12/3/21, 3:42 PM Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia 15.9.2021 Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 11.11.2021 Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen. Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteena ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena ovat myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan. Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia. Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 35 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 7–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 11–20 ja 21–30 pistettä. Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys 0 Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/kokeet/2021-09-15_HI_fi/grading-instructions.html 1/7 12/3/21, 3:42 PM Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia 0 Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Analyyttisyys, loogisuus, Vastaus on Vastauksen Vastaus on joiltakin Vastauksen yleisote perustelevuus jäsentymätön rakenne on osin analyyttinen. on analyyttinen. ja sekava. luettelomainen tai Aiheen tarkastelu on Aiheen tarkastelu Väitteitä ei ole epäselvä. Aiheen johdonmukaista, on johdonmukaista perusteltu. tarkastelu on heikosti erittelevää. vaikka sisältää paikoitellen puutteita. ja argumentoivaa, ja väitteillä on Väitteitä on Väitteet on perusteltu hyvät perustelut. perusteltu niukasti. verrattain hyvin. Kriittisyys, moniperspek­‐ Vastaus ei Vastauksessa on Vastauksessa on Vastauksessa on tiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja sisällä minkäänlaisia vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen (lähde)kriittisiä sekä joitain pohdintaa ja hyviä ote. Vastaus huomioita eikä satunnaisia tulkintoja sekä joitain sisältää järkiperustaista tietojen heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä moniperspektiivistä punnittua arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. Sisällys Osa 1: 20 pisteen tehtävät 1. Naisen asema antiikin roomalaisessa perheessä 20 p. 2. Propagandaa toisen maailmansodan aikana 20 p. 3. Suomettuminen 20 p. 4. Kuningatar Kristiina 1900-luvun näkökulmasta 20 p. 5. Joet Suomen taloudessa 20 p. 6. Kolonialismin ja imperialismin jäljet siirtomaavalloissa 20 p. Osa 2: 30 pisteen tehtävät 7. Maatalouden ja ruokatuotannon kehitys 30 p. 8. Yhdysvallat kansainvälisessä politiikassa 30 p. 9. Suomi ja Ahvenanmaa 30 p. Koe yhteensä 120 p. Osa 1: 20 pisteen tehtävät 1. Naisen asema antiikin roomalaisessa perheessä 20 p. Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä antiikin ajoituksen ja sen, että antiikin Rooma oli patriarkaalinen yhteiskunta, jossa sekä perheen sisällä että laajemmin yhteiskunnassa päätösvaltaa käyttivät miehet. Perheessä asioista https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/kokeet/2021-09-15_HI_fi/grading-instructions.html 2/7 12/3/21, 3:42 PM Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia päätti viime kädessä suvun vanhin miespuolinen henkilö. Naisen ensisijainen tehtävä oli avioitua, synnyttää lapsia ja huolehtia kotitaloudesta. Kokelas pohtii roomalaista käsitystä ihanteellisesta vaimosta ja äidistä hyödyntäen aineistoa. Kokelas ei esitä liian synkkää kuvaa naisen asemasta, vaan mainitsee siitä myös joitain myönteisiä puolia. Niitä ovat esimerkiksi, että myös tyttäret perivät, naimisissa olevat naiset ja lesket saivat hallinnoida omaa omaisuuttaan, aviomiehet eivät voineet kohdella puolisoitaan miten tahansa, avioliittosopimus määritteli puolisoiden oikeudet ja myös naisella oli oikeus avioeroon. Yhteiskunnassa naiset eivät virallisesti voineet osallistua poliittiseen päätöksentekoon, sillä heillä ei ollut äänioikeutta eivätkä he voineet pitää hallussaan virkoja. Vastaus voi rakentua myös vertailulle naisen asemaan Kreikassa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee roomalaista perhettä ja yhteiskuntaa monipuolisemmin ja syvällisemmin. Kokelas tuo esiin lähdeaineiston luonteen ja ajallisen muutoksen naisen asemassa. Lisäansio on, jos kokelas huomaa tekstin liittyvän keisariajan provinssiin. Hän voi käsitellä muun muassa seuraavia asioita: eri yhteiskuntaluokkien naisten asema oli erilainen, naisen asema roomalaisessa yhteiskunnassa oli parempi kuin antiikin Kreikassa, se kehittyi paremmaksi, kun keisarit säätivät lakeja, jotka rajoittivat perheen isän valtaa. Kokelas voi myös kertoa, että naiset saattoivat harjoittaa liiketoimintaa. Naisilla oli paljon merkitystä uskonnonharjoituksessa. Vaikka heillä ei virallisesti poliittista valtaa ollutkaan, monet naiset vaikuttivat yhteiskuntaan ja politiikkaan aviomiestensä taustalla. Painovirheen ”sievä” (po. siveä) harhauttamista päätelmistä ei rangaista. 2. Propagandaa toisen maailmansodan aikana 20 p. Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että propaganda on tavoitteellista, harkittua ja järjestelmällistä ja sen avulla pyritään luomaan mielikuvia ja ruokkimaan ennakkoluuloja. Kokelas erittelee elokuvakatkelmassa esiintyviä sotapropagandan muotoja, kuten siinä esiintyneiden natsi-Saksan johtajien vähättelyä ja naurunalaiseksi tekemistä. Siinä kyseenalaistetaan myös arjalaisuus- tai herrakansa-ajattelu. Lopussa oman kansan paremmuutta alleviivataan, kun Aku herää unesta onnellisena kotona Yhdysvalloissa. Hyvä vastaus rajataan niin, että se kattaa sodan laajentumisen maailmansodaksi vuoden 1943 alkuun. Vastauksessa käsitellään esimerkiksi seuraavia tapahtumia: Vuosina 1941–1943 Saksan nopeat valloitukset olivat loppuneet. Yhdysvallat oli liittynyt sotaan joulukuussa 1941 (Pearl Harbor). Akselivallat olivat kokeneet ensimmäiset suuret tappionsa 1942 Midwayssa, Stalingradissa ja El-Alameinissa. Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan elokuvakatkelmassa esitettyä sotapropagandaa edellistä analyyttisemmin ja huomataan esimerkiksi, että mielipiteen vapaus kyseenalaistetaan useassa kohdassa ja elokuvakatkelman lopussa on viittauksia Saksan ruokapulaan (kahvipavun uittaminen langan päässä, ruoka-aromien suihkuttaminen pullosta tai leivän sahaaminen). Kiitettävässä vastauksessa käsitellään myös toisen maailmansodan tapahtumia vuosina 1941–1943 edellistä analyyttisemmin. Länsirintamalla vuodet 1941–1943 olivat ns. välivaihetta, jonka aikana sotatoimet olivat levinneet mm. itärintamalle ja muualle maailmaan. Kiitettävässä vastauksessa voi myös huomioida, että elokuvakatkelmassa esitettävä laulu lauletaan ”saksalaisittain murtaen”. 3. Suomettuminen 20 p. Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, mitä termillä Paasikiven–Kekkosen linja tarkoitetaan ja mihin historialliseen kontekstiin se liittyy. Kyse oli Kekkosen lanseeraamasta termistä, jolla hän pyrki todistamaan, että hänen ulkopoliittinen linjansa oli jatkoa Paasikiven 1940-luvulla aloittamalle ulkopolitiikalle. Lehtisen mukaan näin ei ollut, koska siinä missä Paasikivi pyrki ehkäisemään Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Suomen sisäpolitiikassa, Kekkonen myötäili sitä ja edisti ns. suomettumista omalla toiminnallaan. Suomettumisella tarkoitetaan Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Suomen ulko- ja sisäpolitiikassa erityisesti 1960- ja 1970-luvulla. Kiitettävässä vastauksessa pohditaan Lehtisen väitteiden osuvuutta. Lehtisen näkemyksen puolesta puhuvat esimerkiksi seuraavat seikat: yöpakkaskriisin vaikutus, Kekkosen henkilökohtaiset suhteet neuvostojohtajiin, idänkauppa ja se, että Kokoomusta ei päästetty hallitusvastuuseen. Lehdistön itsesensuuri esti Neuvostoliiton kritisoimisen. Lehtisen näkemystä vastaan taas puhuvat esimerkiksi seuraavat seikat: Kekkosen henkilökohtaiset suhteet neuvostojohtajiin antoivat liikkumavaraa länteen, idänkauppa hyödytti Suomea merkittävästi, Kekkonen tarpeen vaatiessa puolusti Suomen etuja. Suomen puolueettomuuspolitiikan huipentumana oli ETYK Helsingissä 1975. Lähdekriittisesti Lehtisen kirjoitusta voidaan tarkastella muun muassa huomioimalla, että se on ilmestynyt aikana, jolloin Suomessa julkisessa https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/kokeet/2021-09-15_HI_fi/grading-instructions.html 3/7 12/3/21, 3:42 PM Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia keskustelussa ja historiantutkimuksessa oli jo käsitelty kriittisesti suomettumista ja Kekkosen idänsuhteiden hoitoa. Lehtinen ei ole myöskään pohtinut Paasikiven ja Kekkosen toiminnan historiallisen kontekstin mahdollisia eroja. 4. Kuningatar Kristiina 1900-luvun näkökulmasta 20 p. Hyvässä vastauksessa kokelas vertailee tekstejä lähdekriittisesti huomioiden esim. kirjoitusajankohdat, lajin ja kirjoittajien sukupuolen. Kokelas havaitsee Käkikosken kriittisyyden. Käkikoski nostaa esille esimerkiksi Kristiinan toiminnan kielteiseksi tulkittuja piirteitä, esimerkiksi kykenemättömyyden hyvään hallintoon ja lupausten pettämisen. Nimimerkki Mitan tekstistä kokelas havaitsee positiivisen modernin naiskäsityksen esim. kuvaillun käytöksen ja ulkoasun kautta. Kolben tekstistä havaitaan, että siinä korostuu 1900-luvun loppuvuosien voimakas ajatus kansallisvaltioiden rajat ylittävästä eurooppalaisuudesta. Näiden huomioiden perusteella kokelas voi viitata joihinkin 1900-luvulla tapahtuneisiin kulttuurin muutoksiin, esimerkiksi monarkioiden kyseenalaistamiseen, uskonnon merkityksen vähenemiseen, naisiin kohdistuvien rooliodotusten muutoksiin ja eurooppalaisuuden korostamiseen esim. EU:n myötä. Kokelas pitäytyy vastauksessaan selvästi 1900-luvun kontekstissa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee kaikkia tekstikatkelmia tarkemmin lähde- ja aikalaiskontekstissa ja pohtii, miksi eri aikoina tietoja kuningatar Kristiinasta on käytetty painottaen ja tulkiten niitä eri tavoilla. Lisäksi vastauksessa on kiinnitettävä huomiota kunkin dokumentin luonteeseen lähteenä: Käkikosken teksti on tarkoitettu kouluopetukseen, Mitan teksti on aikakauslehden elokuva-arvio ja Kolben teksti elämäkertateoksesta. 5. Joet Suomen taloudessa 20 p. Hyvässä vastauksessa kokelas esittää katsauksen jokien merkityksestä Suomen taloushistoriassa koko tehtävänannon kattavalta aikajaksolta. Kokelas käsittelee jokien merkitystä kulkuväylinä ja kauppareitteinä, joita myöten ihmiset, hyödykkeet ja innovaatiot liikkuivat rannikoiden ja sisämaan välillä. Kokelas huomioi, että tehtävän aikajaksolla tieverkko oli varsin suppea ja rautateiden rakennus alkoi vasta jakson loppupuolella. Käsiteltäviä asioita voivat olla muun muassa kalastus, tervakaupan merkitys sekä sahojen perustaminen jokisuille ja tukinuitto. Jokien kosket olivat merkittäviä energian lähteitä, esimerkkeinä vesimyllyt ja voimalaitokset. Kokelas hyödyntää vastauksessaan annettuja aineistoja, joista voi löytää esimerkiksi tervaa kuljettavan veneen (kuva 5.A) ja maailmanmarkkinoille kuljetusta odottavaa sahatavaraa Kotkan satamassa (kuva 5.B). Kuvien tarkkaa hyödyntämistä ei edellytetä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi jokien taloushistoriallista merkitystä kattavammin ja syvällisemmin. Hän voi käsitellä esimerkiksi tervakaupan merkitystä Suomen taloudelle. Terva toi vaurautta sekä kaupungeille että maaseudulle. Jokien hyödyntäminen edisti kuitenkin myös luonnonvarojen hallitsematonta käyttöä. Kokelas pohtii puunjalostusteollisuuden merkitystä Suomen taloudelle 1800-luvun jälkipuoliskolla ja osaa yhdistää joet ja vesireitit tähän asiayhteyteen. Metsätyömaat ja tukinuitto toivat rahaa maaseudulle. Rahatalous kehittyi ja maatilat vaurastuivat. Kasvanut ostovoima synnytti maakauppoja ja taloudellista toimeliaisuutta sisämaan kirkonkyliin ja maatiloille. Kokelas voi lähestyä aihetta myös paikallishistoriallisesta näkökulmasta. 6. Kolonialismin ja imperialismin jäljet siirtomaavalloissa 20 p. Hyvässä vastauksessa annetaan joitakin esimerkkejä kolonialismin ja imperialismin vaikutuksista eurooppalaisessa siirtomaita omistaneessa valtiossa. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska, Portugali, Espanja, Italia, Belgia, Tanska ja Ruotsi. Myös Venäjä voidaan nähdä tehtävässä tarkoitetuksi eurooppalaiseksi siirtomaavallaksi. Esimerkit voivat olla nykypäivästä tai sijoittua historiaan, 1400-luvun lopusta 1900-luvulle sijoittuvaan aikaan. Spesifisti kokelas voi tarkastella kolonialismin ja imperialismin vaikutusta esimerkiksi emämaan vaurauteen ja kuvata kolonialismin ja imperialismin jättämiä jälkiä talouselämässä ja rakennetussa ympäristössä tai niiden vaikutusta emämaan väestöön, kuten siihen, miten siirtolaisuus emämaasta siirtomaihin tai päinvastoin on heijastanut emämaan demografiaan. Siirtolaisuuteen liittyviä kulttuurisia vaikutuksia voivat olla muun muassa emämaan nykyinen kielellinen ja uskonnollinen moninaisuus, taloudellisia vaikutuksia taas siirtolaisten toiminta elinkeinoelämässä, joskus erityisesti https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/kokeet/2021-09-15_HI_fi/grading-instructions.html 4/7 12/3/21, 3:42 PM Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia sen joillain lohkoilla, kuten pienyrittäjinä. Kulttuurisina vaikutuksina voidaan tarkastella myös entisessä emämaassa vallitsevia ajattelutapoja, joissa emämaa, sen väestö ja sen siirtomaahistoria nähdään hyvin myönteisessä tai kielteisessä valossa. Tähän on liittynyt joissain maissa kiivaita kiistoja historian esittämisen eri tavoista, historiallisista muistomerkeistä ynnä muista historiapoliittisista kysymyksistä. Kiitettävässä vastauksessa annetaan vaikutuksesta monipuolisempia esimerkkejä, ja niitä käsitellään analyyttisesti ja oivaltavasti. Vastauksessa voidaan myös tuoda esiin, että vaikutukset ovat voineet olla ristiriitaisia ja tuottaa emämaalle eri vaiheissa esimerkiksi taloudellista hyötyä mutta myös kustannuksia. Vaikutukset ovat myös saattaneet muuttua ajan kuluessa emämaan näkökulmasta enemmän myönteisiksi tai kielteisiksi kuin ne alun perin koettiin. Esimerkiksi siirtomaista emämaahan saapuneisiin siirtolaisiin on voitu aikaisemmin suhtautua myönteisesti kansantalouden työvoimaresurssina, mutta myöhemmin heihin on saatettu talouden rakenteiden muututtua suhtautua torjuvasti. Kiitettävässä vastauksessa ote on kauttaaltaan analyyttinen ja vaikutuksia perustellaan historiallisella tiedolla. Osa 2: 30 pisteen tehtävät 7. Maatalouden ja ruokatuotannon kehitys 30 p. 7.1 Analysoi kuviossa 7.A esitettyjä vehnän hintakehityksen keskeisiä linjoja Englannissa 1200-luvulta 1900-luvun loppuun. Pohdi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hinnan muutoksiin. 12 p. Hyvässä vastauksessa on hahmotettu vehnän hintakehityksen trendi ja keskeiset muutokset. Vehnän hinta on noussut hitaasti 1200-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen hinta on alkanut laskea. Hintatasoon ovat vaikuttaneet vehnän kysyntä ja tarjonta. Vastauksessa tarkastellaan joitakin näihin liittyviä seikkoja. Sellaisia ovat esimerkiksi väestönkasvu 1700-luvun puolivälistä alkaen, viljelytapojen kehittyminen ja liikenneyhteyksien paraneminen. Elintason nousu muutti ihmisten kulutustottumuksia, ja vehnän merkitys pieneni, koska elintarvikkeita oli monipuolisesti saatavilla. Nopeiden hintatason vaihteluiden syitä ei diagrammi kerro, eikä vastauksessa vaadita näiden analysointia. Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan kattavammin ja yksityiskohtaisemmin edellä mainittuja vehnän kysyntään ja tarjontaan liittyviä tekijöitä. Keskiajalla väestönkasvu oli suhteellisen pientä, viljelymenetelmät kehittyivät hitaasti eikä elintaso noussut. Nämä pitivät vehnän hinnan suhteellisen vakaana. Ilmaston kylmeneminen 1600-luvulla heikensi viljasatoja ja koettiin katovuosia, mitkä vaikuttivat vehnän hintaan sitä nostavasti. Maailmankauppa alkoi hitaasti laajeta 1500-luvun löytöretkien myötä, ja viljaa voitiin ostaa Euroopan ulkopuolella erityisesti 1900-luvulla. Tämä näkyi vehnän hinnan laskemisena. Kiitettävässä vastauksessa on tarkasteltu maatalouden tuottavuuden kasvua, johon liittyvät mm. uusien koneiden, viljalajikkeiden ja lannoitteiden käyttöönotto. 7.2 Miten elintarviketuotannon innovaatiot ovat kehittyneet keskiajalta nykypäivään? Hyödynnä vastauksessasi kuvia 7.B ja 7.C. 18 p. Kokelas voi tarkastella tehtävää myös eurooppalaisesta näkökulmasta. Hyvässä vastauksessa käsitellään kuvia 7.B ja 7.C hyödyntäen joitain keskeisiä elintarviketuotannon innovaatioita kyseisenä aikana. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä sen, mitä innovaatio tässä yhteydessä tarkoittaa. Sellaisia ovat esimerkiksi kääntöaura keskiajalla, säilykepurkki 1800-luvun alkupuolella ja pakasteet 1900-luvun alussa. Innovaatiot ovat lisänneet tuotannon määrää, helpottaneet raaka-aineiden jalostamista tai parantaneet raaka-aineiden ja jalostettujen tuotteiden laatua. Näiden muutosten myötä elintarvikkeita on voitu tuottaa usein edullisemmin, niiden säilyvyys sekä kuljetettavuus ovat parantuneet ja väestön ravitsemustaso on vastaavasti parantunut. Elintarviketuotanto on 1800-luvun jälkeen kehittynyt teollisuudeksi, jonka tuotteilla käydään maailmanlaajuisesti kauppaa. Sen ansiosta elintarvikepulasta on tullut aiempaa harvinaisempi ilmiö. Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan edellä mainittuja innovaatioita kattavammin, esimerkiksi kasvinjalostusta, kasvinsuojeluaineiden kehittämistä ja geenimanipulaatiota sekä pohditaan niiden vaikutuksia yksityiskohtaisemmin. Kiitettävässä vastauksessa edellytetään koko aikajänteen käsittelyä. Vastauksessa esitetyt ajoitukset ovat täsmällisiä ja käsitellyt innovaatiot ovat merkittäviä. https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/kokeet/2021-09-15_HI_fi/grading-instructions.html 5/7 12/3/21, 3:42 PM Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia 8. Yhdysvallat kansainvälisessä politiikassa 30 p. 8.1 Isolaatiopolitiikka ja interventionismi ovat Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskeisiä linjoja. Selitä lyhyesti, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan. 8 p. Interventionismilla tarkoitetaan aktiivista toimintaa kansainväliseen järjestelmään vaikuttamiseksi. Interventionismi voi olla luonteeltaan poliittista, taloudellista ja sotilaallista. Isolaatiopolitiikalla puolestaan tarkoitetaan eristäytymispolitiikkaa, jossa valtio pyrkii välttämään puuttumista maailmanpolitiikkaan. 8.2 Tarkastele tekstikatkelmassa 8.A ja videokatkelmassa 8.B esitettyjä näkemyksiä niiden historiallisessa kontekstissa ja analysoi, miten isolaatiopolitiikka ja interventionismi katkelmissa ilmenevät. 14 p. Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että Wilsonin puhe tammikuussa 1917 ilmentää interventionistista politiikkaa ja se ajoittuu tilanteeseen, jossa Yhdysvallat oli liittymässä ensimmäiseen maailmansotaan. Wilson esittää puheessaan ajatuksia maiden välisestä rauhasta, mikä myöhemmin johtaa Kansainliiton perustamiseen. Wilsonin puheessa nousee esiin teemoja maiden välisestä rauhasta Euroopassa ja keskinäisen kilpailun korvaamisesta rauhalla. Wilson viittaa puheessaan käynnissä olleeseen sotaan ja pyrkimyksiin sen lopettamiseksi. Presidentti Trumpin virkaanastujaispuhe tammikuussa 2017 puolestaan heijastaa Yhdysvaltain politiikassa käännettä lähihistorian interventionistisesta suuntauksesta kohti isolationistisempaa politiikkaa, jossa taloudelliset ja ulkopoliittiset päätökset tehtäisiin tästedes amerikkalaisten etuja ajaen ja maan vauraus turvattaisiin suojaamalla maan rajoja. Kiitettävässä vastauksessa analysoidaan tekstikatkelmaa 8.A ja videokatkelmaa 8.B syvällisemmin. Kokelas myös ymmärtää, että Yhdysvaltain historiassa on esiintynyt vuorollaan interventionistisen ja isolationistisen politiikan kausia. Wilsonin puheen interventionistiset tavoitteet eivät toteutuneet. Kansainliittoa perustettaessa (1919) Yhdysvallat ei liittynyt siihen, vaan palasi isolaatiopolitiikkaan. Trumpin puhe korostaa kritiikkiä pitkään vallinnutta globalisaatiomyönteistä ja interventionistista kautta kohtaan. 8.3 Arvioi, miten Yhdysvallat lähivuosina toteuttaa isolaatiopolitiikkaa ja interventionismia ulkopolitiikassaan, ja perustele arviosi. 8 p. Kokelas voi valita joko interventionistisen tai isolationistisen peruslinjan. Vastauksessa kokelas osoittaa tuntevansa Yhdysvaltojen poliittista tilannetta ja osaa laatia näihin tietoihin perustuvan loogisen ja perustellun ennusteen. Lisäansio on, jos ennusteessa hyödynnetään tietoja Yhdysvaltain historiasta. 9. Suomi ja Ahvenanmaa 30 p. 9.1 Kuvaile Suomen ja Ruotsin suhteita vuosina 1918–1921 tekstikatkelmien 9.A, 9.B ja 9.C perusteella ja analysoi syitä päätöksiin, joilla hyväksyttiin Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti. 18 p. Hyvässä vastauksessa selitetään aineistojen ajallista ja poliittista kontekstia. Kokelas havaitsee, että aineistot ovat kaikki helmikuulta 1918, jolloin ensimmäinen maailmansota oli yhä käynnissä. Hän ymmärtää myös lähdekriittisesti, että tehtävän aineistoilla on eri kohdeyleisöt. Riita Ahvenanmaan omistuksesta syntyi Venäjän romahtamisen jälkeen maailmansodan lopussa. Aineistot koskevat kysymystä, pitäisikö Ahvenanmaa Suomen itsenäistymisen jälkeen liittää Ruotsiin vai jättää Suomen alaisuuteen. Itsenäisyyden alkuvuosina Suomen ja Ruotsin suhteet olivat kireät: kiista Ahvenanmaasta vei maat lähes sodan partaalle. Ruotsin kuningas suhtautuu myötämielisesti Ahvenanmaan valtuuskunnan ehdotukseen liittää alue Ruotsiin. Ruotsin valtionjohto haluaa tukea valtaosan ahvenanmaalaisista esittämää toivetta kuulua Ruotsin valtakunnan yhteyteen. Mannerheim toteaa, että sisällissotaa käyvän Suomen valkoinen hallitus ei hyväksy Ruotsin Ahvenanmaan miehitystä, ja painottaa, että Suomi pystyy vapauttamaan Ahvenanmaan omin voimin. Mannerheimin kirjeeseen nojautuen Suomen Tukholman edustusto (Gripenberg) vastustaa sitä, että Ruotsi on lähettänyt sotilasjoukkoja Ahvenanmaalle, ja muistuttaa saarten kuuluvan Suomen valtiolle. Edustusto painottaa, että Ruotsi ei kunnioita Suomen suvereniteettia lähettäessään sotilasjoukkoja Ahvenanmaalle. https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/kokeet/2021-09-15_HI_fi/grading-instructions.html 6/7 12/3/21, 3:42 PM Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia Riita ratkaistiin Kansainliiton avulla vuonna 1921. Kokelas käsittelee joitain syitä sille, miksi Kansainliitto ratkaisi riidan Suomen eduksi, kuten saariryhmän maantieteellinen yhteys Suomen mantereeseen, Ahvenanmaan kuuluminen Suomeen koko autonomian ajan sekä Suomen lupaukset Ahvenanmaan itsehallinnon turvaamiseksi. Kansainliiton päätöksellä Ahvenanmaa sai itsehallinnon ja siitä tuli demilitarisoitu alue. Suomen ja Ruotsin suhteet olivat viileät 1920-luvun loppupuolelle asti. Kiitettävässä vastauksessa lähdekritiikkiä voidaan pohtia tarkemmin. Esimerkiksi Ruotsin kuninkaan kannanotto on julkinen, joten hän esiintyy sovittelevana suhteessa Suomen hallitukseen. Mannerheimin kannanoton jyrkkyyttä taas voi selittää se, että hän kirjoitti yksityisen viestin Suomen edustustolle Tukholmaan. Kokelas voi avata myös kiistan historiallista kontekstia laajemmin. Alueen demilitarisoinnilla oli pitkä historia jo vuodesta 1856, ja nähtiin parempana pitää alue Suomen osana. Länsivaltojen piirissä Suomen katsottiin voivan olla tärkeä tekijä kommunistisen Neuvosto-Venäjän vastustamisessa. 9.2 Erittele Suomen turvallisuuspoliittisia haasteita Itämeren alueella tekstikatkelmien 9.D ja 9.E perusteella. 12 p. Kysymys Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen puolustamisesta on yhteinen Rudolf Holstin (1938) ja Jussi Niinistön (2018) teksteissä niiden ajallisesta erosta huolimatta. Tehtävänannon ja aikarajauksen puutteen vuoksi kokelas voi käsitellä koko Itämeren alueen turvallisuustilannetta 1930-luvulta 2010-luvun loppuun. Hyvässä vastauksessa kokelas havaitsee, että Holstia huolestuttaa ensisijaisesti uhkakuva Saksan ja Neuvostoliiton aggressiivisuudesta. Hän pelkää, että konfliktissa jokin aggressiivinen valtio voisi miehittää strategisesti tärkeän Ahvenanmaan, ja siksi hän ehdottaa, että Suomi ja Ruotsi yhdessä ryhtyvät suunnittelemaan Ahvenanmaan puolustusta. Kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin Niinistö näkee samanlaisia haasteita Ahvenanmaan puolustamisessa. Hän viittaa Itämeren alueen kasvaviin turvallisuuspoliittisiin jännitteisiin 2010-luvulla ja alleviivaa, että Suomi on Ruotsin kanssa keskustellut siitä, miten Ahvenanmaan demilitarisoitua asemaa voisi puolustaa sotatilanteessa. Kiitettävässä vastauksessa analyysiä Ahvenanmaasta turvallisuuspoliittisena ongelmana syvennetään aineistojen pohjalta. Holstin arvion osalta voidaan nostaa esille tilanne toiseen maailmansotaan valmistauduttaessa ja viitata Saksan ja Neuvostoliiton tavoitteisiin Itämeren alueella. Holsti saattoi salaisessa kirjeessään paljastaa rehellisesti huolensa Itämeren turvallisuustilanteesta. Kansainliitto, jonka tukeen Suomi oli luottanut, oli osoittautunut heikoksi. Suomi haki Ruotsista turvallisuuspoliittista selkänojaa Itämeren (Saksa, Neuvostoliitto) voimistuvien jännitteiden vuoksi. Niinistön osalta voidaan esimerkiksi viitata NATOn laajentumiseen Itämeren alueella kylmän sodan jälkeen, mikä johti Venäjän aktiivisempaan sotilaalliseen läsnäoloon alueella. Puolustusministeri Niinistö on puolestaan antanut julkisen haastattelun Helsingin Sanomiin. Hän saattoi haluta herättää keskustelua Itämeren ja Ahvenanmaan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Toisaalta Niinistön kommenttien tarkoituksena voi olla myös poliitikkona vahvistaa omaa kannatustaan ja edustamansa puolueen asemaa. https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/kokeet/2021-09-15_HI_fi/grading-instructions.html 7/7