3 Hormonit ovat elimistön toimintaa sääteleviä viestiaineita Hormonit • syntyvät umpirauhasissa, kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön Ihmisen umpirauhaset Hormonit säätelevät yhdessä hermoston kanssa elimistön toimintaa - sukupuolista kehitystä - verenpainetta - ruuansulatusta - suola -ja vesitasapainoa - kasvua - aineenvaihduntaa - ym. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2004/02/12/hormonit-ja-hermosto Hormonit • kulkevat veren tai kudosnesteen mukana kohdesoluihinsa • kiihdyttävät tai hidastavat elinten toimintoja • saa soluissa aikaan vasteen • Kohdesolussa on oltava oikeanlainen reseptori Vesiliukoiset hormonit • Reseptorit ovat solukalvolla • Melko nopeita (esim. insuliini) Rasvaliukoiset hormonit • Pääsevät solukalvon läpi • Reseptorit ovat solulimassa tai tumassa • Hitaita (esim. sukupuolihormonit) Umpirauhaset ja hormonit käpyrauhanen • melatoniini kilpirauhanen • tyroksiini • kalsitoniini Hypotalamus (hermoston osa) • lisää ja estää aivolisäkkeen hormonien erittymistä, tuottaa hormoneja aivolisäke • etulohko: tuottaa kasvuhormonia sekä useiden muiden umpirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja lisäkilpirauhaset • parathormoni Hormonit erittyvät umpirauhasista ja monista elimistön muista kudoksista lisämunuaiset • kuorikerros, kortisoli • ydin, adrenaliini • haiman umpieritteiset saarekkeet • glukagoni • insuliini kivekset (mies) • testosteroni munasarjat (nainen) • estrogeeni • progesteroni takalohko: • Oksitosiini • ADH • Hypotalamus: säätelee hormonitoimintaa aivolisäkkeen välityksellä • Aivolisäke: ohjaa muiden umpirauhasten toimintaa ja erittää hormoneja Palautesäätelyn periaate • Hypotalamus ja aivolisäke joko kiihdyttävät tai hidastavat umpirauhasten hormonineritystä. • Hormonien määrä veressä pysyy oikeana palautesäätelyn avulla. • Hypotalamuksessa erittyy aivolisäkkeen hormonieritystä lisääviä hormoneja. • Aivolisäke erittää kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävää hormonia. Mikäli veren tyroksiinipitoisuus on korkea, hypotalamuksen ja aivolisäkkeen hormonien eritys lakkaa. Aivolisäkkeen takalohko • oksitosiini → synnytyssupistukset, maidoneritys, rauhoittaa mieltä • ADH eli antidiureettinen hormoni → aiheuttaa virtsan väkevöitymisen Aivolisäkkeen etulohko • gonadotrooppiset hormonit (FSH, LH) → säätelee sukupuolirauhasten toimintaa • prolaktiini → saa aikaan maidonerityksen Aivolisäkkeen etulohko • tyreotropiini → kiihdyttää kilpirauhasen tyroksiinieritystä • kortikotropiini → lisää lisämunuaiskuoren hormonien eritystä Aivolisäkkeen etulohko • somatotropiini (kasvuhormoni) → säätelee mm. luuston kehitystä, vaikuttaa ruumiin pituuteen liikaeritys → jättiläiskasvu nuorena, aikuisena verensokerin kohoaminen, jättikärkisyys sukupuolitunnusmerkit, kohdun limakalvo Kilpirauhanen → aineenvaihdunnan säätely, kasvu ja kehitys • Tyroksiini → soluhengitys ja proteiinisynteesi • Kalsitoniini → kalsium verestä luihin • Liikatoiminta → elimistö käy ylikierroksilla Kasvun säätelyyn osallistuvat kasvuhormoni ja tyroksiini Lisäkilpirauhanen parathormoni: vaikuttaa veren kalsiumin määrään Munuaiset ja Lisämunuaiset • Munuaiset: • Erytropoietiini (EPO) • Reniini (verenpaineen säätely) • Lisämunuaiset: • Kuori: androgeeni, gluko- ja mineralokortikoidit • Ydinosa: adrenaliini ja noradrenaliini. Stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan • Stressi on elimistön reagointia fyysisiin ja psyykkisiin rasituksiin • Lyhytaikainen stressi: • esim. urheilusuoritus tai koetilanne → adrenaliini →lisää elimistön suorituskykyä • Pitkäaikainen stressi: • lisämunuaisen kuoren kortisoli → lisää elimistön energiansaantia • Pitkäaikainen stressi heikentää elimistön vastustuskykyä LISÄTIETOA: Adrenaliinin vaikutuksia • Sydän lyö tiheämmin ja supistuu voimakkaammin • Verenpaine nousee • Verensokeri lisääntyy • Verisuonet ihon pinnalla supistuvat • Ihokarvat nousevat pystyyn • Mustuaiset laajenevat • Hengitystiet laajenevat • Ruuansulatus hidastuu • Hikoilu lisääntyy • Lihaksiin virtaa tavallista enemmän verta Haima • insuliini → veren glukoosista glukogeenia, joka varastoituu maksaan ja lihaksiin → säätelee sokerin kulkua solukalvon läpi • glukagoni → säätelee glukogeenin pilkkoutumista glukoosiksi maksassa → lisää insuliinin eritystä • insuliinin vajaaeritys → diabetes (tyyppi 1 ja tyyppi 2) Käpyrauhanen • Melatoniini → ihminen tuntee väsymystä ja uneliaisuutta • Melatoniinin eritys lakkaa valossa ja ihminen on virkeä Tiivistelmä