sydänlihaksen hypertrofia: hypertensio, aorttastenoosi, hypertrofinen kardiomyopatia<div>- Sydänlihaksen iskemia (sepelvaltimotauti)</div>
Mitkä voivat olla syitä sydänlihaksen hypertrofialle? (3)- Hypertensio<div>- Aorttastenoosi</div><div>- Hypertrofinen kardiomyopatia</div>
Mistä voi johtua vähentynyt vasemman kammion venyvyys ja loppudiastolinen laajeneminen (kammion jäykkyys)? (diastolinen vajaatoiminta) (4)- Infiltratiiviset sydänlihassairaudet: amyloidoosi, hemokromatoosi, sarkoidoosi<div>- Sydänlihaksen fibroosi: ikääntyminen, restriktiivinen kardiomyopatia</div><div>- Sydänlihaksen hypertrofia</div><div>- Sydänlihaksen turvotus: myokardiitti, sydänsiirteen hyljintäreaktio, tulehduksellinen sydänsairaus</div>
Mistä voi johtua mekaaninen este kammion tai kammioiden laajentumiselle ja täyttymiselle? (diastolinen vajaatoiminta) (3)- Tamponaatio<div>- Konstriktiivinen perikardiitti</div><div>- Kasvain</div>
Mitkä ovat sydämen vajaatoiminnan tavallisia oireita? (6)- Hengenahdistus<div>- Ortopnea (asentoon liittyvä hengenahdistus)</div><div>- Yöllinen hengenahdistus</div><div>- Heikentynyt rasituksen sieto</div><div>- Väsymys, pitkittynyt palautuminen</div><div>- Nilkkaturvotus</div>
Mitkä ovat sydämen vajaatoiminnan harvinaisempia oireita? (8)- Yöllinen yskä<div>- Hengityksen vinkuminen</div><div>- Painon nousu (yli 2 kg/vko)</div><div>- Ruokahalun menetys</div><div>- Sekavuus (vanhukset)</div><div>- Masennus</div><div>- Tykyttely</div><div>- Huimaus, pyörtyminen</div>
Kerro NYHA-luokasta ISuorituskyky ei ole merkittävästi rajoittunut. Tavallinen rasitus (reipas tasamaakävely, kävely ylämäkeen ja usean kerrosvälin porrasnousu) ei aiheuta poikkeavaa hengenahdistusta tai väsymistä
Kerro NYHA-luokasta IISuorituskyky on rajoittunut. Voimakkaampi rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymistä.
Kerro NYHA-luokasta IIISuorituskyky on vahvasti rajoittunut. Jo tavallista vähäisempi rasitus (rauhallinen tasamaakävely 1-2 korttelivälin verran tai yhden kerrosvälin porrasnousu) aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymistä.
Kerro NYHA-luokasta IVKaikki fyysinen aktiviteetti aiheuttaa oireita. Oireita voi olla myös levossa.
Mitkä ovat sydämen koon suurenemisen löydökset?<div>(Mitä huomaat kliinisessä tutkimuksessa, muut tutkimukset) (4)</div>- Vasemmalle siirtynyt laaja-alainen kärkisysäys<div>- Poikkeavan voimakas oikean tai vasemman kammion kohotus</div><div>- Suurentunut sydän thorax-röntgenissä</div><div>- S3</div>
Minkä ylimääräisen sydänäänen voit kuulla systolisessa vajaatoiminnassa?S3
Minkä ylimääräisen sydänäänen voit kuulla diastolisessa vajaatoiminnassa?S4
Mitkä ovat diastoliseen vajaatoimintaan viittaavat löydökset?<div>Kuuntelulöydös?</div><div>Ultralöydös?</div><div>Systeemiset löydökset? (4)</div>- S4<div>- Normaalikokoinen tai vain vähän laajentunut sydän</div><div>- Vähäiset turvotukset</div><div>- Tyypillinen ECHO-löydös</div>
Mitkä ovat keuhkojen verentungokseen viittaavat löydökset? (5)- Kosteat rakkularahinat (staasirahinat)<div>- Keuhkoputkien vinkuminen</div><div>- Pidentynyt uloshengitys</div><div>- Poikkeava painumus keuhkojen alaosia koputeltaessa</div><div>- Vaikeutunut hengitys ja apuhengityslihasten käyttö</div>
Mitkä ovat oikean kammion vajaatoiminnan löydökset? (3)- Alaraajojen kuoppaturvotukset<div>- Kohonnut kaulalaskimopaine</div><div>- Suurentunut maksa (ja arkuus maksan seutua tunnusteltaessa)</div>
Missä tiloissa on samankaltaisia oireita ja löydöksiä, kuin sydämen vajaatoiminnassa? (8)<div>- Vaikea-asteinen ylipaino</div><div>- Huono fyysinen kunto ja liikunnan vähyys</div><div>- Laskimoinsuffisienssi nilkkaturvotusten syynä</div><div>- COPD ja rasitusastma</div><div>- Pneumonia tai jokin muu keuhkosairaus</div><div>- Anemia</div><div>- Keuhkoembolia ja pulmonaalihypertensio</div><div>- Sepelvaltimotauti, jonka pääoireena on rasitushengenahdistus</div>
Mikä on BNP ja mikä sen funktio on?B-type natriuretic peptide<div>Erittyy runsaimmin sydämen kammioista</div><div>Erittyminen kammion seinämän venyessä</div>
Mitä lääkkeitä ei suositella sydämen vajaatoimintapotilaille? (4)- Kalsiumkanavan salpaajista verapamiili, diltiatseemi, nifedipiini<div>- Tulehduskipulääkkeet</div><div>- Glitatsoni (diabeteslääke)</div><div>- Kolmoishoito: ACE-estäjä + AT-salpaaja + mineralokortikoidireseptorin salpaaja</div>
Milloin lähetät sydämen vajaatoimintapotilaan erikoissairaanhoitoon? (6)- Akuutti vajaatoiminta tai kroonisen vajaatoiminnan vaikeutuminen vaatii osastohoitoa erikoissairaanhoidossa<div>- Etiologialtaan tuntematon uusi sydämen vajaatoiminta tai vanha vajaatoiminta vaikeutuu nopeasti</div><div>- Potilaalla rintakipua tai rasituskokeessa iskemiaan viittaavia löydöksiä</div><div>- Epäillään merkittävää läppävikaa</div><div>- Vajaatoiminnan lisäksi rytmihäiriöitä tai vakaviin rytmihäiriöihin viittaavia oireita</div><div>- Vaikea sydämen vajaatoiminta ja harkitaan vajaatoimintatahdistimen asentamista</div>
Mistä johtuu EKG:n P-aalto?Eteisten supistuminen
Mitä käytännössä nähdään EKG:n QRS-kompleksissa?Vasemman kammion supistuminen
Mistä johtuu EKG:n T-aalto?Kammioiden repolarisaatiosta
Mistä kohtaa voit auskultoida aorttaläpän?2. kylkiluuväli, sternumin oikealla puolella
Mistä kohtaa voit auskultoida trikuspidaaliläpän?5. kylkiluuväli, sternumin oikealla puolella
Mistä voit auskultoida pulmonaaliläpän?2. kylkiluuväli, sternumin vasemmalla puolella
Kerro yleisimmät läppäviat systolisten sivuäänien taustalla? (2)- Mitraaliläpän vuoto<div>- Aorttaläpän kalkkiutuma ja ahtauma</div>
Kerro yleisimmät läppäviat diastolisten sivuäänien taustalla (2)- Aorttaläpän vuoto<div>- Mitraaliläpän ahtauma</div>
Miksi Suomessa on kohtalaisen vähän mitraaliläpän stenoosia?Se aiheutuu usein reumakuumeesta, joka taas johtuu hoitamattomasta streptokokki-infektiosta. Tämän takia yleisempää esim. afrikkalaisessa väestössä, jossa streptokokki-infektioita ei ole hoidettu.
Systolinen vai diastolinen sivuääni: mitraaliläpän vuotoSystolinen
Systolinen vai diastolinen sivuääni: aorttaläpän ahtaumaSystolinen
Systolinen vai diastolinen sivuääni: aorttaläpän vuotoDiastolinen
Systolinen vai diastolinen sivuääni: mitraalistenoosiDiastolinen
Mitkä tekijät ovat aorttastenoosin taustalla? (4)- Ikä (läppä jäykistyy iän karttuessa)<div>- Reumakuume</div><div>- Endokardiitti</div><div>- Synnynnäiset viat (bikuspinen aorttaläppä)</div>
Miksi bikuspinen läppä kalkkeutuu helpommin?Kahteen lehdykkään kohdistuu suurempi paine per lehdykkä kuin trikuspisessa läpässä, jossa paine jakautuu tasaisemmin kolmeen lehdykkään
Mitkä ovat aorttastenoosin keskeiset löydökset:<div>1. Kliiniset löydökset</div><div>2. EKG</div><div>3. Keuhkokuva</div>1. Karhea systolinen sivuääni<div>2. Vasemman kammion paksuuntumisen ja kuormituksen merkit</div><div>3. Nähdään harvoin merkittäviä löydöksiä. Aorttaläppäkalkin näkyminen viittaa aina merkittävään läppäahtaumaan.</div>
Mitkä ovat aorttastenoosin leikkaushoidon aiheet? (3)- Heti oireiden ilmaannuttua<div>- Oireettomalla potilaalla, kun vasemman kammion ejektiofraktio on &lt; 50 % tai rasituksessa todetaan objektiivinen oireisto</div><div>- Muun sydänleikkauksen tai aortan korjausleikkauksen yhteydessä</div>
Millainen on AK-hoito mekaanisen läppäproteesin ja bioläpän suhteen?- Mekaanisessa elinikäinen AK-hoito<div>- Bioläpässä 3 kk leikkauksen jälkeen</div>
Mitä kautta tehdään TAVI-toimenpide?Katetrilla valtimon kautta
Millainen on aorttastenoosin lääkehoito? (2,5)- Ei parantavaa lääkehoitoa<div>- Muiden sairauksien hoito</div><div>- Verenpaineen hoito:&nbsp;</div><div><b>käytä</b> diureetteja, beetasalpaajia, ACE-estäjiä ja AT-salpaajia</div><div><b>vältä </b>voimakkaasti vasodilatoivia lääkkeitä, kuten kalsiumkanavan salpaajia</div>
Mitä asioita tulisi aorttastenoosipotilaan välttää? (3)- Hypovolemia<div>- Liiallinen rasitus</div><div>- Takykardia</div>
Mitkä ovat aorttavuodon oireet? (3)- Hengenahdistus rasituksessa<div>- Rintakipua harvemmin</div><div>- Tajuttomuuskohtaukset harvoin</div>
Mitä tulee ottaa huomioon auskultoitaessa aorttavuotoa? (2)- Usein läpässä on myös stenoosia, jolloin voidaan vuodon aiheuttaman äänen lisäksi kuulla systolinen sivuääni<div>- Lievä aorttaläpän vuoto ei välttämättä kuulu auskultoiden</div>
Mitkä ovat aorttavuodon leikkaushoidon aiheet? (3)- Potilaalla haittaava rasitusoireisto (NYHA II-), leikkaus riippumatta vasemman kammion toiminnasta<div>- Oireeton potilas, vasemman kammion toimintahäiriö (ejektiofraktio &lt; 50 %)</div><div>- Muun sydänleikkauksen tai aortan korjausleikkauksen yhteydessä oireista riippumatta</div>
Mitä tarkoittaa aorttaläpän läppäplastia?"Jos läppä ei ole fibroottinen tai kalkkinen, vaan ""vähän liian suuri"", voidaan läppää kiristää, jolloin aorttavuoto saadaan loppumaan.<div><br></div><div>Yleensä läppä kuitenkin on viallinen, joten tämä toimenpide on melko harvinainen.</div>"
Mitkä ovat kroonisen mitraaliläppävuodon aiheuttajia? (2,2,3)<div>Klassiset kardiovaskulaarit:</div><div>- Sydäninfarkti ja sydänlihasiskemia</div><div>- Vasemman kammion ja läppärenkaan laajeneminen</div><div><br></div><div>Tulehdukset:</div><div>- Reumakuume</div><div>- Endokardiitti</div><div><br></div><div>Synnynnäinenläppäside:</div><div>- Läpän myksomatoottinen degeneraatio</div><div>- Synnynnäinen vika</div><div>- Eräät sidekudossairaudet</div>
Mitkä ovat <b>akuutin</b> mitraaliläppävuodon aiheuttajia? (4)- <i>Chordan </i>katkeaminen<div>- Endokardiitti</div><div>- Papillaarilihaksen repeämä</div><div>- Sydänvamma</div>
Mitkä ovat mitraaliläpän vuodon oireet? (3)- Väsymys ja hengenahdistus rasituksessa<div>- Hengenahdistus levossa vaikeassa tilassa</div><div>- Eteisvärinäkohtaukset</div>
Mitkä ovat mitraalivuodon keskeiset löydökset:<div>1. Kliiniset löydökset</div><div>2. EKG</div><div>3. Keuhkokuva</div>1. Kärjensysäys laajentunut ja siirtynyt vasemmalle, pansystolinen vuotosivuääni, kolmas sydänääni<div>2. Vasemman eteisen ja kammion hypertrofia, eteisvärinä</div><div>3. Suuri vasen eteinen ja kammio, keuhkokongestio</div>
Mitkä ovat mitraalivuodon leikkaushoidon aiheet? (3)- Hengenahdistusoireet, eteisvärinäkohtauksia<div>- Ejektiofraktio laskee alle 55-60 %</div><div>- Vasemman kammion systolinen läpimitta kasvaa yli 40-45 mm</div>
Millainen on mitraalivuodon lääkehoito? (5)Käytä valodilatoivia lääkkeitä:&nbsp;<div>- Diureetit</div><div>- Beetasalpaajat</div><div>- Kalsiumkanavan salpaajat</div><div>- ACE-estäjät</div><div>- AT-salpaajat</div>
Mikä on yleensä mitraalistenoosin taustalla?Reumakuume, joka johtuu hoitamattomasta streptokokki-infektiosta
Mitkä ovat mitraalistenoosin oireet? (3)- Hengenahdistus rasituksessa<div>- Väsymys</div><div>- Tykytyskohtaukset (PAF, paroksysmaalinen eteisvärinä)</div>
Mitkä ovat mitraalistenoosin keskeiset löydökset:<div>1. Kliiniset löydökset</div><div>2. EKG</div><div>3. Keuhkokuva</div>1. Korostunut S1, läpän avautumisääni, diastolinen rullaus, korostunut P2, eteisvärinä<div>2. Vasemman eteisen hypertrofia, eteisvärinä</div><div>3. Suuri vasen eteinen, keuhkokongestio, oikean puolen vajaatoiminnan merkit</div>
Miten sydämen vasen ja oikea puoli ovat etu-takasuunnassa?Vasen puoli on tavallaan takapuoli, oikea kammio muodostaa suurimman osan etuseinämästä
Kuinka monta keuhkolaskimoa on? (3)- Yleensä neljä (74 %)<div>- Joskus viisi (17 %)</div><div>- Harvemmin kolme (9 %)</div>
Mistä lähtevät sepelvaltimot?Aortan alkuosasta välittömästi aorttaläpän yläpuolelta
Mikä suoni huolehtii pääasiassa vasemman kammion verisuonituksesta?LAD<div><br></div><div>LCX hoitaa yleensä vain vasemman kammion lateraalista aluetta&nbsp;</div><div><br></div>
Mitä kuulet S1-äänessä?Eteiskammioläpät sulkeutuvat
Mitä kuulet S2-äänessä?Pulmonaali- ja aorttaläppä sulkeutuvat
Mikä saa eteis-kammioläpät avautumaan?Kammiopaine laskee eteispaineen alapuolelle
Mitä tarkoittaa kammioiden isovolyyminen supistuminen?Aika eteis-kammioläppien sulkeutumisen ja valtimoläppien avautumisen välissä, supistuminen tapahtuu mutta kammion tilavuus ei muutu
Tapahtuuko sydämen oma verenkierto sepelvaltimoita pitkin diastolessa vai systolessa?Diastolessa
Miten toimii endoteliini 1?Voimakas vasokonstriktori
Mitkä tekijät heikentävät sepelvaltimoiden mikrosirkulaation toimintaa? (5)- Hyperkolesterolemia<div>- Kohonnut verenpaine</div><div>- Diabetes</div><div>- Tupakointi</div><div>- Kohdesuonen alueen sairastettu sydäninfarkti</div>
Millainen on sellaisen ateroskleroottisen plakin rakenne, joka on vaarassa revetä?Suuri rasvaydin, ohut ja heikkorakenteinen sidekudoskatto.&nbsp;<div><br></div><div>(Vrt. pieni rasvaydin ja paksu sidekudoskatto)</div>
Mitä valtimon seinämään kertyy ateroskleroosissa?LDL-kolesterolia
Mitä on sepelvaltimotaudissa tapahtuva positive remodelling?Aterooma työntää adventitiaa ulospäin, jolloin luumen pysyy samankokoisena -&gt; ei ahtaumaa
Minkä % ahtauma yleensä alkaa aiheuttaa oireita?50-60 %, tätä pienempi ahtauma ei todennäköisesti aiheuta oireita
Mitkä ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä? (5)- Sukurasitus<div>- Hyperkolesterolemia</div><div>- Hypertensio</div><div>- Tupakointi</div><div>- Tyypin 2 diabetes</div>
Mitkä perinnölliset tekijät voivat altistaa sepelvaltimotaudille? (2)- Familiaalinen hyperkolesterolemia<div>- Perinnöllinen alttius sairastua verenpainetautiin</div>
Miksi naissukupuoli suojaa sepelvaltimotautiin sairastumiselta?Estrogeenit suurentavat HDL-pitoisuutta ja androgeenit pienentävät sitä
Mikä lääkeryhmä on olennainen ateroskleroosin kehittymisen hidastamisessa?Statiinit
Minkä lipidin määrä verenkierrossa erityisesti kasvaa tyypin 2 diabeteksessa?Triglyseridien
Mikä vaikutus tyypin 2 diabeteksella on LDL-partikkeleihin? (4)- Pitoisuus on vain lievästi suurentunut<div>- LDL-hiukkaset ovat kuitenkin normaalia pienempiä ja aterogeenisempiä</div><div>-&gt; joutuvat tavallista helpommin valtimon seinämään</div><div>-&gt; tarttuvat seinämän rakenteisiin normaalia hanakammin ja hapettuvat tavallista helpommin</div>
Mitkä ovat diabeettisen dyslipidemian kolme aterogeenistä komponenttia?- Suurentunut triglyseridipitoisuus<div>- Pienentynyt HDL-kolesterolin pitoisuus</div><div>- Laadultaan vaarallisemmaksi muuntunut LDL</div>
Miten angiotensiini II vaikuttaa valtimon seinämään? (muut vaikutukset kuin vasokonstriktorina toimiminen) (2)- Kiihdyttää sileiden lihassolujen jakautumista<div>- Aiheuttaa endoteelisolujen muuntumista proinflammatorisiksi -&gt; monosyyttejä siirtyy valtimon seinämään ja niistä muodostuu makrofageja</div>
Miten tupakansavu vaikuttaa sepelvaltimotaudin kehittymiseen? (4)- Vahingoittaa suoraan endoteelisoluja<div>- Heikentää endoteelisolujen typpioksidituotantoa ja muuttaa ne tulehduksellisesti aktiivisiksi</div><div>- Aktivoi veressä kiertäviä monosyyttejä -&gt; valtimon seinämiin makrofageiksi</div><div>- Hapettaa LDL-hiukkasia -&gt; hapettunut LDL intimaan makrofageihin -&gt; vaahtosolut</div>
Mikä intiman erityispiirre vaikuttaa siihen, että kolesterolia kertyy sinne helposti?Imutiet puuttuvat, eli rasvat eivät kulkeudu niiden kautta pois
Kerro dyslipidemian määritelmä? (4)- Kokonaiskolesteroli yli 5 mmol/l<div>- LDL-kolesteroli yli &nbsp;3 mmol/l</div><div>- Triglyseridit yli 1,7 mmol/l</div><div>- HDL alle 1,0 (miehet) tai 1,2 (naiset) mmol/l</div>
Mikä on tärkeä sekundaarisen dyslipidemian aiheuttaja?Hypotyreoosi, joka voi oireettomanakin aiheuttaa huomattavan hyperkolesterolemian
Mitä lääkkeitä käytetään dyslipidemioiden hoitoon? (4)- Statiinit (estävät maksan kolesterolintuotantoa)<div>- Etsetimibi (estää kolesterolin imeytymistä)</div><div>- PCSK9-estäjät (estää LDL-reseptorin hajoitusta)</div><div>- Fibraatit&nbsp;</div>
Mitkä ovat sepelvaltimotautiperäisen rintakivun pääkriteerit? (3)- Kipu tuntuu puristavana tai epämiellyttävänä rintalastan takana<div>- Kipu alkaa tai pahenee rasituksessa</div><div>- Kipu helpottaa levossa tai nitrolla minuuteissa</div>
Millainen on CCS-luokka I?- Tavallinen fyysinen rasitus ei aiheuta rintakipua<div>- Rintakipu tulee vain kovassa rasituksessa</div>
Millainen on CCS-luokka II?- Tavallinen fyysinen rasitus aiheuttaa enintään lievän kivun<div>- Rintakipu tulee reippaasti kävellessä ja ylämäessä</div>
Millainen on CCS-luokka III?- Tavallinen fyysinen rasitus aiheuttaa rajoittavan kivun<div>- Rintakipu tulee tasamaatakin normaalivauhtia kävellessä</div>
Millainen on CCS-luokka IV?- Mikään fyysinen rasitus ei ole kivutonta<div>- Rintakipu tulee levossakin: puhuessa ja pukeutuessa</div>
Mitkä ovat keskeisiä syitä invasiivisiin tutkimuksiin sepelvaltimotautia epäiltäessä? (3)- Non-invasiivisissa tutkimuksissa todettu vaikea iskemia<div>- Rasituksen provosoima verenpaineen lasku</div><div>- Kammioperäiset takykardiat</div>
Milloin on syytä epäillä rintakipuisella sydäninfarktia tai epävakaata angina pectorista? (3)- Oireet ovat tuoreita<div>- Oireet reagoivat huonosti nitraattilääkitykseen ja lepoon</div><div>- Rintakivun lisäksi esiintyy väsymystä, pahoinvointia, hikoilua, hengenahdistusta, hypertensiota tai muita pumppausvajavuuden merkkejä</div>
Mikä on keuhkoembolian aiheuttama tavallisin oire?Hengenahdistus
Mitkä ovat laskimotukoksen ulkoiset riskitekijät? (12)- Aikaisempi trombi<div>- Pinnallinen tromboflebiitti</div><div>- Immobilisaatio</div><div>- Kirurgia</div><div>- Korkea ikä</div><div>- Lihavuus</div><div>- Raskaus</div><div>- E-pillerit (3x)</div><div>- Sydämen vajaatoiminta</div><div>- Syöpä (etenkin adenokarsinoomat)</div><div>- Tupakointi</div><div>- Infektiot, uremia</div>
Mitkä tekijät viittaavat laskimotukosten perinnölliseen taustaan? (5)- Tukos ilman altistavaa tekijää, toistuvat tukokset<div>- Tukos nuorella iällä, (&lt; 45/50 v.), vaikka olisikin altistava tekijä</div><div>- Sekä laskimo- että valtimotukoksia</div><div>- Tukoksen poikkeava sijainti (mm. sisäelinten laskimot, yläraaja)</div><div>- Keskenmenoja tai sikiökuolemia</div>
Mitkä ovat perinnölliseen laskimotukokseen altistavat tekijät? (7)- Faktori V pistemutaatio (APC-resistenssi)<div>- Protrombiinigeenin mutaatio</div><div>- Antitrombiini III puutos</div><div>- Proteiini C -puutos</div><div>- Proteiini S -puutos</div><div>- Lupus-antikoagulantti</div><div>- Antikardiolipiini vasta-aineet</div>
Millainen on proksimaalinen syvä laskimotukos?Polvetaivelaskimoon tai sen yläpuolelle ulottuva tukos
Millainen on distaalinen syvä laskimotukos?Polvitaipeen alapuolelle rajoittuva tukos: pohkeen alueen syvät laskimorungot sekä lihaslaskimot (soleus, gastrocnemius)
Mikä on P-FiDD ja mikä sen merkitys on?Eli D-dimeeri.<div>On verihyytymää muodostamassa olevan fibriniin hajoamistuote, jota vapautuu verenkiertoon hyytymän liuetessa</div><div><br></div><div>Tavallisin syy D-dimeeriverinäytteen otolle on jalan laskimotukosepäily</div>
Syvän laskimotromboosin todennäköisyyttä lisäävät: (3,5)<div>Vaikuttavat tekijät:</div>- Aktiivinen syöpä (hoito meneillään tai annettu viimeisten 6 kk aikana, palliatiivinen hoito)<div>- Paralyysi, pareesi tai jalan äskettäinen kipsaus</div><div>- Vuodepotilaana yli 3 vrk tai suuri leikkaus viimeisen kuukauden aikana</div><div><br></div><div>Oireet:</div><div>- Paikallinen palpaatioarkuus pitkin syvää laskimojärjestelmää</div><div>- Koko alaraajan turvotus</div><div>- Säären ympärysmitta yli 3 cm suurempi oireettomaan jalkaan verrattuna (mitataan 10 cm sääriluun kyhmyn alapuolelta)</div><div>- Pitting-ödeema</div><div>- Hyvin näkyvät pinnalliset laskimot</div>
Mitkä ovat ison keuhkoembolian EKG-löydökset? (4)- T-inversiot V1-V4<div>- QR V1</div><div>- S-aalto kytkennässä I</div><div>- Q-aalto kytkennässä III</div>
Mitkä ovat pienen keuhkoembolian EKG-löydökset? (4)- RBBB<div>- Sinustakykardia</div><div>- Eteistakykardia</div><div>- P-pulmonale</div>
Mitkä ovat sydämen ultraäänen löydöksiä keuhkoemboliassa? (4)- Dilatoitunut oikea kammio<div>- Selvä trikuspidaalivuoto</div><div>- Pulmonaalipaine koholla ad 60 mmHg saakka</div><div>- Massiiviselle embolialle on ominaista, että laajentunut oikea kammio on litistänyt vasemman kammion suikaleeksi ja potilas on hemodynaamisesti stabiili</div>
Mikä on ratsastava embolia?Kookas embolia on pysähtynyt keuhkovaltimopäärunkojen haaraumakohtaan
Mihin perustat keuhkoembolian diagnoosin?Diagnostiikka perustuu keuhkoembolian tai sen aiheuttaman perfuusiovajauksen kuvantamiseen: TT
Mitkä nostavat P-FiDD-tasoa? (6)- Trombit<div>- DIC</div><div>- Aortan dissekoituma</div><div>- Laajat palovammat</div><div>- Sydäninfarkti</div><div>- Vaikea ateroskleroosi</div>
Milloin troponiinitasot voivat nousta keuhkoembolian yhteydessä?Jos siihen liittyy sydämen oikean puolen kuormitus
Mitkä ovat keuhkoemboliaan viittaavia löydöksiä thoraxkuvassa? (3)Mm:<div>- Keuhkoinfarkti</div><div>- Pleuraneste</div><div>- Atelektaasi</div>
Mitkä ovat keuhkoembolian tavallisimmat kliiniset oireet ja löydökset? (3,1,2,3)<div>1. Hengitysoireet</div>- Hengenahdistus tai takypnea<div>- Yskä</div><div>- Veriyskä<br><div><br></div><div>2. Sydänoireet</div><div>- Takykardia</div><div><br></div><div>3. Kipuoireet</div><div>- Pleuraalinen rintakipu</div><div>- Retrosternaalinen rintakipu</div><div><br></div><div>4. Muut oireet</div><div>- Toispuolinen raajaturvotus</div><div>- Kuume</div><div>- Kollapsi tai synkopee</div></div>
Mitkä ovat keuhkoembolian keuhkosairaudellisia erotusdiagnooseja? (4)- Astma<div>- COPD</div><div>- Ilmarinta</div><div>- Keuhkopussin tulehdus</div>
Mitkä ovat keuhkoembolian kardiovaskulaarisia erotusdiagnooseja? (4)- Aortan dissekoituma<div>- Keuhkopöhö</div><div>- Sydämen tamponaatio</div><div>- Sydäninfarkti</div>
Milloin keuhkoembolian hoidossa käytetään liuotushoitoa?<div>Milloin ei ja miksi?</div>- Liuotushoito parantaa suuren riskin keuhkoembolian ennustetta<div>- Hemodynamiikaltaan stabiilissa, pienen tai keskisuuren kuolemanriskin keuhkoemboliassa liuotushoitoa ei suositella, koska kallonsisäisen vuodon riski on suurempi kuin liuotushoidon hyöty</div>
Millainen on keuhkoembolian liuotushoito? (lääkeaineet)- Alteplaasi tai tenekteplaasi (trombolyyttisiä plasminogeenin aktivaattoreita)<div>- Samanaikaisesti aloitetaan pienimolekyylinen hepariini normaalilla hoitoannoksella</div>
Milloin keuhkoemboliaa voidaan hoitaa kajoavalla toimenpiteellä?<div>Miten se tehdään?</div>- Jos liuotushoito ei korjaa hemodynaamista tilannetta<div>- Katetritekniikoita useampia, osa niistä perustuu trombin mekaaniseen hajottamiseen, osa liuotushoidon antamiseen paikallisesti erikoiskatetrilla</div>
Milloin voidaan käyttää embolioiden hoidossa alaonttolaskimoon asetettavaa suodatinta? (3)- Voidaan harkita tilanteissa, joissa potilaalla on jatkuvaa embolisaatiota hoidoista huolimatta tai ehdoton antikoagulaatiohoidon vasta-aihe<div>- Tilapäinen suodatin on poistettava heti kun mahdollista, mielellään kahden viikon kuluttua</div><div>- Pysyviä suodattimia ei juuri asenneta</div>
Mikä on keuhkoembolian tärkein hoitomuoto?AK-hoito
Mikä on AK-hoidon toimintamekanismi? (kun potilaalla on jo muodostunut hyytymä)Estää jo syntyneen hyytymän kasvun ja uuden muodostumisen, kun taas elimistön oma fibrinolyyttinen järjestelmä huolehtii jo muodostuneen hyytymän hajottamisesta
Miten hoidat raskaana olevan keuhkoembolian?Raskauden aikana kaikki suun kautta otettavat antikoagulantit ovat vasta-aiheisia ja keuhkoembolia hoidetaan pelkällä pienimolekyylisellä hepariinilla
Mitkä ovat sydänlihasiskemian EKG-löydökset? (2,1)- ST-välin lasku&nbsp;<div>- T-aaltomuutokset</div><div><br></div><div>EKG voi olla myös normaali</div>
Mitkä ovat uhkaavan sydäninfarktin EKG-löydökset?<div>Kerro kytkentöjä ja millimääriä myöten (6)</div>- ST-välin nousu näkyy vähintään kahdessa vierekkäisessä kytkennässä<div>- V1-3 yli 0,2 mV (naisilla yli 0,15 mV)</div><div>- Muut kytkennät yli 0,1 mV</div><div>- Takaseinämäiskemia näkyy usein resiprokaalisena ST-välin laskuna V1-4 -kytkennöissä</div><div>- Uusi vasen haarakatkos</div><div>- Q-aaltojen kehittyminen</div>
Mitkä ovat sydäninfarktin henkeä uhkaavat erotusdiagnoosit? (6)- Aortan dissekoituma<div>- Keuhkoembolia</div><div>- Paineilmarinta (tensiopneumothorax)</div><div>- Sydämen tamponaatio</div><div>- Ulkusperforaatio</div><div>- Ruokatorven repeämä</div>
Mitkä ovat sydäninfarktin henkeä uhkaamattomat erotusdiagnoosit? (1,2,4,2,2)<div>Sydänsyyt:</div>- Sydänpussi- tai sydänlihastulehdus<div><br></div><div>Keuhkosyyt:</div><div>- Ilmarinta</div><div>- Keuhkon/keuhkopussin tulehdus</div><div><br></div><div>GI-syyt:</div><div>- Ruokatorvitulehdus<br></div><div>- Ruokatorven kouristus</div><div>- Ulkus</div><div>- Toiminnalliset suolistovaivat</div><div><br></div><div>Muut syyt</div><div>- Alkava vyöruusu</div><div>- Kostokondraalikipu</div><div><br></div><div>Psyk-syyt:</div><div>- Hyperventilaatio-oireyhtymä</div><div>- Masennus</div>
Mistä tulee STEMI?ST-elevation myocardial infarction
Millainen on sepelvaltimotautikohtauksen ensihoito? (5)- Nitrosuihke<div>- Lisähappi, jos hengitysvaikeus, hypoksia (SpO2 &lt; 90 %) tai oireita sydämen vajaatoiminnasta</div><div>- ASA 250-500 mg p.o./i.v. (ellei allergiaa)</div><div>- Rintakivun jatkuessa kipulääke, esim. oksikodoni 3,5 mg i.v.</div><div>- Tarvittaessa sedaatio diatsepaamilla 2,5-5 mg i.v.</div>
Millä lääkkeillä hoidetaan sepelvaltimotaudin oireita (rintakipua)? (4)- Lyhytvaikutteinen nitraatti tarvittaessa<div>- Beetasalpaaja tai kalsiumkanavan salpaaja</div><div>- Pitkävaikutteinen nitraatti</div><div>- Ivabradiini, jos beetasalpaaja tai kalsiumkanavan salpaaja eivät sovellu</div>
Mitä lääkkeitä voidaan käyttää tupakkavieroituksessa? (3)- Varenikliini<div>- Bupropioni</div><div>- Nortriptyliini</div>
Mitkä ovat sepelvaltimotaudin ennustetta parantavia lääkkeitä? (3)- ASA<div>- Statiinit</div><div>- ACE-estäjät</div>
Mitkä ovat sepelvaltimotaudin oireita lievittäviä lääkkeitä? (3)- Nitraatit<div>- Beetasalpaajat</div><div>- Kalsiumkanavan salpaajat</div>
Mikä on ASA:n annostelu sepelvaltimotautipotilaalle?100 mg x 1
Milloin sepelvaltimotautipotilaalle aloitetaan statiinilääkitys?&nbsp;<div>Mikä on hoidon tavoite?</div>- Aloitetaan kaikille potilaille LDL-kolesterolipitoisuudesta huolimatta.&nbsp;<div>- Hoitosuositus tähtää siihen, että sepelvaltimotautipotilailla seerumin pitoisuus on alle 1,8 mmol/l tai saavutetaan vähintään 50 %:n pienenemä lähtöarvoista</div>
Milloin sepelvaltimotautipotilaalle aloitetaan ACE-lääkitys? (4,1)- Silloin, kun potilaalla on sydämen systolinen vajaatoiminta tai vasemman kammion toimintahäiriö, verenpainetauti tai diabetes<div>- Aloitusta tulee harkita myös sydäninfarktin sairastaneille potilaille</div>
Jos sepelvaltimotautipotilaan rintakipuoire on elämää rajoittava, mikä on ensisijainen lääke?Beeta1-selektiivinen beetasalpaaja<div><br></div><div>Teho on erityisen hyvä silloin, kun potilaan leposyke on tiheä tai rasitusrintakivut ilmaantuvat vain sykkeen kiihtyessä</div>
Jos sepelvaltimotautipotilaalla esiintyy angina pectoris -oireita vain harvoin voimakkaissa ponnisteluissa, mitä käytetään lääkkeenä? (2,1)Oireen hoidoksi riittää yleensä isosorbididinitraatin suusuihke tai nitroglyseriinin kielenalustabletti<div><br></div><div>Potilas voi käyttää näitä tarvittaessa myös ennaltaehkäisevästi ennen ponnisteluja</div>
Mitä kalsiumkanavan salpaajia voit ja mitä et voi yhdistää hoitoon beetasalpaajan kanssa? (1,2)- Dihydropyridiinejä voidaan käyttää<div>- Verapamiilia ja diltiatseemia ei&nbsp;</div>
Jos sepelvaltimotautipotilaalla on vasta-aihe ASA:lle, mitä lääkettä käytät sen sijaan?Klopidogreeliä
Milloin beetasalpaajilla on vaikutusta sepelvaltimotaudin ennusteeseen?Parantavat ennustetta, kun sepelvaltimotautiin liittyy merkittävä vasemman kammion systolinen vajaatoiminta &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;<div><br></div>
Milloin beetasalpaaja on vasta-aiheinen? (3)Potilaalla on:<div>- Matala verenpaine</div><div>- Vaikea bradykardia</div><div>- Vähintään II asteen eteis-kammiokatkos</div>
Millainen on dihydropyridiinien vaikutus?Vähentävät sydänlihaksen hapenkulutusta laajentamalla valtimoita, jolloin ääreisvastus heikkenee ja verenpaine laskee
Mitkä ovat verapamiilin ja diltiatseemin vasta-aiheita? (3)- Sydämen systolinen vajaatoiminta<div>- Sairas sinus -oireyhtymä</div><div>- II ja III asteen eteis-kammiokatkos</div>
Mitkä ovat sekundaarisen hypertension syitä? (5)- Krooninen munuaissairaus<div>- Munuaisvaltimon stenoosi</div><div>- Primaarinen aldosteronismi</div><div>- Cushing</div><div>- Ehkäisypillerit</div>
Mikä on plv?Puhtaasti laskettu virtsa = virtsanäyte
Milloin tulee epäillä sekundaarista hypertensiota? (5)- Vaikea hypertensio todetaan alle 30-vuotiaalla tai yli 60-vuotiaalla<div>- Jos aiemmin helppohoitoinen hypertensio muuttuu nopeasti vaikeaksi, huonosti hoitoon reagoivaksi&nbsp;</div><div>- Pulssi/paineasymmetria</div><div>- Matala kalium (renovaskulaarinen hypertensio, hyperaldosteronismi, Cushing, lakritsisyndrooma)</div><div>- Epäpuhdas plv (kohonnut S-krea)</div>
Mitkä ovat hypertension aiheuttamat kohde-elinvauriot sydämessä? (3)- Hypertrofia<div>- Sydäninfarkti</div><div>- Vajaatoiminta</div>
Mitkä ovat hypertension aiheuttamat kohde-elinvauriot verisuonissa? (3)- Ateroskleroosi<div>- Aneurysmat</div><div>- Dissekaatio</div>
Mitkä ovat hypertension aiheuttamat kohde-elinvauriot aivoissa? (3)- Infarktit<div>- Vuodot</div><div>- Alzheimerin tauti</div>
Mitkä ovat hypertension aiheuttamat kohde-elinvauriot munuaisissa? (2)- Nefroskleroosi<div>- Vajaatoiminta</div>
Mikä on yleisin syy vasemman kammion suurenemiselle/paksuuntumiselle?Hypertensio
Mitkä ovat metabolisen oireyhtymän kriteerit? (3)Kolme seuraavista täyttyy:<div>- Keskivartalolihavuus</div><div>- Hypertensio</div><div>- Diabetes tai glukoosiaineenvaihdunnan häiriö</div><div>- Korkea triglyseriditaso</div><div>- Matala HDL-kolesteroli</div>
Millaiset ovat hypertension oireet? (1,3,1)- Suuri osa potilaista oireettomia<div>- Osalla päänsärkyä, väsymystä, huimausta</div><div>- Osalla rasitushengenahdistus, joskus rasitusrintakipuja</div>
Miten ohjeistat potilasta tekemään verenpaineen kotimittaukset? (5)- Verenpaine ja syke mitataan ennen lääkkeenottoa aamulla klo 6-9 ja illalla klo 18-21 (alkuarviossa 4-7 vrk ajan)<div>- Mitataan istuvassa asennossa vasemmasta tai oikeasta olkavarresta, uudelta potilaalta molemmista</div><div>- Puoli tuntia ennen mittaamista tulee välttää raskasta fyysistä ponnistelua, tupakointia, aterointia ja teen, kahvin tai kolajuomien nauttimista</div><div>- Ennen mittausta 5 min istuminen mansetti paikalleen kiinnitettynä</div><div>- Mittauksen aikana ei saa liikkua eikä puhua</div><div>- Mittaus tehdään kahdesti 1-2 min välein</div>
Mitkä tekijät aiheuttavat verenpaineen vaihtelua? (7)- Jännitys<div>- Päiväaikainen vaihtelu aktiviteetin mukaan, esim. fyysinen rasitus nostaa</div><div>- Vuorokausivaihtelu: nukkuessa laskee</div><div>- Vuodenaikojen mukainen vaihtelu: talvella usein korkeampi</div><div>- Tupakointi</div><div>- Alkoholi, kahvi, tee, kolajuomat</div><div>- Herääminen nostaa verenpainetta</div>
Potilaan verenpaineet ovat &lt; 120/80<div>Mitkä ovat jatkotoimenpiteet?</div>Verenpaine on optimaalinen, tarkistusmittaus 5 vuoden välein
Potilaan verenpaineet ovat &lt; 120-129/80-84<div>Mitkä ovat jatkotoimenpiteet?</div>Potilaan paineet ovat normaalit, tarkistusmittaus 2 vuoden välein
Potilaan verenpaineet ovat &lt; 130-139/85-89<div>Mitkä ovat jatkotoimenpiteet?</div>Potilaan verenpaineet ovat tyydyttävät.<div>Piilevän hypertension mahdollisuus: tarkistusmittaus 1 vuoden välein / vastaanoton ulkopuoliset mittaukset</div>
Potilaan verenpaineet ovat 140/90 tai yli<div>Mitkä ovat jatkotoimenpiteet?</div>Vastaanoton ulkopuoliset mittaukset, ja hoito
Mitä asioita huomioit hypertensiopotilaan anamneesissa? (4,4,4,6)- Suku: hypertensio, diabetes, dyslipidemia, valtimotauti<div>- Muut sydän- ja verisuonitaudit: valtimotauti, sydämen vajaatoiminta, läppäviat, rytmihäiriöt (etenkin eteisvärinä)</div><div>- Muut hoitoon vaikuttavat sairaudet: diabetes, munuaissairaus, kihti, astma</div><div>- Dyslipidemia</div><div>- Elintavat: ravitsemus, liikunta, tupakka, alkoholi, huumeet, lakritsi</div>
Mitä asioita huomioit hypertensiopotilaan kliinisessä tutkimisessa?<div>(ts. mitä häneltä tutkit) (1,4,8,1)</div>- Verenpainearvojen tarkistus<div>- Pituus, paino, BMI, vyötärönympärys</div><div>- Kliininen status: yleishabitus, kaulalaskimopaine, sydämen, keuhkojen ja suurten suonten (<i>a. carotis, a. renalis, a. femoralis, </i>vatsa-aortta) auskultaatio, kärkisysäyksen ja valtimoiden palpaatio, vatsan palpaatio, turvotukset</div><div>- Silmänpohjat, jos diastolinen verenpaine 120 mmHg tai yli</div>
Mitä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia otat verenpainepotilaan alkuarviossa? (6,3)- PVK<div>- Virtsan kemiallinen seulontatutkimus ja U-Alb/Krea</div><div>- Plasman kreatiniinipitoisuus ja glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus eGFR</div><div>- Plasman kalium- ja natriumpitoisuus</div><div>- Plasman kolesteroli, HDL, LDL, triglyt</div><div>- Paastosokeri</div><div>- Ekg, thoraxröntgen sydämen vajaatoimintaa epäiltäessä</div><div>- Sydämen UÄ tarvittaessa</div><div>- Munuaisten UÄ tarvittaessa</div>
Missä tilanteessa aloitat välittömän lääkehoidon lievästä hypertensiosta kärsivällä potilaalla? (3)Jos potilaalla on munuaissairaus, oireinen SV-sairaus tai hypertensioon liittyvä kohde-elinvaurio
Mikä on verenpainehoidon tavoitetaso? (3)- Vähimmäistavoite kotimittausten perusteella &lt; 140/90 mmHg<div>- Hoitotavoite &lt; 130/80 mmHg, jos tautiriski on suuri (kardiovaskulaarisairaus tai oireettomilla &gt; 10 % riski FINRISKI-laskurilla)</div><div>- Yli 80-vuotiailla käytännön tavoite voi potilaan kokonaistilanteen perusteella olla &lt; 150/90 mmHg</div>
Mitä täytyy huomioida vanhuksen verenpainetautia hoidettaessa?Ortostatismin riski kasvaa iän myötä -&gt; kuoleman ja vammautumisen riski<div>-&gt; mittaa siis verenpaine istuen ja seisten iäkkäältä</div>
Milloin puhutaan hypertensiivisestä kriisistä?Kun verenpaine on yli 200/130 mmHg
Mitkä ovat hypertensiivisen kriisin komplikaatioita? (2,2,3)<div>Aivot:</div><div>- Enkefalopatia<br></div><div>- Aivoverenvuoto</div><div><br></div><div>Sydän:</div><div>- Sydäninfarkti</div><div>- Sydämen vajaatoiminta</div><div><br></div><div>Muut:</div><div>- Aortan dissekaatio</div><div>- Munuaisten vajaatoiminta</div><div>- Verkkokalvon verenvuoto&nbsp;</div>
Mitä lääkkeitä käytetään hypertensiivisen kriisin hoidossa? (5)I.v.:<div>- Labetaloli</div><div>- Nikardipiini</div><div>- Nitroprussidei</div><div>- Nitroinfuusio</div><div>- Klonidiini</div>
Milloin voidaan sepelvaltimotautipotilaalle harkita ensisijaisena hoitomuotona pallolaajennusta? (3)Voidaan harkita kaikille vakaaoireista sepelvaltimotautia sairastaville potilaille, joilla on:<div>- lääkehoidosta ja elämäntapamuutoksista huolimatta elämää haittaavia oireita</div><div>- angiografisesti merkittävä sepelvaltimokaventuma</div><div>- objektiivinen osoitus sydänlihaksen iskemista</div>
Mikä on ohitusleikkauksen pääperiaate?Siirresuoni yhdistetään ahtauma- ja/tai tukosalueiden distaallipuolelle kohdesuoneen ja näin pyritään palauttamaan normaalit verenkierto-ominaisuudet sydänlihakseen
Mitä suonia käytetään yleensä ohitusleikkauksessa?- Alaraajojen pinnallisen laskimojärjestelmän päärungot <i>v. saphena magna </i>ja <i>parva</i><div>- Rintakehän sisäseinämävaltimot</div><div><br></div><div>Yläraajojen pintalaskimot eivät ole käyttökelpoisia ohuen seinämärakenteensa ja siitä aiheutuvan dilataatiotaipumuksen vuoksi</div>
Mistä mihin leviää depolarisaatioaalto?<div>(kammion syvyyssuunta)</div>Endokardiumista epikardiumiin
Mistä mihin leviää repolarisaatioaalto?Epikardiumista endokardiumiin
Miten EKG-elektrodi rekisteröi kohti tulevan ja poispäin menevän depolarisaatioaallon?Kohti tulevan positiivisena, poispäin menevän negatiivisena
Miten EKG-elektrodi rekisteröi kohti tulevan ja poispäin menevän repolarisaatioaallon?Kohti tulevan negatiivisena, poispäin menevän positiivisena
Miten luet ajan EKG-paperista?Aika on horisontaaliakselilla.<div>Pieni ruutu on 0,04 sekuntia</div><div>Isossa ruudussa on viisi pientä ruutua, joten suuri ruutu on 0,2 sekuntia</div>
Miten luet jännitteen EKG-paperista?Jännite on vertikaaliakselilla. Pieni ruutu on 0,1 mV, suuressa ruudussa on viisi pientä ruutua, joten yksi suuri ruutu on 0,5 mV
Mistä P-aalto ja sen osat koostuvat?Eteisten supistuminen: alkupuolisko pääosin oikean eteisen supistuminen, jälkiosa vasemman eteisen supistuminen
Mihin kolmeen haaraan jakautuu vasen haarake Hisin kimpun jälkeen?- Septaalinen haarake: interventrikulaarinen septum vasemmalta oikealle<div>- Anteriorinen haarake</div><div>- Posteriorinen haarake</div>
Miksi kutsutaan toista ylöspäin suuntaavaa aaltoa QRS-kompleksissa?R'
Miksi kutsutaan QRS-kompleksia, jossa on vain alaspäin meneviä komponentteja?QS-aalto
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 14.57.01.png""><br><div>Kammioiden depolarisaatio, nimeä kompleksi</div>"QRS-kompleksi
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 14.57.10.png""><br><div>Kammioiden depolarisaatio, nimeä kompleksi<br></div>"RSR¹
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 14.57.18.png""><br><div>Kammioiden depolarisaatio, nimeä kompleksi<br></div>"RS
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 14.57.22.png""><br><div>Kammioiden depolarisaatio, nimeä kompleksi<br></div>"QR
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 14.57.27.png""><br><div>Kammioiden depolarisaatio, nimeä kompleksi<br></div>"QS
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 14.57.35.png""><br><div>Kammioiden depolarisaatio, nimeä kompleksi<br></div>"R
Mitä kuvaa Q-aalto EKG:ssa?Kammioseptumin depolarisaatio
Mitä kuvaa T-aalto?Kammioiden repolarisaatio
Mitä mittaa QT-aika?Siihen sisältyy QRS-kompleksi, ST-väli ja T-aalto, jolloin se mittaa aikaa kammioiden depolarisaation alusta kammioiden repolarisaation loppuun
Mitä kuvaa PQ-aika?Aika eteisten supistumisen alusta kammioiden supistumisen alkuun
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 15.38.39.png""><br><div>Mikä kytkentä ja miten määritelty?</div>"I: vasen käsi positiivinen, oikea käsi negatiivinen
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 15.38.46.png""><br><div>Mikä kytkentä ja miten määritelty?<br></div>"II: jalat positiiviset, oikea käsi negatiivinen
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 15.38.51.png""><br><div>Mikä kytkentä ja miten määritelty?<br></div>"III: jalat positiiviset, vasen käsi negatiivinen
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 15.43.16.png""><br><div>Mikä kytkentä ja miten määritelty?<br></div>"aVL: vasen käsi positiivinen, muut raajat negatiiviset
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 15.43.22.png""><br><div>Mikä kytkentä ja miten määritelty?<br></div>"aVR: oikea käsi positiivinen, muut raajat negatiiviset
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 15.43.27.png""><br><div>Mikä kytkentä ja miten määritelty?<br></div>"aVF: jalat positiiviset, kädet negatiiviset
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 15.49.43.png""><br><div>Nimeä kytkennät</div>"1. Ei kytkentää, - 90 astetta<div>2. aVL, - 30 astetta</div><div>3. I, 0 astetta</div><div>4. II, 60 astetta</div><div>5. aVF, 90 astetta</div><div>6. III, 120 astetta</div><div>7. Ei kytkentää, 180 astetta</div><div>8. aVR, -150 astetta</div>
Mitkä ovat EKG:n alakytkennät? (3)II, III, aVF
Mitkä ovat EKG:n vasemmat lateraaliset kytkennät? (4)I, aVL, V5, V6
Mitkä ovat EKG:n oikeanpuoleiset kytkennät? (2)aVR, V1
Mitkä ovat EKG:n anterioriset kytkennät? (3)V2, V3, V4
Mihin asetat elektrodin EKG-kytkennässä V1?Neljäs kylkiluuvälki, oikealla parasternaalisesti
Mihin asetat elektrodin EKG-kytkennässä V2?Neljäs kylkiluuväli, vasemmalla parasternaalisesti
Mihin asetat elektrodin EKG-kytkennässä V3?V2 ja V4 väliin
Mihin asetat elektrodin EKG-kytkennässä V4?Viides kylkiluuväli, keskiclaviculaarilinjassa
Mihin asetat elektrodin EKG-kytkennässä V5?V4 ja V6 välissä
Mihin asetat elektrodin EKG-kytkennässä V6?Viides kylkiluuväli keskikainalolinjassa
Kauanko normaali PQ-aika kestää, ja miten se on mitattavissa EKG-paperilta?0,12-0,2 sekuntia<div>3-5 mm EKG-paperilla</div>
Missä kytkennöissä voit yleensä ja missä joskus huomata Q-aallon?Yleensä: I, aVL, V5, V6<div>Joskus: V3, V4</div>
Mikä on normaalin Q-aallon jännite?Alle 0,1 mV
Kuinka kauan normaali QRS-kompleksi kestää?0,06-0,1 sekuntia
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.40.32.png""><br><div>Mitkä kytkentä?</div>"I
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.41.00.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"II
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.41.16.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"III
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.41.32.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"<div>aVR</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.42.01.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"aVL
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.42.21.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"aVF
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.42.48.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"V1
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.43.04.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"V2
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.43.29.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"V3
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.44.04.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"V4
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.44.16.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"V5
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-11 kello 16.44.27.png""><br><div>Mitkä kytkentä?<br></div>"V6
Mitä kammionsisäisiä haarakatkoksia on olemassa? (2)- RBBB = right bundle branch block<div>- LBBB = left bundle branch block</div>
Mitä kammionsisäisiä haarakekatkoksia on olemassa? (3)- LAHB = left anterior hemiblock<div>- LPHB = left posterior hemiblock</div><div>- LMHB = left middle hemiblock</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-15 kello 16.57.16.png""><br><div>Tulkitse</div>"Oikea haarakatkos, RBBB
Mitkä etiologiat ovat kammionsisäisten johtumishäiriöiden taustalla? (2,3,2)<div>Klassiset kardiovaskulaarihommat:</div>- Iskemia<div>- Hypertensiivinen sydäntauti</div><div><br></div><div>Tulehdusläppäjättikasvu:</div><div>- Läppäviat (erityisesti aorttaläppäviat)</div><div>- Myokardiitti</div><div>- Kardiomyopatiat</div><div><br></div><div>Ikään liittyvät:</div><div>- Synnynnäiset sydänviat</div><div>- Degeneratiiviset syyt</div>
Mitä voit huomata oikeassa haarakatkoksessa EKG:ssa? (2,4)- rsR'- tai rSR'-kompleksi oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä<div>- Leveä S-aalto: I, aVL, V5, V6</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-15 kello 16.59.49.png""><br><div>Tulkitse</div>"Osittainen haarakatkos, PRBBB
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-15 kello 17.01.48.png""><br><div>Tulkitse</div>"Vasen haarakatkos, LBBB
Mitä voit huomata EKG:ssa vasemmassa haarakatkoksessa? (5)- QRS kompleksin kesto &gt; 120 ms<div>- rs- tai QS-kompleksi oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä</div><div>- q-aallon puuttuminen ja monofaasinen, leveä ja solmuinen R kytkennöissä I, aVL, V5 ja V6</div><div>- Kammioiden aktivaatioaika &gt; 90 ms vasemmanpuoleisissa rintakytkennöissä</div><div>- ST-poikkeama ja T-aalto, joiden suunta päinvastainen kuin QRS-kompleksissa</div>
Mitä näkyy EKG:ssa vasemman etuhaarakkeen katkoksessa, LAHB? (3)- qR kytkennöissä I, aVL<div>- rS kytkennöissä II, III, aVF</div><div>- Normaali tai lievästi pidentynyt QRS-kompleksi (&lt; 120 ms)</div>
Mitä näkyy EKG:ssa vaemman takahaarakkeen katkoksessa, LPHB? (4)- rS kytkennöissä I, aVL<div>- qR kytkennöissä II, III, aVF</div><div>- q-aalto puuttuu vasemmanpuoleisista rintakytkennöistä</div><div>- Normaali tai lievästi pidentyntt QRS-kompleksi (&lt; 120 ms)</div>
Kerro I asteen eteiskammiokatkoksesta (4)- Johtumisen hidastuminen AV-solmukkeessa tai Hisin kimpussa<div>- EKG:ssa huomataan PQ-ajan pidentyminen (yli 0,2 sekuntia)</div><div>- Jokaista P-aaltoa seuraa QRS-kompleksi, eli jokainen AV-solmukkeeseen tullut pulssi etenee kammioihin asti</div><div>- Ei itsessään vaadi hoitoa, hieman suurentunut eteisvärinän riski&nbsp;</div>
Miten voit diagnosoida EKG:sta I asteen eteiskammiokatkoksen?PQ-aika on yli 0,2 sekuntia
Kerro II asteen eteiskammiokatkoksesta yleisellä tasollaKaikki AV-solmukkeeseen tulleet pulssit eivät pääse kammioihin asti, eli kaikkia P-aaltoja ei seuraa QRS-kompleksi
Kerro Wenckenbachin katkoksesta (4)- II asteen eteiskammiokatkos<div>- Katkos AV-solmukkeen sisällä</div><div>- Jokainen solmukkeeseen tuleva aalto hidastuu ja hidastuu, kunnes n. joka 3.-4. ei pääse johtumaan läpi</div><div>- EKG:ssa progressiivisesti pidentyvä PQ-aika, kunnes yhtä P-aaltoa ei seuraa QRS-kompleksi</div>
Miten diagnosoit EKG:ssa Wenckebachin katkoksen?Diagnoosi vaatii progressiivisesti pidentyvän PQ-ajan, kunnes yhtä P-aaltoa ei seuraa QRS-kompleksi
Miten erotat Wenckebackin katkoksen ja Mobitz tyyppi II katkoksen toisistaan?- Wenckebachissa progressiivisesti pidentyvät PQ-aika, ja sitten yksi P-aalto ei johdu<div>- Mobitz tyyppi II ei pidentyviä PQ-aikoja, yksi P-aalto ei johdu</div>
Kerro Mobitz tyyppi II katkoksesta (4)- II asteen eteiskammiokatkos<div>- Katkos AV-solmukkeen alapuolella Hisin kimpussa</div><div>- Kaikkia P-aaltoja ei seuraa QRS-kompleksi, mutta PQ-ajan progressiivista pidentymistä ei huomata</div><div>- EKG:ssa kaksi tai useampi normaalia rytmiä normaaleilla PQ-ajoilla, ja sitten P-aalto, jota ei seuraa QRS-kompleksi</div>
Miten diagnosoit EKG:sta Mobitz tyyppi II katkoksen?Diagnoosi vaatii johtumattomia P-aaltoja ilman PQ-ajan pidentymistä
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 11.23.55.png""><br><div>Tulkitse</div>"Pidentynyt PQ-aika -&gt; yli 0,2 sekuntia -&gt; I asteen eteiskammiokatkos
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 11.24.36.png""><br><div>Tulkitse<br></div>"Pidentyvä ja pidentyvä PQ-aika, kunnes yksi johtumaton P-aalto:<div>II asteen eteiskammiokatkos: Wenckebachin katkos</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 11.26.25.png""><br><div>Tulkitse<br></div>"Ei pidentyvää PQ-aikaa, johtumattomia P-aaltoja -&gt; II asteen eteiskammiokatkos -&gt; Mobitz tyyppi II katkos
Kumpi on vakavampi, Wenckebachin katkos vai Mobitz tyypin II katkos?Mobitz tyypin II. Se on harvinaisempi, mutta se voi todennäköisemmin edetä III asteen eteiskammiokatkokseksi<div><br></div>
Mikä on Stokes-Adamsin kohtaus?III asteen eteiskammiokatkoksessa P-aallot eivät enää johdu kammioihin, jolloin kammioiden oman aktivaatiojärjestelmän tulee aktivoitua. Tähän voi mennä hetki, ja yli 4 sekunnin kammioiden toimimattomuus aiheuttaa pyörtymisen, mitä tässä yhteydessä kutsutaan Stokes-Adamsin kohtaukseksi
Kerro III asteen eteiskammiokatkoksesta (5)- Yksikään P-aalto ei etene QRS-kompleksiksi<div>- Vika AV-solmukkeessa tai alempana</div><div>- Kammiot tuottavat omaa rytmiään, mikä on n. 30-45 lyöntiä minuutissa</div><div>- Eteiset taas supistuvat 60-100 kertaa minuutissa, jolloin eteiset ja kammiot siis supistelevat aivan omiin tahteihinsa</div><div>- EKG:ssa huomataan useammin esiintyvät P-aallot, ja niistä riippumattomat, harvemmin esiintyvät QRS-kompleksit</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 11.50.41.png""><br><div>Tulkitse<br></div>"Tasaisin välein ilmestyviä P-aaltoja, niitä harvemmin ilmestyviä QRS-komplekseja -&gt; III asteen eteiskammiokatkos, jossa kammio supistelee oman aktivaatiojärjestelmänsä kautta
Miten diagnosoit EKG:ssa III asteen eteiskammiokatkoksen?Diagnoosi vaatii sen, että kammioiden supistuminen tapahtuu harvemmin kuin eteisten supistuminen
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 12.27.54.png""><br><div>Tulkitse<br></div>"V1: QRS-kompleksista huomataan RSR'-kompleksi<div>V5 &amp; V6: syvät S-aallot</div><div><br></div><div>Oikea haarakatkos, RBBB</div>
Mitä huomaat EKG:ssa RBBB:ssa?- Koska oikea kammio supistuu myöhemmin, pidentyy kammioiden supistumisen kokonaisaika -&gt; QRS-kompleksi levenee, yli 0,12 sekuntia<div>- Kytkennöissä V1 ja V2 (oikean kammion päällä, joissa normaalisti huomataan pieni positiivinen R-aalto ja suuri negatiivinen S-aalto) huomataan toinen R-aalto eli R' -&gt; RSR'-kompleksi</div><div>- Kytkennöissä I, aVL, V5 ja V6 voidaan huomata vastaavat myöhäiset syvät S-aallot</div>
Mitä muutoksia sydämen supistumisessa huomataan oikeassa haarakatkoksessa?Oikean kammion supistuminen on viivästynyt, eikä se ala ennen kuin vasen kammio on lähes kokonaan depolarisoitunut
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 12.43.35.png""><br><div>Tulkitse<br></div>"LBBB
Mistä johtuu syketaajuudesta riippuvainen haarakatkos?Kun haara ei ehdi repolarisoitua sykkeen kohotessa, tulee siihen haaraan hetkellinen johtumishäiriö -&gt; impulssi ei johdu eteenpäin
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 18.06.29.png""><br><div>Tulkitse<br></div>"LAHB: akseli on kääntynyt,&nbsp;<div>I: positiivinen QRS</div><div>aVF: negatiivinen QRS</div><div>R-aallot korostuneet</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 18.07.33.png""><br><div>Tulkitse<br></div>"LPHB<div>Korkeat R-aallot ja syvät S-aallot vasemmissa lateraalisissa kytkennöissä.</div><div><br></div><div>QRS-kompleksi negatiivinen I:ssa</div><div>QRS-kompleksi positiivinen aVF:ssa</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 18.10.00.png""><br><div>Tulkitse<br></div>"LAHB
Millainen on bifaskulaarikatkos?RBBB + joko LAHB tai LPHB
Mitä huomaat EKG:ssa RBBB+LAHB-katkoksessa? (3)- QRS-kompleksi leveämpi kuin 0,12 sekuntia<div>- RSR' kytkennöissä V1 ja V2</div><div>- Vasemman akselin poikkeama -30 - -90 astetta</div>
Mitä huomaat EKG:ssa RBBB+LPHB-katkoksessa? (3)- QRS-kompleksi leveämpi kuin 0,12 sekuntia<div>- RSR' kytkennöissä V1 ja V2</div><div>- Oikean akselin poikkeama</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 18.25.49.png""><br><div>Tulkitse</div>""V1 &amp; V2: leventyneet QRS-kompleksit ja ""pupunkorvat"" -&gt; RBBB<div>I: WRS-kompleksi positiivinen</div><div>aVF, II: QRS-kompleksi negatiivinen</div><div>-&gt; vasemman akselin poikkeama -&gt; LAHB</div><div><br></div><div>RBBB+LAHB -bifaskulaarikatkos</div>"
Miten voit määritellä normaalin akselin?Katso kytkentöjä I ja aVF.<div>Jos QRS-kompleksi on molemmissa positiivinen, on akseli normaali</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 18.39.21.png""><br><div>Määrittele akseli: normaali, oikea poikkeama, vasen poikkeama?</div>"Kytkennöissä I ja aVF molemmissa positiivinen QRS-kompleksi -&gt; normaali
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 18.45.50.png""><br><div>Määrittele akseli: normaali, oikea poikkeama, vasen poikkeama?<br></div>"I: positiivinen QRS-kompleksi<div>aVF: negatiivinen QRS-kompleksi</div><div>II: negatiivinen QRS-kompleksi</div><div><br></div><div>-&gt; vasemman akselin poikkeama</div>
Miten etsit vasemman akselin poikkeamaa? (2,2)Katso ensin kytkennät I ja aVF.<div>Jos kytkennässä I QRS-kompleksi on positiivinen ja aVF negatiivinen, voit epäillä poikkeamaa.</div><div>Tarkista vielä kytkentä II.</div><div>Jos siinäkin QRS-kompleksi on negatiivinen, on sinulla vasemman akselin poikkeama</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 18.48.25.png""><br><div>Määrittele akseli: normaali, oikea poikkeama, vasen poikkeama?<br></div>"I: negatiivinen QRS-kompleksi<div>aVF: positiivinen QRS-kompleksi</div><div><br></div><div>-&gt; oikean akselin poikkeama</div>
Miten etsit oikean akselin poikkeamaa?Katso kytkennät I ja aVF.<div>Jos kytkennässä I QRS-kompleksi on negatiivinen ja aVF:ssä positiivinen, on sinulla oikean akselin poikkeama</div>
Millainen muutos huomataan EKG:ssa lievässä iskemiassa?T-aallon muutos
Millainen muutos huomataan EKG:ssa vauriovirrassa?ST-välin muutos
Millainen muutos huomataan EKG:ssa kuoliossa?QRS-heilahduksen muutos
Miten vaurioituneen myokardiumin sijainti vaikuttaa T-aallon muutoksiin lievässä iskemiassa?"- Vaurio EKG-elektrodin ja terveen myokardiumin välissä -&gt; T-inversio<div><img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 19.03.22.png""><br></div><div><br></div><div>- Vaurio terveen myokardiumin takana -&gt; T-aalto korostuu</div><div><br></div><div><img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 19.03.57.png""><br></div>"
Mitkä ovat lievässä iskemiassa mahdolliset T-aaltojen muutokset?Korostuminen tai inversio
Mistä riippuu tuleeko vaikeassa iskemiassa ST-lasku vai ST-nousu?Subendokardiaalinen iskemia -&gt; ST-lasku<div>Transmuraalinen iskemia -&gt; ST-nousu</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 19.27.58.png""><br><div>Tulkitse</div>"Subendokardiaalinen iskemia -&gt; ST-lasku
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-17 kello 19.28.26.png""><br><div>Tulkitse</div>"Transmuraalinen iskemia -&gt; ST-nousu
Milloin tulee STEMI ja milloin NSTEMI?STEMI, kun sepelvaltimo on täysin tukossa<div>Kun virtaus on vain vähentynyt, mutta sepelvaltimo ei ole täysin tukossa, tulee NSTEMI</div>
Mitkä asiat ovat mukana sydäninfarktin diagnostiikassa? (3)- Esitiedot ja status<div>- Sydänentsyymien määritys</div><div>- EKG</div>
Minkä kolmen vaiheen läpi EKG kehittyy STEMI:ssä?1. T-aallon korostuminen, jota seuraa T-aallon iversio<div>2. ST-nousu</div><div>3. Uusien Q-aaltojen ilmestyminen</div>
Miten voit erottaa iskemiaan liittyvän T-inversion muihin tekijöihin liittyvästä T-inversiosta?Iskemiaan liittyvät T-inversiot ovat symmetrisiä.<div>Muihin tiloihin liittyvissä usein laakea lasku ja nopea nousu</div>
Mitä on T-aallon pseudonormalisaatio?Jos potilaalla on valmiiksi T-inversio, voi iskemia saada T-aallot muuntumaan jälleen normaaleiksi
Mitä kohtaa EKG:sta käytät vertailukohtana, kun katsot, että onko potilaalla ST-nousua?TP-väliä
Miksi infarktin seurauksena syntyy uusia Q-aaltoja?Sydänlihassolu kuolee -&gt; se ei voi enää johtaa sähköä -&gt; sähköinen pulssi ohjautuu pois -&gt; depolarisaatioaalto ohjautuu pois -&gt; negatiivinen Q-aalto
Miten määrittelet huomattavan uuden Q-aallon, eli mitkä ominaisuudet sillä pitää olla? (2)1. Keston pitää olla pidempi kuin 0,04 sekuntia<div>2. Syvyyden pitää olla vähintään 25 % vastaavan QRS-kompleksin R-aallosta</div>
Mitä kytkentää sinun ei tule käyttää etsiessäsi uusia Q-aaltoja?<div>Miksi?</div>aVR: siinä on normaalistikin syvät Q-aallot
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 13.34.24.png""><br><div>Missä kytkennöissä on merkittävät uudet Q-aallot?</div>"I ja aVF
Infarktille tyypilliset muutokset tapahtuvat vain niissä kytkennöissä, jotka ovat lähellä infarktialuetta.<div>Mikä suoni on mennyt tukkoon, ja missä voit huomata EKG-muutokset, kun kyseessä on:</div><div>inferiorinen infarkti (2)</div>- Yleensä aiheutuu RCA:n tukkeumasta<div>- Kytkennät II, III, aVF</div>
Infarktille tyypilliset muutokset tapahtuvat vain niissä kytkennöissä, jotka ovat lähellä infarktialuetta.<div>Mikä suoni on mennyt tukkoon, ja missä voit huomata EKG-muutokset, kun kyseessä on:</div><div>lateraalinen infarkti (2)</div>- LCX:n tukkeuma<div>- I, aVL, V5, V6</div>
Infarktille tyypilliset muutokset tapahtuvat vain niissä kytkennöissä, jotka ovat lähellä infarktialuetta.<div>Mikä suoni on mennyt tukkoon, ja missä voit huomata EKG-muutokset, kun kyseessä on:</div><div>Anteriorinen infarkti (2)</div>- LAD: V1-V6<div>- Vasen pääsepelvaltimo: V1-V6, I, aVL</div>
Infarktille tyypilliset muutokset tapahtuvat vain niissä kytkennöissä, jotka ovat lähellä infarktialuetta.<div>Mikä suoni on mennyt tukkoon, ja missä voit huomata EKG-muutokset, kun kyseessä on:</div><div>posteriorinen infarkti (2)</div>- RCA<div>- Ei omia kytkentöjä posterioripuolella, joten katsottava vastavuoroisia muutoksia, kuten korkeita R-aaltoja, kytkennöissä V1-V3</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 13.47.57.png""><br><div>Tulkitse</div>"Inferiorinen infarkti: syvät Q-aallot kytkennöissä II, III ja aVF
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 13.50.39.png""><br><div>Tulkitse</div>"Lateraalinen infarkti.<div>ST-nousu kytkennöissä I, aVL, V5 ja V6</div><div>Syvät Q-aallot kytkennöissä II, III ja aVF: aiempi inferiorinen infarkti</div><div>(V3-V6 myös syvät Q-aallot: ne kertovat vuosia vanhasta infarktista)</div>
Miten R-aallon käy normaalisti prekordiaalisissa kytkennöissä? (3)R-aallon tulisi kasvaa vähintään 1 mV/kytkentä välillä V1-V4<div>Kytkennässä V4 sen tulisi ylittää S-aalto</div><div>Progressio on epänormaalia, jos kytkennässä V3 R-aalto ei ole yli 3 mV</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 13.57.54.png""><br><div>Tulkitse</div>"Anteriorinen infarkti: heikko R-aallon kehitys
Kuvaa deWinterin T-aallot"Alaspäin viettävä ST-lasku johtaa korkeaan, symmetriseen, hyperakuuttiin T-aaltoon prekordiaalisissa kytkennöissä&nbsp;<div><br></div><div><img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 14.26.39.png""><br></div>"
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 14.26.39.png""><br><div>Mitä näet?</div>"deWinterin T-aalto
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 14.37.23.png""><br><div>Tulkitse</div>"Posteriorinen infarkti.<div>Kytkennässä V1 R-aalto on korkeampi kuin S-aalto</div><div>Kytkennöissä V1 ja V2 on myös ST-lasku ja T-aallon inversio</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 14.41.05.png""><br><div>Tulkitse.</div>"Anteriorinen infarkti.<div>ST-nousu kytkennöissä V2 ja V3 sekä heikko R-aallon progressio</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 14.42.07.png""><br><div>Tulkitse</div>"Akuutti posteriorinen ja inferiorinen infarkti.<div>ST-nousu kytkennöissä II, III ja aVF (inferiorinen)</div><div>Korkea R-aalto, ST-lasku ja T-inversio kytkennässä V1</div>
Mitä EKG-muutoksia voit huomata NSTEMI:ssa? (2)- T-inversio<div>- ST-lasku</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-24 kello 14.46.38.png""><br><div>Tulkitse</div>"NSTEMI<div>St-lasku kytkennöissä V2, V3 ja V4</div><div>T-inversio kytkennöissä V2-V6</div>
Miten tunnistat rintakivun ilman infarktia NSTEMI:stä?EKG voi näyttää samanlaisia muutoksia molemmissa, joten mittaa sydänentsyymit: jos eivät ole koholla, ei potilaalla todennäköisesti ole infarktia
Muutokset ST-tasossa ja sydänentsyymit, kerro mitkä muutokset tapahtuvat kun:<div>Stabiili angina pectoris ilman infarktia (2)</div>ST-lasku<div>Sydänentsyymit normaalit</div>
Muutokset ST-tasossa ja sydänentsyymit, kerro mitkä muutokset tapahtuvat kun:<br><div>Epästabiili angina pectoris ilman infarktia</div>ST-lasku<div>Sydänentsyymit normaalit</div>
Muutokset ST-tasossa ja sydänentsyymit, kerro mitkä muutokset tapahtuvat kun:<br><div>STEMI</div>ST-nousu<div>Sydänentsyymit koholla</div>
Muutokset ST-tasossa ja sydänentsyymit, kerro mitkä muutokset tapahtuvat kun:<br><div>NSTEMI</div>ST-lasku<div>Sydänentsyymit koholla</div>
Muutokset ST-tasossa ja sydänentsyymit, kerro mitkä muutokset tapahtuvat kun:<br><div>Takotsubon kardiomyopatia</div>ST-nousu<div>Sydänentsyymit koholla</div><div>(katetrisaatiolla voidaan erottaa sydäninfarktista)</div>
Muutokset ST-tasossa ja sydänentsyymit, kerro mitkä muutokset tapahtuvat kun:<br><div>Prinzmetalin angina</div>ST-nousu<div>Sydänentsyymit normaalit</div>
Mitä tarkoittaa ST-nousu kuormituskokeessa?Potilaalla voi olla repeämässä oleva plakki -&gt; vie heti potilas katetrisaatioon
Mitkä ovat kuormituskokeen vasta-aiheita? (6)- Akuutit systeemiset taudit<div>- Vaikea aorttastenoosi</div><div>- Kontrolloimaton sydämen vajaatoiminta</div><div>- Vaikea hypertensio</div><div>- Leporintakipu</div><div>- Merkitsevä rytmihäiriö</div>
Mitkä on oikean <b><u>eteisen</u></b> kuormituksen etiologioita? (2)- Trikuspidaalivuoto<div>- Oikean kammion vajaatoiminta</div>
Mitkä ovat oikean eteisen kuormituksen EKG-muutokset?- P-aallon oikean eteisen komponentti korostuu eli amplitudi kasvaa<div>- P-aallon kesto ei yleensä pitene</div><div>- P-aallon akseli kääntyy oikealle</div>
Mitkä ovat oikean eteisen kuormituksen kriteerit? (EKG) (3)- P-aallon amplitudi &gt; 0,25 mV<div>- P-aallon kesto normaali, &lt; 100 ms</div><div><br></div><div>Muutokset näkyvät parhaiten kytkennöissä II, III ja aVF</div>
Mitkä ovat vasemman eteisen kuormituksen etiologioita? (3)- Vasemman kammion vajaatoiminta<div>- Mitraalivuoto</div><div>- Mitraalistenoosi</div>
Mitkä ovat vasemman eteisen kuormituksen EKG-muutokset? (4)- P-aallon vasemman eteisen komponentti (loppuosa) korostuu eli kesto pitenee<div>- P-aallon amplitudi ei välttämättä kasva</div><div>- P-terminaalivoima, PTF, kasvaa</div><div>- P-aallon akseli kääntyy vasemmalle</div>
Mitkä ovat P-aallon amplitudin ja keston muutokset oikean ja vasemman eteisen kuormituksessa?Kesto pitenee vasemman eteisen kuormituksessa<div>Amplitudi kasvaa oikean eteisen kuormituksessa</div>
Missä kytkennässä näet parhaiten oikean kammion depolarisaation?V1
Mitkä ovat oikean kammion hypertrofian etiologioita? (3)- Pulmonaalihypertensio (idiopaattinen pulmonaalihypertensio, toistuvat keuhkoemboliat, krooniset keuhkosairaudet, mitraalivuoto)<div>- Pulmonaalistenoosi</div><div>- Synnynnäiset sydänviat (oikovirtaus vasemmalta oikealle, esim. VSD)</div>
Mitkä ovat oikean kammion hypertrofian EKG-muutokset? (4)- R-aalto korostuu V1-kytkennässä<div>- R-aaltojen resiprokaalinen madaltuminen V5-V6</div><div>- T-aallon inversio oikeanpuolisissa rintakytkennöissä</div><div>- QRS-akseli kääntyy oikealle</div>
Mitkä ovat oikean kammion hypertrofian EKG-kriteerit? (3)Yksi seuraavista täyttyy:<div>- QRS akseli &gt; 110 astetta (eikä RBBB)</div><div>- R/S &gt; 1 V1-2 kytkennöissä</div><div>- R/S &lt; 1 V6-kytkennässä (eikä ant. MI tai LAHB)</div>
Mitkä ovat oikean kammion tilavuuskuormituksen (oikean kammion laajeneminen) etiologioita?- Synnynnäiset sydänviat, ASD yleisin<div>- Trikuspidaalivuoto</div>
Mitkä ovat oikean kammion tilavuuskuormituksen: oikean kammion laajenemisen EKG-muutokset? (3,1)- Oikean kammion aktivaatio korostuu -&gt; amplitudi kasvaa<div>- Oikean kammion depolarisaatio viivästyy -&gt; QRS-kompleksi levenee, mutta ei yli 120 ms</div><div>- R'-aalto ilmaantuu</div><div><br></div><div>= Osittainen oikea haarakatkos eli PRBBB</div>
Mitkä ovat vasemman kammion kuormituksen etiologioita? (4)- Hypertonia<div>- Läppäviat: aorttastenoosi, aorttavuoto, mitraalivuoto</div><div>- Hypertrofinen kardiomyopatia</div><div>- Synnynnäiset sydänviat: VSD, aortan koarktaatio, avoin <i>ductus arteriosus</i></div>
Mitkä läppäviat voivat aiheuttaa vasemman kammion kuormitusta?- Aorttastenoosi<div>- Aorttavuoto</div><div>- Mitraalivuoto</div>
Mitkä ovat vasemman kammion kuormituksen EKG-muutoksia? (3)<b>1.</b>&nbsp;<b>Vasemman kammion lihasmassa kasvaa</b><div>- R-aallon amplitudi kasvaa kytkennöissä V5, V6 ja aVL</div><div>- Resiprokaalimuutoksena S-aalto syvenee V1 ja V2</div><div><b>2. Vasemman kammion aktivaatioaika pitenee</b></div><div>- QRS-kompleksin kesto pitenee, ei kuitenkaan yli 120 ms</div><div><b>3. Repolarisaatio häiriintyy</b></div><div>- ST-lasku ja T-inversio kytkennöissä, joissa korkea R-aalto</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-29 kello 13.06.49.png""><br><div>Onko akselissa poikkeamaa?</div><div>Jos on, niin missä asteessa akseli on?</div>"I: positiivinen<div>aVF: negatiivinen</div><div>-&gt; vasemman akselin poikkeama</div><div><br></div><div>aVR eniten bifaasinen, sen asteluku on -150, joten poikkeaman pitää olla siirä suorakulmassa, eli -60 tai +120. Edeltävän perusteella voidaan päätellä, että vasemman akselin poikkeaman takia se on välillä 0- -90, joten akseli on -60</div>
Mitkä kolme asiaa voidaan (yleismaailmallisesti) huomata EKG:sta hypertrofian tai dilataation seurauksena?1. Keston pidentyminen<div>2. Amplitudin kasvu</div><div>3. Akselin muutos</div>
Millainen on kestoltaan ja amplitudiltaan normaali P-aalto?Kestoltaan alle 0,12 ms ja amplitudiltaan alle 0,25 mV
Mitkä kaksi kytkentää on hyvä huomioida, kun etsitään merkkejä eteisten laajenemisesta?II, V1
Miten diagnosoit oikean eteisen laajenemisen EKG:sta?P-aallon amplitudi on suurempi kuin 0,25 mV ainakin yhdessä inferiorisessa kytkennässä (II, III, aVF)
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-29 kello 13.37.37.png""><br><div>Tulkitse</div>"V1: R-aalto on suurempi kuin S-aalto<div>V6: S-aalto on suurempi kuin R-aalto</div><div><br></div><div>-&gt; oikean kammion hypertrofia</div>
Miten diagnosoit EKG:sta oikean kammion hypertrofian?&nbsp;- Oikean akselin poikkeama<div>- R-aallon kasvamisessa on puutteita, sillä nyt enemmän sähköistä aktivaatiota oikealla puolella</div><div>- V1: R-aalto on suurempi kuin S-aalto</div><div>- V6: S-aalto on suurempi kuin R-aalto</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-29 kello 14.10.32.png""><br><div>Tulkitse</div>"1. R-aallon korkeus kytkennässä V5 + S-aallon korkeus kytkennässä V1 on yli 3,5 mV<div>2. R-aallon amplitudi on kytkennässä V6 korkeampi kuin 2,0 mV</div><div>3. R-aallon amplitudi kytkennässä V6 on korkeampi kuin kytkennässä V5</div><div><br></div><div>-&gt; vasemman kammion hypertrofia</div>
Mitkä ovat vasemman kammion hypertrofian rintakytkentöjen EKG-kriteerejä?- R-aalto kytkennöissä V5 tai V6 + S-aalto kytkennöissä V1 tai V2 on yhteensä yli 3,5 mV<div>- R-aalto on kytkennässä V5 yli 2,6 mV</div><div>- R-aalto on kytkennässä V6 yli 2,0 mV</div><div>- R-aallon amplitudi on suurempi kytkennässä V6 kuin V5</div>
Mitkä ovat vasemman kammion hypertrofian raajakytkentöjen EKG-kriteerit?- R-aallon amplitudi on kytkennässä aVL suurempi kuin 1,1 mV<div>- R-aallon amplitudi on kytkennässä I suurempi kuin 1,3 mV<br><div>- R-aallon amplitudi on kytkennässä aVF suurempi kuin 2,0 mV<br></div><div><br></div><div>- R-aallon amplitudi kytkennässä I + S-aallon amplitudi kytkennässä III on yhteensä yli 2,5 mV<br></div></div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-29 kello 14.17.54.png""><br><div>Tulkise</div>"1. R-aallon amplitudi on kytkennässä aVL suurempi kuin 1,1 mV<div>2. R-aallon amplitudi on kytkennässä I yli 1,3 mV</div><div>3. R-aallon amplitudi kytkennässä I + S-aallon amplitudi kytkennässä III on yhteensä yli 2,5 mV</div><div><br></div><div>-&gt; vasemman kammion hypertrofia</div>
Mikä on yhdistetty raaja+rintakytkentälöydös vasemman kammion hypertrofian EKG:ssa?R-aallon amplitudi kytkennässä aVL + S-aallon amplitudi kytkennässä V3 on naisilla suurempi kuin 2,0 mV ja miehillä suurempi kuin 2,8 mV
"<img src=""Näyttökuva 2020-10-29 kello 14.24.10.png""><br><div>Tulkitse: onko potilaalla jomman kumman kammion hypertrofiaa?</div>"Vasemman kammion hypertrofia
Mitkä ovat kammioiden hypertrofian sekundaarisia repolarisaatiomuutoksia?- ST-lasku<div>- T-inversio</div>
Kerro rytmihäiriöiden oireita (4)- Palpitaatio eli tietoisuus omasta sykkeestä: kiihtyminen, hidastuminen, tauot sydämenlyöntien välillä, muljahdukset lisälyönneistä<div>- Huimaus ja synkopee, jos sydämen kyky pumpata verta eteenpäin on häiriintynyt</div><div>- Nopeat rytmihäiriöt lisäävät sydämen hapentarvetta ja voivat aiheuttaa rintakipua</div><div>- Joskus manifestaationa on äkkikuolema</div>
Mistä tulevat rytmihäiriöitä mietittäessä sanat HIS DEBS?- Hypoksia<div>- Iskemia ja irritabiliteetti</div><div>- Sympaattinen stimulaatio</div><div>- Lääkkeet (drugs)</div><div>- Elektrolyyttiepätasapainot</div><div>- Bradykardia</div><div>- Venytys (strecth)</div>
Kerro miten hypoksia liittyy rytmihäiriöihinKun sydänlihas ei saa happea, se on altis rytmihäiriöille.<div>Pulmonaaliongelmat ovat merkittäviä rytmihäiriöiden aiheuttajia: krooniset keuhkosairaudet, akuutti keuhkoembolia</div>
Kerro miten iskemia ja irritabiliteetti liittyvät rytmihäiriöihin- Infarktit voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä<div>- Myös angina pectoris voi aiheuttaa, vaikkeivat sydänlihassolut siinä vielä kuole</div><div>- Myokardiitti voi aiheuttaa rytmihäiriöitä</div>
Kerro miten sympaattinen stimulaatio liittyy rytmihäiriöihin (1,4)- Lisääntynyt sympaattinen aktiivisuus mistä tahansa syystä voi aiheuttaa rytmihäiriöitä<div>- Hypertyroidismi, sydämen vajaatoiminta, hermostuneisuus, liikunta</div>
Kerro miten elektrolyyttiepätasapainot liittyvät rytmihäiriöihin- Hypo- ja hyperkalemia etenkin<div>- Kalsiumin ja magnesiumin epätasapainot</div>
Kerro miten bradykardia liittyy rytmihäiriöihin (2)- Hidas syke altistaa rytmihäiriöille<div>- Bradytakykardia: sairas sinus -oireyhtymä</div>
Kerro miten venytys liittyy rytmihäiriöihin&nbsp;- Eteisten ja kammioiden laajentuminen ja hypertrofia altistaa rytmihäiriöille<div>- Tämä on yksi tapa, miten sydämen vajaatoiminta, kardiomyopatiat ja läppäsairaudet voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-4 kello 11.09.53.png""><br><div>Laske rytmi</div>"N. 75/min
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-4 kello 11.09.59.png""><br><div>Laske rytmi<br></div>"N. 60/min
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-4 kello 11.10.07.png""><div>Laske rytmi<br></div>"N. 150/min
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-4 kello 11.12.16.png""><br><div>Laske rytmi<br></div>"N. 70/min
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-4 kello 11.13.31.png""><br><div>Laske rytmi<br></div>"N. 55/min
Mitä syketaajuudelle voi käydä sisään- ja uloshengityksessä?Uloshengityksessä hidastuu, sisäänhengityksessä nopeutuu
Kuinka nopea on eteisten tahdistinsolujen rytmi?60-75/min
Kuinka nopea on kammioiden tahdistinsolujen rytmi?30-45/min
Kuinka nopea on eteiskammiosolmukkeen läheisyydessä olevien tahdistinsolujen rytmi?40-60/min
Mitä voi tapahtua P-aallolle, kun AV-solmukkeen läheisyydessä aktivoituu tahdistinsysteemi? (2)- EKG:ssa ei nähdä normaalia P-aaltoa, usein ei P-aaltoa ollenkaan<div>- Voidaan myös nähdä retrogradinen P-aalto, kun eteisten depolarisaatio nähdään AV-solmukkeesta poispäin, P-aalto tapahtuu vastakkaiseen suuntaan kuin yleensä, voidaan nähdä ennen tai jälkeen QRS-kompleksin tai sen aikana</div>
Miten määrität, että onko rytmihäiriö peräisin sinussolmukkeesta, eteisistä tai kammioista? (4)- Sinussolmukkeesta: normaalit P-aallot<div>- Eteisistä: normaalinkaltaiset P-aallot, normaalinpituiset QRS-kompleksit</div><div>- AV-solmukkeesta tai kammioista: ei P-aaltoja tai retrogradiset P-aallot</div><div>- Kammioista: ei P-aaltoja, pidentynyt QRS-kompleksi</div>
Mitkä neljä asiaa katsot, kun etsit EKG:sta rytmihäiriötä?1. Löytyykö normaaleja P-aaltoja?<div>2. Ovatko QRS-kompleksit kapeita vai leveitä?</div><div>3. Mikä on P-aaltojen ja QRS-kompleksien välinen suhde?</div><div>4. Onko rytmi tasainen vai epätasainen?</div>
Kun tarkastelet rytmiä, mitä huomioit P-aalloista?<div>Mitä voit tarkastelun perusteella tulkita? (4)</div>Löytyykö normaaleja P-aaltoja?<div>- Jos on normaalinkaltaisia P-aaltoja, joilla on normaali akseli (positiivinen kytkennässä II ja negatiivinen kytkennässä aVR), niin rytmihäiriö on peräisin eteisistä</div><div>- Jos P-aaltoja ei näy, on rytmihäiriö peräisin eteisten alapuolelta sähköisen aktivaation ketjussa: AV-solmukkeesta tai kammioista&nbsp;</div><div>- Jos P-aalloilla on epänormaali akseli, voi rytmi olla peräisin eteisten tahdistinjärjestelmästä tai AV-solmukkeen tahdistinjärjestelmästä, jolloin nähdään retrogradinen P-aalto</div>
Kun tarkastelet rytmiä, mitä huomioit QRS-kompleksista? (3)- Onko kesto yli vai alle 0,12 sekuntia<div>- Kapeampi QRS-kompleksi kertoo yleensä, että kammioiden aktivaatio tapahtuu normaaleja reittejä pitkin ja rytmi on peräisin AV-solmukkeesta -&gt; nopein reitti -&gt; kammiot supistuvat nopeasti -&gt; lyhyt QRS:n kesto</div><div>- Leveä QRS-kompleksi voi kertoa siitä, että rytmi on peräisin kammioiden aktivaatiojärjestelmästä: myokardiumia, ei johtoratajärjestelmää, pitkin kulkeva depolarisaatioaalto kulkee hitaammin</div>
Kun tarkastelet rytmiä, mitä huomioit P-aaltojen ja QRS-kompleksien suhteesta toisiinsa? (2)- Jos P-aaltoja seuraa johdonmukaisesti QRS-kompleksit, on rytmi todennäköisesti peräisin sinussolmukkeesta tai muualta eteisistä<div>- Joskus eteiset ja kammiot supistuvat toisistaan riippumatta, jolloin P-aallot ja QRS-kompleksit tapahtuvat toisistaan riippumatta</div>
Mistä neljästä asiasta tunnistat normaalin rytmin?1. Normaalit P-aallot<div>2. QRS-kompleksit ovat kapeita</div><div>3. Jokaista P-aaltoa seuraa QRS-kompleksi, jokaista QRS-kompleksia edeltää P-aalto</div><div>4. Rytmi on tasainen</div>
Mistä ovat peräisin supraventrikulaariset rytmit?Eteisistä tai AV-solmukkeesta
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 14.47.13.png""><br><div>Tulkitse</div>"Kolmas lyönti on eteislisälyönti.<div>P-aalto on erilainen kuin muissa lyönneissä</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 14.47.22.png""><br><div>Tulkitse</div>"Juktionaalinen lisälyönti: neljäs lyönti, sitä ei edellä P-aalto
"<br><div><img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 14.52.11.png""><br></div><div>Tulkitse</div>"Kolmas lyönti on eteislisälyönti. P-aalto on erilainen ja lyönti tulee selkeästi ennenaikaisesti
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 15.02.18.png""><br><div>Tulkitse</div>"Junktionaalinen lisälyönti: kolmas lyönti on ennenaikainen, ei P-aaltoa ennen QRS-kompleksia
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 15.02.27.png""><br><div>Tulkitse</div>""Kolmas lyönti on junktionaalinen ""pelastuslyönti"", kun AV-solmukkeen tahdistinjärjestelmä aktivoituu. Voi erottaa lisälyönnistä siinä, että tällä kestää pidempään aktivoitua, kun taas lisälyönnit tapahtuvat ennenaikaisesti"
Millaiset ovat QRS-kompleksit supraventrikulaaristen lisälyöntien jälkeen?Yleensä normaalit.<div>Mutta joskus käy niin, että lisälyönti tulee juuri edellisen aktivaation jälkeen, jolloin AV-solmuke ei ole vielä repolarisoitunut eikä voi näin viedä viestiä eteenpäin -&gt; ei QRS-kompleksia</div>
Mitkä ovat pitkäkestoiset supraventrikulaariset rytmihäiriöt? (6)1. AV-kiertoaktivaatiotakykardia, AVNRT, paroksysmaalinen supraventrikulaarinen takykardia<div>2. Eteislepatus</div><div>3. Eteisvärinä</div><div>4. Multifokaalinen eteistakykardia, MAT, kaoottinen eteistakykardia</div><div>5. Paroksysmaalinen eteistakykardia, PAT, ektooppinen eteistakykardia, paikallinen eli fokaalinen eteistakykardia</div><div>6. AV reciprocating takykardia</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 15.31.00.png""><br><div>Mitä huomaat?</div>"Pseudo-R' -aalto -&gt; AV-kiertoaktivaatiotakykardia, AVNRT
Kerro AV-kiertoaktivaatiotakykardiasta (9)<div>- Mistä lähtöisin?</div><div>- Altistavat tekijät?</div><div>- Oireet?</div><div>- Rytmin nopeus?</div><div>- EKG-muutokset?</div>- Yleinen rytmihäiriö<div>- Alkaa usein yhtäkkisesti supraventrikulaarisesta lisälyönnistä, ja loppuu yhtä äkillisesti</div><div>- Voi tapahtua täysin terveissä sydämissä</div><div>- Altistavina tekijöinä alkoholi, tupakka tai innostus</div><div>- Oireina palpitaatiot, hengenahdistus, huimaus tai synkopee<br></div><div>- Tasainen rytmi, jonka taajuus n. 150-250/min</div><div>- Kiertoaktivaatioradat AV-solmukkeessa</div><div>- Kytkennöissä II ja III joskus retrogradisia P-aaltoja</div><div>- V1:ssa voidaan nähdä pseudo-R', pieni heitto QRS-kompleksissa, edustaa retrogradista P-aaltoa</div>
Kerro eteislepatuksesta (5)<div>Miten eroaa eteisvärinästä?</div>- Voi esiintyä normaalissa sydämessä, mutta yleensä taustalla on jokin häiriö<div>- Eteisten aktivaatio on tasaista, mutta nopeaa</div><div>- Yleensä johtuu kiertoaktivaatioreitistä, joka menee trikuspidaaliläpän annulusta pitkin myötä- tai vastapäivään</div><div>- EKG:ssa ei nähdä enää tasaista viivaa P-aaltojen välillä, vaan jatkuvasti aaltoileva viiva</div><div>- AV-solmuke ei pysty siirtämään kaikkia siihen saapuvia sähköisiä aktivointeja eteenpäin, minkä takia kaikkia P-aaltoja ei seuraa QRS-kompleksi -&gt; eteiskammiokatkos (ero eteisvärinään, jossa ei näy P-aaltoja)</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 15.59.01.png""><br><div>Tulkitse</div>"Eteisvärinä
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 15.59.07.png""><br><div>Tulkitse</div>"Hyvin nopea eteisvärinä, tiedät sen siitä, että QRS-kompleksit tulevat epätasaisesti
Mitä tehdään eteisvärinän katetriablaatiossa?Eristetään keuhkolaskimoiden tyvialueella sijaitsevat rytmihäiriöpesäkkeet, radiotaajuusenergialla tai jäädytystekniikalla.<div><br></div><div>Näin eteisvärinää ei tapahdu, kun viesti ei pääse rytmihäiriöpesäkkeestä eteenpäin</div>
Miten vältetään trombit eteisvärinässä? (2)- AK-hoito<div>- Vasemman eteiskorvakkeen sulku</div>
Kerro eteisvärinän pääpiirteistä (4)- Aktiviteetti on kaoottista, AV-solmukkeeseen voi tulla jopa 500 impulssia minuutissa<div>- Paljon pieniä kiertoreittejä</div><div>- AV-solmuke päästää silloin tällöin impulssin etenemään -&gt; epätasaisesti ilmenevät QRS-kompleksit</div><div>- Kammiotaajuus yleensä 120-180/min</div>
Mitkä ovat eteisvärinälle altistavia tekijöitä? (7)- Hypertensio<div>- Metabolinen oireyhtymä</div><div>- Mitraaliläpän sairaudet</div><div>- Sepelvaltimotauti</div><div>- Alkoholi</div><div>- Lihavuus</div><div>- Uniapnea</div>
Mitkä ovat eteisvärinän oireita? (4)- Palpitaatiot<div>- Rintakipu</div><div>- Hengenahdistus</div><div>- Huimaus</div>
Mitkä ovat kaksi eteisvärinän hoitolinjaa? (2)- Rytmin hallinta: lääkitys tai katetriablaatio<div>- Taajuuden hallinta: esim. beetasalpaajat</div>
Miten erotat multifokaalisen eteistakykardian eteisvärinästä?Eteisvärinässä ei näy P-aaltoja, multifokaalisessa eteistakykardiassa näkyy
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 17.08.40.png""><br><div>Tulkitse</div>"P-aaltojen muoto vaihtelee, PQ-aika vaihtelee, kammiotaajuus on epäsäännöllinen.<div>Multifokaalinen eteistakykardia</div>
Kerro multifokaalisesta eteistakykardiasta (8)- Epäsäännöllinen rytmi<div>- 100-200/min</div><div>- Impulsseja monesta eri lähteestä eteisissä</div><div>- Yleinen potilailla, joilla on vakava keuhkosairaus</div><div>- Ei yleensä vaadi hoitoa, karotishieronta ei auta</div><div>- Erotuksena eteisvärinään P-aallot huomataan ennen QRS-komplekseja</div><div>- P-aaltojen muoto ja koko vaihtelee, niiden etäisyys QRS-kompleksiin voi myös vaihdella</div><div>- Diagnoosia varten tulee löytää kolme erilaista P-aaltoa</div>
Mistä kytkennöistä kannattaa etsiä poikkeavia P-aaltoja?V1, II
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 17.31.06.png""><br><div>Tulkitse</div>"Kammiolisälyönti
Milloin kammiolisälyönti voi olla vaarallinen?Jos se tapahtuu kesken sydäninfarktin -&gt; voi altistaa kammiotakykardialle tai kammiovärinälle
Mitä huomaat EKG:ssa kammiolisälyönnissä?Leveä (yli 0,12 s) ja oudonmuotoinen QRS-kompleksi ilman P-aaltoa (joskus voidaan nähdä retrogradinen P-aalto),&nbsp;
Milloin kammiolisälyönneistä tulee huolestua? (5)1. Usein ilmaantuvat kammiolisälyönnit<div>2. Perättäiset kammiolisälyönnit, etenkin kolme tai enemmän peräjälkeen</div><div>3. Eri lähteistä peräisin olevat kammiolisälyönnit, joiden muoto vaihtelee</div><div>4. Kun kammiolisälyönti tulee edellisen lyönnin T-aallon päälle: suurempi riski kammiotakykardialle</div><div>5. Kammiolisälyönnit akuutin sydäninfarktin aikana</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 17.41.16.png""><br><div>Tulkitse</div>"Erinäköisiä kammiolisälyöntejä
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 17.41.21.png""><br><div>Tulkitse</div>"Kammiolisälyönti menee edellisen lyönnin T-aallon päälle, mistä alkaa kammiotakykardia
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 17.45.37.png""><br><div>Tulkitse</div>"Kammiotakykardia
Kerro kammiotakykardiasta (5)- Kolme tai useampi kammiolisälyöntiä peräjälkeen on kammiotakykardiaa<div>- Taajuus yleensä 120-200/min</div><div>- Rytmi voi olla epätasainen, mutta näyttää yleensä tasaiselta</div><div>- Vaatii hoitoa välittömästi, riski kammiovärinään</div><div>- Lyöntien ulkonäkö voi olla samanlainen tai vaihdella lyönnistä lyöntiin</div>
Kerro polymorfisesta kammiotakykardiasta (1,4)<div>- Kammiolyöntien ulkonäkö vaihtelee</div>- Useimmiten yhteydessä sepelvaltimoiskemiaan, infarktiin, elektrolyyttiepätasapainoihin ja tiloihin, jotka aiheuttavat pidentynyttä QT-aikaa
Kerro uniformisesta kammiotakykardiasta (3)- Kammiolyönnit samanlaisia<div>- Uniforminen kammiotakykardia huomataan yleensä parantuneissa infarkteissa</div><div>- 3,5 % potilaista saa kammiotakykardian sydäninfarktin jälkeen, suurin osa ensimmäsen 48 h sisällä</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 17.54.44.png""><br><div>Tulkitse</div>"Kammiotakykardia muuttuu kammiovärinäksi
Mitkä tekijät ovat yleensä kammiovärinän taustalla? (6)- Sydänlihaksen iskemia ja infarkti<div>- Sydämen toiminnan pettäminen (heart failure)</div><div>- Hypoksemia tai hyperkapnia</div><div>- Hypotensio tai shokki</div><div>- Elektrolyyttiepätasapaino</div><div>- Stimulanttien yliannostus, etenkin jos käytetään yhdistelmänä</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 18.04.33.png""><br><div>Tulkitse</div>"Nopeutunut idioventrikulaarinen rytmi: ei P-aaltoja, QRS-kompleksit ovat leveitä, n. 75/min
Kerro nopeutuneista idioventrikulaarisista rytmeistä (4)- Benigni rytmi, joka joskus nähdään akuutissa infarktissa tai ensimmäisinä tunteina reperfuusion aikana&nbsp;<div>- Tasainen rytmi</div><div>- 50-100/min (jos alle 50/min niin silloin vain idioventrikulaarinen rytmi, ei nopeutunut)</div><div>- Taustalla todennäköisesti kammion tahdistinjärjestelmä, joka on nopeutunut sen verran, että se ohittaa sinussolmukkeen ja näin määrää sydämen supistumistahdin</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 18.23.02.png""><br><div>Tulkitse</div>"Torsades de pointes: kääntyvien kärkien kammiotakykardia
Kerro kääntyvien kärkien kammiotakykardiasta (4)- Yleensä potilailla, joilla on pitkä QT-aika<div>- Pitkässä QT-ajassa T-aalto on yleensä pidentynyt</div><div>- Kammiolisälyönti osuu pidentyneen T-aallon päälle, mistä alkaa kammiotakykardia</div><div>- QRS-kompleksien akseli ja amplitudi vaihtelee: kääntyvät kärjet</div>
"<img src=""Näyttökuva 2020-11-8 kello 18.26.09.png""><br><div>Nimeä rytmihäiriöt</div>"1. Kammiolisälyönti<div>2. Kammiotakykardia</div><div>3. Kammiotakykardia, joka muuttuu kammiovärinäksi</div><div>4. Nopeutunut idioventrikulaarinen rytmi</div><div>5. Torsades de pointes: kääntyvien kärkien kammiotakykardia</div>
Mitkä voivat olla yksittäisen leveän QRS-kompleksin taustalla? (2)- Kammiolisälyönti<div>- Eteisistä vain osittain johtunut lyönti</div>
Mikä on AVNRT?AV-kiertoaktivaatiotakykardia, supraventrikulaarinen rytmihäiriö
Mitä ovat cannonin A-aallot?Kammiotakykardiassa tapahtuu AV-dissosiaatio, jolloin eteiset ja kammiot toimivat toisistaan itsenäisinä.&nbsp;<div>Jos kammiot supistuvat juuri ennen eteisiä, menevät eteiskammioläpät kiinni, jolloin eteiset yrittävät supistua kiinni olevia läppiä vasten.</div><div>Verta palaa tällöin jugularis-laskimoihin -&gt; cannon A-aallot</div>
Mitkä sairaudet altistavat rytmihäiriöille? (3,3)<div>Sydämeen liittyvät:</div><div>- Sydämen vajaatoiminta</div><div>- Läppäviat</div><div>- Sepelvaltimotauti</div><div><br></div><div>Muut:</div>- Elektrolyyttihäiriöt<div>- Lääkkeet</div><div>- Hypertyreoosi</div>
Millainen on EHRA-luokka I?Ei oireita
Millainen on EHRA-luokka II?Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta päivittäiseen elämään
Millainen on EHRA-luokka III?Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu
Millainen on EHRA-luokka IV?Sietämättömiä orieita, joiden takia päivittäistä elämää on pitänyt muuttaa
Mitkä tekijät kannustavat siihen, että hoidetaan eteisvärinää rytminhallinnalla? (6)- Todetaan vaikeita, EHRA 3-4, oireita tai hemodynaamisia ongelmia<div>- Vaste rytmihäiriön estoon on hyvä</div><div>- Vasen eteinen on normaalin kokoinen</div><div>- Rytmihäiriön kesto on alle 6 kk</div><div>- Potilas on nuori ja fyysisesti aktiivinen</div><div>- Antikoagulaatiohoito on vasta-aiheista</div>
Mitkä tekijät kannustavat siihen, että hoidetaan eteisvärinää sykkeenhallinnalla? (5)- Oireiden hallittavuus kammiovastetta hidastavilla lääkkeillä<div>- Eteisvärinän uusiutuminen nopeasti (alle 2-3 kk kuluessa rytminsiirrosta) estolääkityksestä huolimatta</div><div>- Kookas vasen eteinen: rytminsiirron onnistuminen ja sinusrytmin säilyminen on epätodennäköistä, jos vasemman eteisen poikkimitta on yli 5 cm</div><div>- Eteisvärinän kesto yli 6-12 kk</div><div>- Vähäinen fyysinen aktiivisuus</div>
Millainen on sekundaarinen sepelvaltimotautikohtaus? (3)Sen aiheuttaa jokin muu syy kuin ateroomaplakki: nopea rytmihäiriö (eteisvärinä), äkillinen anemia tai voimakkaasti kohonnut verenpaine
Miten ikääntyneen sepelvaltimotauti voi epätyypillisesti oireilla? (4)- Lähes puolella pääoireena hengenahdistus<div>- Neljäsosalla hikoilu tai pahoinvointi</div><div>- Viidesosalla pyörtyminen</div><div>- Joskus ainostaan sekavuus</div>
Mitkä ovat sepelvaltimotautikohtauksen todennäköisyyttä lisääviä oireita? (6)- Kivun säteily käsiin tai leukaan<div>- Pahentuminen liikkuessa</div><div>- Hikoilu</div><div>- Pahoinvointi tai oksentelu</div><div>- Pahempi kuin aiempi rintakipu</div><div>- Painontunne</div>
Mitkä ovat sepelvaltimotautikohtauksen todennäköisyyttä vähentäviä oireita? (5)- Sisäänhengityksessä paheneva kipua<div>- Paikallinen kipu</div><div>- Pistävä kipu</div><div>- Palpoitavissa oleva kipu</div><div>- Liikkuminen ei pahenna</div>
Mitkä ovat tukossa olevaan sepelvaltimoon viittaavia EKG-löydöksiä?1. ST-nousu, kun EKG:ssa ei ole LVH:ta eikä LBBB:ta<div>2. LBBB yhdistettynä sydäninfarktin kliiniseen kuvaan erityisesti, jos todetaan jompikumpi seuraavista:</div><div>- QRS-kompleksin kanssa samansuuntainen yli 1 mm:n ST-nousu</div><div>tai</div><div>- QRS-kompleksin kanssa samansuuntainen yli 1 mm:n ST-lasku kytkennöissä V1, V2 tai V3</div>
Mistä muusta kuin sydäninfarktista voi johtua ST-nousu? (5,3)<div>Sydän:</div><div>- Varhainen repolarisaatio<br></div><div>- Hypertrofinen kardiomyopatia</div><div>- Vasemman kammion hypertrofia</div><div>- Takotsubo</div><div>- Brugadan oireyhtymä (sähköinen häiriö ilman sydänlihaksen poikkeavuuksia)</div><div><br></div><div>Muut:</div><div>- Keuhkoembolia</div><div>- Hyperkalemia</div><div>- Hyperkalsemia</div>
Mistä muusta kuin sydäninfarktista voi johtua ST-lasku? (4,3,1)<div>Sydän:</div><div>- Vasemman kammion hypertrofia</div><div>- Hiippaläpän prolapsi</div><div>- Tiheälyöntisyyskohtauksen jälkitila</div><div>- Takutsubo</div><div><br></div><div>Muu keho:</div><div>- Sympatikotonia</div><div>- Hyperventilaatio</div><div>- Mikrovaskulaariangiina</div><div><br></div><div>Lääkitys:</div><div>- Digitalis</div>
Mistä muusta kuin sydäninfarktista voi johtua T-aaltomuutokset? (6)- Normaalin variantti<div>- Hyperventilaatio</div><div>- Kohonnut kallonsisäinen paine</div><div>- Elektrolyyttihäiriö</div><div>- Akuutti cor pulmonale (keuhkoembolia)</div><div>- Takutsubo</div>
Mistä muusta kuin sydäninfarktista voi johtua Q-aaltomuutokset? (8)- Vasemman kammion hypertrofia kytkennässä V1<div>- Hypertrofinen kardiomyopatia</div><div>- Oikean kammion paine- ja tilavuuskuormitus</div><div>- Ilmarinta</div><div>- Duchennen lihasdystrofia</div><div>- Sydämen poikkeava asento, kytkennät II, III, aVF</div><div>- Myokardiitti</div><div>- Vasemman etuhaarakkeen katkos</div>
Mitkä ovat tahdistimen asennusindikaatiot? (8)- Oireita aiheuttava SSS<div>- Oireeton SSS, jos syke valveilla alle 30/min tai tajunnanhäiriöitä</div><div>- Oireita aiheuttava AV-katkos</div><div>- Oireeton AV-katkos, jos Wenckebach sympatikotonian aikana, Mobitz II, hankittu III asteen AV-katkos, tajunnanhäiriöpotilas</div><div>- Hidas eteisvärinä</div><div>- Karotispoukaman liikaherkkyys</div><div>- Vasovagaalinen oireyhtymä</div><div>- Välttämättömän lääkehoidon aiheuttama bradykardia</div>
Kerro sairas sinus -oireyhtymän oiremääritelmästä (3,1,1)Tarkoittaa oireistoa, jossa ilman tilapäistä syytä esiintyy seuraavia löydöksiä:<div>- Sinusbradykardiaa, sinustaukoja tai sinus-eteiskatkoksia</div><div>- Yhtä aikaa sinussolmukkeen toiminnan ja eteis-kammiojohtumisen häiriöitä</div><div>- Tai nopeiden säännöllisten tai epäsäännöllisten eteistakykardioiden ja hitaan eteis-kammiorytmin vuorottelua (brady-taky)</div>
Mitä voi olla sairas sinus -oireyhtymän taustalla? (5)Syynä voi olla sinussolmukkeen vaurio, sinus-eteiskudoksen vaurio, sinussolmukkeen hermojen tulehdus tai rappeuma tai eteiskudoksen muutokset
Mikä lääke voi aiheuttaa ST-laskua?Digitalis
Mitkä sydänperäiset asiat, muut kuin sydäninfarkti, voivat aiheuttaa ST-laskua? (4)- Takotsubo<div>- Tiheälyöntisyyskohtauksen jälkitila</div><div>- Vasemman kammion hypertrofia</div><div>- Mitraaliläpän prolapsi</div>
&nbsp;Mitä tarkastelet sydämen UÄ:ssä M-modessa? (2)- Sydämen lokeroiden ja osien dimensiot<div>- Vasemman (ja oikean) kammion pumppausteho (EF)</div>
Mitä tarkastelet sydämen UÄ:ssä 2D dimensional echossa? (4)- Reaaliaikainen liike kaksiulotteisesti<div>- Lokeroiden koko ja muoto, EF</div><div>- Rakennepoikkeavuudet, tuumorit yms.</div><div>- Perikardium-neste</div>
Mitä tarkastelet sydämen UÄ:ssä dopplerissa? (2)- Veren virtausnopeus ja -suunta<div>- Sydänlihaksen liikenopeudet (kudosdoppler)</div><div><br></div>
Mitä tarkastelet sydämen UÄ:ssä 3D dimensional echossa? (2,1)- Kolmiulotteinen anatomia, EF<div>- Esim. läppäviat</div><div><br></div><div>Voidaan käyttää apuna toimenpiteissä</div>
Kerro transthorakaalisesta UÄ:sta (TTE) (2,5,2)- Tavanomainen tapa, eli rintakehän läpi<div>- Ei vaadi esivalmisteluja</div><div>- Nähdään:</div><div>A. Sydämen rakenteet: lokeroiden koko, seinämien paksuudet, mahdolliset tuumorit ym. poikkeavuudet</div><div>B. Vasemman ja oikean kammion systolinen ja diastolinen toiminta</div><div>C. Sydänläppien toiminta</div><div>D. Sydänpussi ja perikardiumtila</div><div>E. Aortan cuspit ja tyvi</div><div>- Voidaan tehdä rasituksessa: pyöräily tai adenosiini</div><div>- Voidaan käyttää mikrokuplavarjoaineita: helpottaa seinämien tunnistamisesta ja sitä, onko kyseessä trombi</div>
Kerro ruokatorviultraäänestä, TEE (2,2,1)- Anturi viedään ruokatorveen, vaatii puudutuksen, melko epämiellyttävää potilaalle<div>- Parempi näkyvyys joihinkin rakenteisiin kuin transthorakaali UÄ:llä</div><div>- Nähdään:</div><div>A. Sydämen rakenteet: eteiset ja eteiskorvake, keuhkolaskimot, aortan tyvi, osa nousevaa aorttaa, aortan kaari, eteis- ja kammioväliseinät, oikovirtaukset</div><div>B. Mahdolliset tuumorit, läppäendokardiitti ym. poikkeavuudet</div><div>- Voidaan käyttää toimenpiteen apuna: eteisväliseinäaukon sulku, aorttaläppä- ym. toimenpiteet</div>
Milloin tehdään sydämen MRI? Kauan siinä kestää?Silloin, kun UÄ ei riitä<div>Noin 45 min</div>
Mitä nähdään sydämen MRI:ssa? (5)- Kammioiden tilavuus ja systolinen toiminta<div>- Seinämien liikkeet ja paksuus, rakennepoikkeavuudet, läppäviat (vuotofraktio)</div><div>- Sydänlihaksen sairaudet, arvet</div><div>- Sydämen anatomia ja toiminta sekä verenvirtaukset voidaan kuvantaa ilman varjoainetta</div><div>- Sarkoidoositutkimukset</div>
Mitä tarkistat, ennen kuin käytät Gadoliniumia varjoaineena?Se on hieman munuaistoksinen, joten tarkista ensin krea ja GFR
Mitkä asiat voivat toimia sydämen MRI:n esteenä? (3)- Metalliesineet elimistössä<div>- Vaikea ahtaanpaikan kammo</div><div>- Ko-operaation puute</div>
Mitä tarkastelet thx-kuvasta sydämen osalta? (2,1)- Rajat, muoto<div>- Onko koko yli 50 % keuhkojen läpimitasta</div>
Mitä tarkastelet thx-kuvasta keuhkojen osalta? (4)- Pleuraneste<div>- Keuhkoverekkyys</div><div>- Mediastinumin leveys</div><div>- Pulmonaalirunkojen leveys</div>
Millainen on katetriangiografian toteutus? (5)- Monta ihmistä paikanpäälllä<div>- Paikallispuudutus</div><div>- Katetri yleensä ranteesta (voidaan myös nivusista, mutta tässä suolen tai peritoneumin puhkeamisen riski)</div><div>- Aortan tyveen ja siitä eri sepelvaltimoihin vuorollaan</div><div>- Suonet kuvataan jodipitoisen varjoaineen avulla (varmista jodiallergia ja munuaisten toiminta ennen kuvausta)</div>
Mitkä ovat sydämen katetriangiografian indikaatiot? (7)- Akuutin rintakivun selvittelyssä, kun epäillään sydäninfarktia<div>- Kun muilla kuvantamismenetelmillä ei ole saatu varmuutta sepelvaltimotautitilanteesta</div><div>- Äkillinen rintakipu</div><div>- Etiologialtaan epäselvän sydämen vajaatoiminnan/seinämäliikehäiriön selvittely</div><div>- Kammiovärinästä elvytetyn tutkimuksena</div><div>- Läppävian invasiivisen hoitoarvion yhteydessä</div><div>- Sydämensiirron selvittelyissä</div>
Mitä asioita voit arvioida katetriangiografialla? (1,3)- Sepelvaltimoiden anatomia<div>- Ahtaumien lukumäärä, sijainti, vaikeusaste</div>
Mikä on IVUS?Intravascular ultrasound, sepelvaltimoidensisäinen UÄ<div><br></div>
Millaisille potilaille soveltuu sepelvaltimoiden TT-angiografia sepelvaltimotaudin selvittelyyn?Soveltuu potilaille, joilla on matala tai kohtalainen sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys.&nbsp;<div>Jos tiedossa on jo sepelvaltimotauti, niin tällä ei saada lisätietoa, eikä sitä kannata silloin siis tehdä</div>
Mihin voit hyödyntää sydämen isotooppikuvausta? (2,3)<div>Sydänlihaksen aineenvaihdunnan tutkiminen:</div>- FDG-PET<div>- Tulehdukselliset sydänsairaudet, kasvaimet</div><div><br></div><div>Pumpputoiminta (EF), oikovirtaukset, amyloidoosi</div>
Mikä merkitys on PET-perfuusiokuvauksella sydämen kannalta?Sydän-TT:ssa on huomattu poikkeavuus, esim. ahtauma. Perfuusiokuvauksella saadaan selville sen hemodynaaminen merkitys: miten ahtauma vaikuttaa verenkiertoon ja verenkierron jakautumiseen: onko esim. hypoperfuusioalueita.
Kauanko sydänlihasperfuusion gammakuvaus kestää?6 h
Millainen on sydänlihasperfuusion gammakuvauksen säderasitus?Parin vuoden taustasäteily
Milloin teet sydänlihasperfuusion gammakuvauksen? (3)- Sepelvaltimotautiepäily<div>- Jos rasituskoetta ei voida tehdä</div><div>- Elinsiirtopotilaat</div>
Kerro sydämen PET-kuvauksesta (5)Positroniemissiotomografia<div>- Radioisotooppi, yleisimmin fluoro-deoksi-glukoosi (FDG), joka kertyy sydänlihaksen alueelle, jossa on voimakas sokeriaineenvaihdunta</div><div>- Käytetään esim. sydämen elinkykyisyyden tutkimisessa sepelvaltimotautipotilailla</div><div>- Käytetään myös sydänlihassairauksien etiologisessa selvittelyssä: mm. sarkoidoosi</div><div>- Tavallista voimakkaampi kertymä nähdään erityisesti tulehduksellisissa sydänsairauksissa, kuten sydänsarkoidoosissa ja pahanlaatuisissa kasvaimissa, sillä nämä kuluttavat paljon glukoosia</div>
Missä geeneissä voi olla poikkeamia hypertrofisessa kardiomyopatiassa? (4)- Sarkomeerit<div>- Z-linjan geenit</div><div>- Kalsium-singalointi</div><div>- Metabolia</div>
Mistä saat PESI-pisteitä keuhkoembolian kuolemanriskin arvioinnissa? (11)- Ikä<div>- Miessukupuoli</div><div>- Maligniteetti</div><div>- Sydämen vajaatoiminta</div><div>- Keuhkosairaus</div><div>- Sydämen syke yli 110</div><div>- Systolinen verenpaine alle 100 mmHg</div><div>- Hengitystaajuus yli 30/min</div><div>- Ruumiinlämpö alle 36 C</div><div>- Alentunut tajunnantaso, sekavuus</div><div>- Happisaturaatio alle 90 % huoneilmalla</div>
Mitkä ovat hypertrofisen kardiomyopatian seuraukset? (4,4)- Diastolinen dysfunktio<div>- Obstruktio</div><div>- Iskemia</div><div>- Arytmiat (eteisvärinä, kammiotakykardia, kammiovärinä, bradykardia)</div><div><br></div><div>Nämä johtavat dyspneaan, angina pectorikseen, synkopeehen, vajaatoimintaan</div>
Millainen on hypertrofisen kardiomyopatian patogeneesi? (3,3)Mutaatiot sarkomeeriproteiineissa ja solunsisäisen kalsiumin käsittelyn poikkeavuudet&nbsp;<div>-&gt; sarkomeerit eivät supistu normaalisti<div>-&gt; sydänlihaksen hypokinesia</div></div><div><br></div><div>Tämä aiheuttaa sympaattisen aktiivisuuden nousun, RAA-järjestelmän aktivaation, kasvutekijöiden erittymisen sekä inflammaation ja sytokiinien aktivaation</div><div>-&gt; fibroosi ja vasemman kammion hypertrofia</div><div>-&gt; vasemman kammion remodellaatio, iskemia, rytmihäiriöt</div>
Mitä kuuluu hypertrofisen kardiomyopatian diagnoosiin? (1,4,2,4)<b>-</b> <b>Sukuhistoria</b><div><b>- Oireet</b>: rasitushengenahdistus, angina pectoris, synkopeekohtaukset, rytmihäiriöt: kammiovärinästä elvytetyt potilaat</div><div><b>- Sydämen auskultaatio</b>: S4, systolinen sivuääni</div><div><b>- EKG poikkeava</b>: LVH, patologiset Q-aallot, ST-tason lasku, T-aaltoinvertaatiot</div>
Mitkä ovat hypertrofisen kardiomyopatian oireita? (4)- Rasitushengenahdistus<div>- Angina pectoris</div><div>- Synkopeekohtaukset</div><div>- Rytmihäiriöt: kammiovärinästä elvytetyt potilaat</div>
Mitä poikkeavaa löytyy hypertrofisen kardiomyopatian EKG:sta? (4)- LVH<div>- Patologiset Q-aallot</div><div>- ST-tason lasku</div><div>- T-aaltoinvertaatiot</div>
Mitkä ovat hypertrofiseen kardiomyopatiaan liittyvän äkkikuoleman riskitekijät? (2,5,4,3)<b>1. Rytmihäiriöt</b>: aiempi pahanlaatuinen kammioarytmia, eteisvärinä<div><b>2. Sydämen rakenteelliset muutokset</b>: huomattavan paksu kammioseinämä (yli 3 cm), vaikea vasemman kammion obstruktio, sydänlihasfibroosi, kookas eteinen, ulosvirtauskanavan ahtauma</div><div><b>3. Verenkierrolliset tekijät</b>: synkopee, verenpaineen lasku rasituskokeessa, sydänlihasiskemia/LAD-lihassilta</div><div><b>4. Suku/geenit</b>: oireiden ilmaantuminen nuorella iällä, useita HCM-peräisiä äkkikuolemia suvussa, pahanlaatuinen mutaatio taudin aiheuttajana</div>
Mitkä ovat hypertrofiseen kardiomyopatiaan liittyvän äkkikuoleman rytmihäiriöihin liittyvät riskitekijät? (2)- Aiempi pahanlaatuinen kammioarytmia<div>- Eteisvärinä</div>
Mitkä ovat hypertrofiseen kardiomyopatiaan liittyvän äkkikuoleman sydämen rakenteellisiin muutoksiin liittyvät riskitekijät? (5)- Huomattavan paksu kammioseinämä, yli 3 cm<div>- Vaikea vasemman kammion obstruktio</div><div>- Sydänlihasfibroosi</div><div>- Kookas eteinen</div><div>- Ulosvirtauskanavan ahtauma</div>
Mitkä ovat hypertrofiseen kardiomyopatiaan liittyvän äkkikuoleman verenkierrolliset riskitekijät? (3)- Synkopee<div>- Verenpaineen lasku rasituskokeessa</div><div>- Sydänlihasiskemia/LAD-lihassilta</div>
Mitkä ovat hypertrofiseen kardiomyopatiaan liittyvän äkkikuoleman sukuun/geeneihin liittyvät riskitekijät? (3)- Oireiden ilmaantuminen nuorella iällä<div>- Useita HCM-peräisi äkkikuolemia suvussa</div><div>- Pahanlaatuinen mutaatio taudin aiheuttajana</div>
Mitkä asiat otat huomioon tehdessäsi kliinistä riskinarviota hypertrofisesta kardiomyopatiasta? (3,5,2,3,1,1)<b>1. Esitiedot</b>: äkkikuolemat suvussa, oireet: etenkin tajunnanhäiriöt, aiemmat rytmihäiriöt<div><b>2. Sydämen UÄ</b>: vasemman kammion maksimipituus, koko, supistusvireys, ulosvirtauskanavan ahtauma, vasen eteinen</div><div><b>3. Kliininen rasituskoe</b>: suorituskyky ja verenpainevaste</div><div><b>4. Holter-rekisteröinti</b>: eteisvärinäjaksot, lyhytkestoiset kammiotakykardiapyrähdykset</div><div><b>5. ProBnP ja TnT</b>: jos koholla, riski suurentunut</div><div><b>6. Taudinaiheuttajamutaatio</b></div>
Millainen on hypertrofisen kardiomyopatian ei-obstruktiivisen muodon hoito? (4,1)- Beetasalpaajat<div>- Verapamiili</div><div>- Diureetit varovasti</div><div>- ACE-estäjät</div><div><br></div><div>Vältä digitalista (amiodaroni)</div>
Millainen on hypertrofisen kardiomyopatian obstruktiivisen muodon hoito?(4,1,1)- Lääkkeet: beetasalpaajat, verapamiili, diureetit varovasti, ACE-estäjät, vältä digitalista, endokardiittiprofylaksia<div>- Lisäksi mahdollisesti disopyramidi</div><div>- Operaatiot: myektomia (lihaksen osittainen poisto), mitraalitekoläppä/-plastia, etanoliablaatio septaalisepelvaltimoon</div><div><br></div><div>Äkkikuoleman esto rytmihäiriötahdistimella</div>
Mikä on yleisin sydämensiirron syy?Dilatoiva kardiomyopatia
Mitkä ovat dilatoivan kardiomyopatian oireita? (3,2,1,3)- Rasitushengenahdistus, suorituskyvyn lasku, lopulta lepohengenahdistus<div>- Muut sydämen vajaatoiminnan oireet: keuhkopöhö, oikean kammion vajaatoiminnan merkit</div><div>- Synkopeekohtaukset</div><div>- Rytmihäiriöt: lisälyönnit, eteisvärinä, kammiotakykardiat</div>
Mitkä asiat sisältyvät dilatoivan kardiomyopatian diagnoosiin? (5,2,1,1)<b>1. Kardiovaskulaarilöydökset</b>: lateraalistunut kärkisysäys, sivuääni (mitraali- tai trikuspidaalivuoto), S3, keuhkorahinat, oikean puolen vajaatoiminnan merkit<div><b>2. EKG poikkeava</b>: LVH, intraventrikulaariset johtumishäiriöt</div><div><b>3. Thx-kuvassa suuri sydän, mahdollinen vajaatoiminta</b></div><div><b>4. UÄ-löydökset</b></div>
Mitkä ovat dilatoivan kardiomyopatian kardiovaskulaarilöydöksiä?<div>Palpaatio?</div><div>Kuuntelu?</div><div>Muu keho? (1,2,2,3)</div>- Lateraalistunut kärkisysäys<div>- Sivuääni: mitraalivuoto, trikuspidaalivuoto</div><div>- S3, keuhkorahinat</div><div>- Oikean puolen vajaatoiminnan merkit: kohonnut kaulalaskimopaine, suurentunut maksa, pitting-ödeema alaraajoissa</div>
Mitkä lääkkeet määräät heti dilatoivasta kardiomyopatiasta kärsivälle? (2)ACE-estäjä (tai AT-salpaaja) ja beetasalpaaja
Mitkä ovat sellaisia oireita, jotka lisäävät syvän laskimotukoksen todennäköisyyttä? (5)<div>- Paikallinen palpaatioarkuus pitkin syvää laskimojärjestelmää</div><div>- Koko alaraajan turvotus</div><div>- Säären ympärysmitta yli 3 cm suurempi oireettomaan jalkaan verrattuna (mitataan 10 cm sääriluun kyhmyn alapuolelta)</div><div>- Pitting-ödeema</div><div>- Hyvin näkyvät pinnalliset laskimot</div>
Määrittele myokardiittiSydänlihastulehdus, johon usein liittyy tulehdussolukertymiä ja sydänlihassolujen kuoliota
Millainen on myokardiittien jaottelu? (6)<b>1. Infektiivinen&nbsp;</b><div><b>2. Reaktiivinen</b></div><div><b>3. Idiopaattinen</b></div><div><b>4. Eosinofiilinen</b></div><div><b>5. Systeemitauteihin liittyvä&nbsp;</b></div><div><b>6. Muut syyt, kuten lääkkeet</b></div>
Mitkä infektiiviset tekijät voivat aiheuttaa myokardiittia? (5)- Virukset<div>- Mykoplasma</div><div>- Klamydia</div><div>- Bakteerit</div><div>- Sienet</div>
Mitkä reaktiiviset tekijät voivat aiheuttaa myokardiittia? (2)- Reumakuume<div>- Reaktiivisiin artriitteihin liittyvä</div>
Mitkä systeemitauteihin liittyvät tekijät voivat aiheuttaa myokardiittia? (3)- Sidekudossairaudet<div>- Sarkoidoosi</div><div>- Kawasakin tauti</div>
Mitkä lääkkeet, kemialliset tai biologiset tekijät voivat aiheuttaa myokardiittia? (5)- Lääkkeet: sytostaatit, myrkyt, kokaiini, katekoliamiinit<div>- Raskasmetallit</div><div>- Liuottimet</div><div>- Sädehoito</div><div>- Sydänsiirteen hylkimisreaktio</div>
Mitkä ovat myokardiitin esiintymismuodot? (4)- Sydäninfarktia muistuttava<div>- Laajentavaa kardiomyopatiaa muistuttava</div><div>- Rytmihäiriöt (äkkikuolema)</div><div>- Oireeton</div>
Mitkä ovat keuhkoemboliaan viittaavia EKG-löydöksiä?- Sinustakykardia<div>- S1Q3T3: S-aalto kytkennässä I, Q-aalto ja T-inversio kytkennässä III</div><div>- Etuseinän repolarisaatiohäiriöt: T-inversiot kytkennöissä V1-4</div><div>- Ohimenevä osittainen tai täydellinen oikea haarakatkos</div>
Mitä huomioit perimyokardiittiepäilyn anamneesissa?<div>Eli mitä oireita siis kyselet ja oireiden kehittymistä? (2,5)</div>1. Kehittyminen:<div>- Flunssankaltaiset ylähengitystie/GI-oireet ja usein kuume ennen sydänoireita</div><div>- Sydänoireet päiviä tai viikkoja myöhemmin</div><div><br></div><div>2. Oireet:</div><div>- Väsymys</div><div>- Hengenahdistus</div><div>- Huonovointisuus</div><div>- Rytmihäiriöt</div><div>- Atyyppinen rintakipu (tuntuu usein pistävänä, voi liittyä hengitykseen tai tiettyyn asentoon, voi olla myös sydäninfarktia muistuttava puristava rintakipu)</div>
Millainen on perimyokardiittiin liittyvä rintakipu?Tuntuu usein pistävänä, voi liittyä hengitykseen tai tiettyyn asentoon, voi olla myös sydäninfarktia muistuttava puristava rintakipu&nbsp;
Mitä huomioit perimyokardiittiepäilyn statuksessa? (5)- Sinustakykardia<div>- Sydämen auskultaatiossa galopit, mitraali- ja trikuspidaalivuoto tai tyypillinen perikardiaalinen hankausääni</div><div>- Nopeasti etenevä kardiomyopatia/sydämen vajaatoiminta</div><div>- Kammioarytmiat: lisälyönnit, kammiotakykardia</div><div>- Synkopee</div>
Mitä voit perimyokardiitissa kuulla sydämestä?Galopit, mitraali- tai trikuspidaalivuoto tai tyypillinen perikardiaalinen hankausääni&nbsp;
Mitä asioita voit huomata EKG:ssa perimyokardiitissa? (6)- Sinustakykardia<div>- Johtumishäiriöt</div><div>- Laaja-alaiset ST-nousut (erotusdiagnostiikka sydäninfarktiin)</div><div>- Eteis- ja kammioperäiset rytmihäiriöt (etenkin kammiolisälyönnit ja kammiotaky)</div><div>- Päivästä toiseen vaihtelevat ST-laskut ja T-inversiot</div><div>- PQ-segmentin lasku&nbsp;</div>
Mitä voit huomata sydämen ultraäänessä perimyokardiitissa? (4)- Vasen kammio voi olla suurentunut ja huonosti supistuva<div>- Paikallinen systolinen liikehäiriö</div><div>- Diastolinen funktiohäiriö</div><div>- Perikardiumneste</div>
Mitkä kaksi asiaa voit huomata perimyokardiitissa MRI:ssa? (2)- T2-sekvenssi: sydänlihasturvotus<div>- Gadoliniumtehostus: epikardiaalinen tehostuma</div>
Millainen on perimyokardiitin hoito?<div>Lääkehoito ja muut? (2,3,1,3)</div>1. Fyysisen aktiviteetin rajoitus<div>- Kaksi ensimmäistä vuorokautta vaarallisin vaihe -&gt; seuraa sairaalassa</div><div>- Voimakas rasitus sallittu vasta 2-3 kk kuluttua</div><div>2. Lääkehoito</div><div>- Rintakipujen hoito tulehduskipulääkkeellä</div><div>- Bakteeri-infektiossa antibioottihoito aiheuttajabakteerin mukaan</div><div>- Sydämen vajaatoiminnan hoito tarvittaessa: ACE-estäjät, beetasalpaajat, AT-reseptorisalpaajat, diureetit</div><div>3. Arytmioiden seuranta ja hoito</div><div>4. Sydämen mekaaninen tuki: aorttapallopumppu, LV-pumppu, transplantaatio harvemmin tarpeen</div>
Mitä anti<b>tromboottisia </b>lääkeaineita on käytössä? (2)- ASA<div>- Klopidogreeli, tigagrelori</div>
Kerro ASA-hoidosta sepelvaltimotautipotilaalla (4,1)- Antitromboottisen lääkityksen tärkein osa<div>- Aloitetaan heti aina, kun epäillään sepelvaltimotautikohtausta, eikä potilaan ole osoitettu olevan sille yliherkkä</div><div>- Jatketaan pysyvästi, ellei sille ole vasta-aiheita</div><div>- Aloitusannos 250 mg nopeasti liukenevaa valmistetta, ylläpitäannos 75-100 mg/vrk</div><div><br></div><div>ASA-allergisille pelkkä ADP-lääkitys (klopidogreeli)</div>
Miten toimivat ADP-estäjät?- Estävät ADP-välitteisen P2Y12:sta riippuvaisen trombosyyttien aktivoitumisen ja aggregaation -&gt; trombosyyttien estäjä siis
Mitä antikoagulantteja eli hyytymistekijöihin vaikuttavia lääkkeitä on olemassa? (3,1,4)1. Hepariinit: pienimolekyyliset enoksapariini, daltepariini, tintsapariini<div>2. Varfariini</div><div>3. Uudet antikoagulantit, NOAC/DOAC: dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani, edoksabaani</div>
Mihin käytät hepariineja? (4)Tromboembolioiden esto tai hoito: immobilisaatio, SLT, keuhkoembolia, eteisvärinä&nbsp;
Mihin käytät varfariinia? (3,1)Tromboembolioiden esto ja hoito: SLT, keuhkoembolia, eteisvärinä<div><br></div><div>Aluksi yhdessä pienimolekyylisen hepariinin kanssa</div>
Mitä uusia antikoagulantteja on olemassa? (4)- Dabigatraani<div>- Rivaroksabaani</div><div>- Apiksabaani</div><div>- Endoksabaani</div>
Mikä on sepelvaltimotautipotilaan LDL-tavoitetaso?&lt; 1,4 mmol/l tai mahdollisimman lähellä sitä oleva LDL-kolesterolipitoisuus
Mikä on suuren riskin potilaan LDL-tavoitetaso?FINRISKI 10-14,9 %<div><br></div><div>Alle 1,8 mmol/l</div>
Mikä on kohtalaisen riskin potilaan LDL-tavoitetaso?FINRISKI 2-9,9 %<div><br></div><div>Alle 2,6 mmol/l</div>
Mikä on pienen riskin potilaan LDL-tavoitetaso?FINRISKI alle 2 %<div><br></div><div>Alle 3 mmol/l</div>
Mitkä ovat digitaliksen indikaatiot?- Eteisvärinän hidastaminen<div>- Sydämen vaikea vajaatoiminta (oireita ACE-estäjästä ja beetasalpaajasta huolimatta)</div>
Mitkä lääkkeet määräät kaikille sepelvaltimotautipotilaille? (3)ASA, statiini, lyhytvaikutteinen nitraatti
Milloin määräät sepelvaltimotautipotilaalle beetasalpaajan? (3,1)Jos sairastettu sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta tai angina pectoris<div><br></div><div>Myös toisen linjan lääkkeenä, jos kohonnut verenpaine</div>
Milloin määräät sepelvaltimotautipotilaalle ACE-estäjän? (4)Jos sydämen vajaatoiminta tai sairastettu sydäninfarkti, sydäntoimenpide tai diabetes
Milloin määräät sepelvaltimotautipotilaalle klopidogreeliä?Pallolaajennuksen yhteydessä
Mitkä asiat kuuluvat sydämen akuutin vajaatoiminnan ensivaiheen hoitoon? (4)- Tarvittaessa lisähappi ja CPAP<div>- Verisuonten laajentaminen nitraatilla</div><div>- Furosemidi</div><div>- Opioidit tarvittaessa oireenmukaisena hoitona</div>
Mikä on J-piste?J-pisteeksi nimitetään kohtaa, jossa QRS-kompleksi loppuu ja ST-segmentti alkaa.<div><br></div><div>ST-nousu mitataan J-pisteen heilahduksena käyttän PQ- tai TP-segmenttiä isoelektrisenä tasona</div>
Mitä eroa on AVNRT:ssa ja AVRT:ssa?AVNRT: eteiskammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia: kiertoaktivaatioradat eteiskammiosolmukkeessa (N=node)<div><br></div><div>AVRT: eteiskammiokiertoaktivaatiotakykardia: synnynnäinen oikorata kammioiden ja eteisten välillä&nbsp;</div>
Mitkä ovat akuutin sydämen vajaatoiminnan erotusdiagnostisia vaihtoehtoja? (7)- Keuhkokuume<div>- Keuhkoembolia</div><div>- Akuutti sepelvaltimotautikohtaus</div><div>- Astman ja COPD:n vaikeutuminen</div><div>- Keuhkoparenkyymin taudit</div><div>- Ilmarinta, pleuraalinen effuusio</div><div>- Atelektaasit</div>
"Mikä on ST-välin laskun ""diagnostinen"" raja rasitus-EKG:ssa?"0,1 mV
Mitä voit päätellä ST-laskun syvyydestä ja siitä, miten monessa kytkennässä se esiintyy?Mitä suurempi ST-vajoama on, sitä todennäköisemmin muutos aiheutuu sydänlihaksen iskemiasta ja sepelvaltimotaudista.<div><br></div><div>Mitä useammassa kytkennässä ST-vajoama esiintyy, sitä laaja-alaisempi on sydänlihaksen iskemia</div>
Miten lasket ABI-indeksin?Jaa nilkkapaine olkavarsipaineella
Määrittele sydämen diastolinen vajaatoimintaDiastolinen vajaatoiminta on tila, jossa potilaalla on sydämen vajaatoimintaan sopivia oireita ja löydöksiä, mutta sydämen supistumisvireys ei kuvantamistutkimusten perusteella (UÄ, MRI) ole selvästi heikentynyt
Mitkä ovat aivoinfarktin etiologiset alatyypit TOAST-luokituksen mukaan? (5)1. Suurten suonten ateroskleroosi, kallonsisäiset suonet mukaan luettuina<div>2. Sydän- tai aorttaperäinen embolisaatio</div><div>3. Pienten suonten tauti</div><div>4. Muu määritetty etiologia</div><div>5. Selvittelyistä huolimatta epäselvä etiologia</div>