EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 2) Euroopan parlamentti 3) Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto 4) Euroopan komissio muut toimielimet valvovat, antavat neuvoja ja valmistelevat edellisten toimintaa jäsenmaiden hallitusten pääministerit ja joidenkin maiden valtionpäämiehet koolla muutaman kerran vuodessa kokoontuu Brysselissä tai EU:n puheenjohtajamaassa antaa poliittiset linjaukset Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on EU:n ”presidentti”, jonka toimikausi 2½ vuotta 751 jäsentä eli europarlamentaarikkoa (meppiä) kaikista jäsenmaista kokoontuu Strasbourgissa Ranskassa ja Brysselissä Belgiassa jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla istuntokausi 5 vuotta edustajien määrä suhteessa maan väkilukuun; Suomella 13 edustajaa mepit kuuluvat europuolueisiin omien kansallisten puolueidensa mukaan työskentelymuotoja täysistunnot ja 20 valiokuntaa säätää asetukset, direktiivit ja unionin budjetin yhdessä ministerineuvoston kanssa valvoo päätösten toimeenpanoa valvoo demokratian toteutumista: ◦ oikeus valita komission jäsenet ◦ oikeus erottaa komissio epäluottamuslauseella 28 jäsentä eli jäsenmaiden hallitusten ministerit yhdeksän eri kokoonpanoa: kunkin toimialan ministerit muodostavat oman kokoonpanonsa (esim. maatalousministerit) päätöksenteko: painotetut äänimäärät suhteessa maan väkilukuun; Suomella 7 ääntä eniten valtaa ja ylin päätöksentekijä EU:ssa säätää lait (asetukset ja direktiivit) yhdessä parlamentin kanssa solmii EU:n kansainväliset sopimukset kolmansien maiden (eli unioniin kuulumattomien valtioiden) kanssa kehittää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa päätökset tehdään joko: 1) yksimielisesti, 2) enemmistöpäätöksellä tai 3) määräenemmistöllä (joko 73,9% neuvoston äänistä tai 62% unionin väestöstä päätöksen takana) 28 jäsentä eli komissaaria, kausi 5 vuotta jäsenmaista riippumaton ylikansallinen elin ajaa koko unionin etua aloiteoikeus lainsäädännössä valvoo päätösten toimeenpanoa, EU:n varojen käyttöä ja perussopimusten noudattamista kiistanalainen: käyttää suurta valtaa, mutta ei ole kansalaisten valitsema valvontatehtävissä ◦ Euroopan unionin tuomioistuin ◦ tilintarkastustuomioistuin ◦ Euroopan oikeusasiamies neuvontatehtävissä ◦ talous- ja sosiaalikomitea ◦ alueiden komitea ◦ Euroopan keskuspankki ja investointipankki sijaitsee Luxemburgissa, yksi tuomari jokaisesta jäsenmaasta tuomiovalta asioissa, joista unioni päättää huolehtii, että eurooppaoikeutta tulkitaan, sovelletaan ja noudatetaan samoin koko Euroopan unionin alueella kansalaiset voivat tehdä tuomioistuimelle kanteluja EU:n toimielinten menettelystä tarkastaa unionin talousarviota varmistaa, että varoja on hallinnoitu moitteettomasti oikeus tarkastaa kaikkien EU:n varoja käsitelleiden organisaatioiden tilit voi tarvittaessa viedä asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ◦ edustaa kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia Euroopan unionin alueiden komitea ◦ edustaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä Euroopan keskuspankki ◦ vastaa euroalueen rahapolitiikasta ja määrää ohjauskorot Euroopan investointipankki ◦ rahoittaa EU:n investointihankkeita Euroopan oikeusasiamies ◦ suojelee EU:n kansalaisia, yrityksiä ja järjestöjä hallinnollisilta epäkohdilta Lisäksi Euroopan unionilla on 19 erillisvirastoa ja –laitosta, jotka hoitavat tiettyjä tieteellisiä, teknisiä tai hallinnollisia tehtäviä. komissio valmistelee ja tekee lakialoitteet lakialoitteen voivat tehdä myös unionin kansalaiset (kansalaisaloitteella oltava 1 miljoona allekirjoittajaa ¼ jäsenvaltioista) ministerineuvosto ja parlamentti säätävät lait (vrt. ero Suomen lainsäädäntöön) ehdottaessaan uutta lakia komissio valitsee päätöksentekotavan (3 vaihtoehtoa): 1) kuulemismenettely = parlamentti antaa vain lausunnon laista ministerineuvosto päättää 2) hyväksyntämenettely = ministerineuvoston saatava parlamentin suostumus käsiteltävään lakiin parlamentti voi hyväksyä tai hylätä lain sellaisenaan, mutta ei saa muuttaa lain sisältöä 3) tavallinen lainsäätämisjärjestys (ent. yhteispäätösmenettely ) parlamentti ja ministerineuvosto päättävät yhdessä, 13 käsittelyä yhteispäätösmenettely vahvistaa parlamentin asemaa parlamentti voi hylätä neuvoston päätökset Pyydetään Euroopan komissiota tekemään halutusta aiheesta lakialoite. Väh. 1 000 000 allekirjoittajaa ¼ jäsenmaista https://www.youtube.com/watch?v=8oJ5QFN F9P8&index=2&list=PLPDrO813wNFTX-axyVo9SkLdsoNOSjuE Kansalainen ja Eurooppa 19 1) Euroopan unionin päätöstyypit ovat asetus, direktiivi ja päätös. Miten kukin niistä vaikuttaa jäsenmaiden lainsäädäntöön? (Yo-tehtävä, kevät 2006) 1) asetus tulee voimaan sellaisenaan koko unionin alueella asetuksen kanssa ristiriidassa oleva kansallinen laki on kumottava huom. ero Suomen lainsäädäntöön: Suomessa asetus = lakia tarkentavat ohjeet lain täytäntöönpanoa varten 2) direktiivi lainsäädäntöohje pyrkimys yhdenmukaisiin lakeihin EU:ssa kansalliset lait muutettava direktiivin mukaisiksi määräajan sisällä 3) päätös sitoo kaikkia, joille se on tarkoitettu, esim. jäsenvaltio tai yritys sitoo vain vastaanottajaa - muita edellisiä vähemmän sitovia EU:n säädöstyyppejä: suositus lausunto tiedonanto ilmoitus unionin budjetti oli 141,5 miljardia 2010 (vrt. Suomen valtion budjetti 2010: 49,9 mrd.) unioni rahoittaa toiminnastaan yli 60% jäsenmailta kerättävistä jäsenmaksuista ◦ määräytyvät bkt:n ja väkiluvun mukaan toinen tärkeä tulonlähde tuontitullit unionin ulkopuolisista maista tuotavista tuotteista ◦ pyritään vähentämään, jotta kehitysmaiden tuotteet pääsisivät Euroopan markkinoille unionimaat jakautuvat nettosaajiin ja nettomaksajiin ◦ nettomaksaja maksaa EU:lle jäsenmaksuja enemmän kuin saa sieltä tukiaisia yleensä vanhat ja pohjoiset jäsenmaat ovat nettomaksajia uudet ja eteläiset maat usein nettosaajia Iso-Britannialla erityisasema: jäsenmaksuhuojennukset 1980-luvulta; muut maksavat brittien puolesta https://www.europarltv.europa.eu/fi/progra mme/others/baffled-by-the-eu-budget laajentuminen lisännyt kustannuksia lähes 80% EU:n kuluista maatalous- ja aluetukiin, jotka lisäävät vain vähän kilpailukykyä tietoyhteiskunta vaatii kilpailukykyä: tarve investoida koulutukseen, tutkimukseen ja liikenteeseen kestävä kehitys vaatii lisäinvestointeja EU:n globaali toiminta vaatii lisäkuluja 1) Mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet: a) uskottavuusvaje, b) demokratiavaje ja c) vallan legitimiteettiongelma? 2) 3) Mitä tarkoittaa EU:n toissijaisuus- eli subsidiariteettiperiaate? Tarkastele äänestysaktiivisuusasetelmaa s. 89. Analysoi maiden välisiä eroja ja pohdi selityksiä äänestysaktiivisuuden eroille. EU kärsii monien kansalaistensa mielestä uskottavuusvajeesta kansallisten ja unionin etujen välillä ristiriitoja ristiriidat näkyvät myös parlamentissa, jossa useita unionin vallan kaventamista vaativia ryhmiä muutamat ryhmät ajavat maansa eroa EU:sta vain Grönlanti eronnut yhteisöstä 1982 demokratiavaje = vallan legitimiteettiongelma eli vallan oikeutuksen ongelma: onko koko EU tarpeellinen? moni unionin kansalainen kokee, että EU:lla ei ole mitään annettavaa eikä unionin päätöksentekoon voi mitenkään vaikuttaa tämä näkyy laimeana osallistumisena EU-vaaleihin; äänestysprosentti yleensä alle 50% maiden oma kansallinen itsemääräämisoikeus (suvereenius) kaventuu EU hyödyttää vain Brysselin herroja ja euroeliittiä, ei tavallista kansaa unioni olemassa vain, jotta suuryritykset voivat kahmia voittoja sisämarkkinoilla yhteinen rahapolitiikka ja valuutta eivät sovi kaikille unionimaille Tulkitse kuvaa! sisämarkkinat ja niiden tuomat edut laajenevat taloudet ja markkinat unionin alueella euron tuoma taloudellinen vakaus laaja yhteistyö ja vuorovaikutus EU:n sisällä laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kansalaisille (4 vapautta, Schengenin sopimus) turvallisuus 1) eurofiilit • tavoitteena Euroopan federalistinen liittovaltio, joka lopettaa kansallisvaltioiden ristiriidat 2) euroskeptikot • yhdentymisen tausta oli kylmässä sodassa • Neuvostoliiton hajottua yhdentymiselle ei nykyään enää tarvetta 3) euro-optimistit henkinen ilmasto Euroopassa valmis yhdentymiselle integraatio hyödyttää talouselämää ja yritystoimintaa 4) europessimistit korostavat nationalismia, kansallista kulttuuria ja taloutta kannattajia etenkin uusissa EU-maissa eivät usko ”kansalaisten Eurooppaan” 1) Selvitä Euroopan parlamentin asema ja tehtävät Euroopan unionin päätöksenteossa (Yo-tehtävä, kevät 2007) 2) 3) 4) Vertaile komission ja ministerineuvoston tehtäviä ja roolia unionissa. Mikä on Eurooppa-neuvoston tehtävä EU:n päätöksenteossa? Ota selville, mitä asioita kukin europuolue ajaa (puolueet s. 76). 1) 2) 3) 4) Euroopan unionin päätöstyypit ovat asetus, direktiivi ja päätös. Miten kukin niistä vaikuttaa jäsenmaiden lainsäädäntöön? (Yo-tehtävä, kevät 2006) Mitkä tehtävät komissiolla, parlamentilla ja ministerineuvostolla on lainsäädännössä? Miten parlamentin rooli lainsäädännössä vaihtelee eri päätöksentekotavoissa? Selvitä, mikä on EU:n kansalaisaloite. Kansalainen ja Eurooppa 38 1) 2) 3) 4) 5) Mistä EU saa tulonsa? Mihin EU kohdentaa menonsa? Kuinka unionin tuloja on esitetty lisättäväksi? Pohdi, mitä etuja jäsenmaa saa EU:n jäsenmaksun vastineeksi? Pohdi, mitkä tekijät voivat uhata unionin taloutta. Suomen kansainvälinen asema muuttui 1980- ja 1990luvun vaihteessa ← kylmän sodan loppu, Neuvostoliiton muutokset ja hajoaminen 1991 - aiemmin NL pyrki estämään Suomea liittymästä läntisiin järjestöihin Suomelle tuli tilaisuus lähteä mukaan Länsi-Euroopan yhdentymiseen 1989 Suomi aloitti EY:n kanssa neuvottelut liittymisestä ETA:een (Euroopan talousalue = EY:n ja EFTA:n yhteistalousalue) 1992 Suomi haki EY:n jäsenyyttä yhdessä Ruotsin, Itävallan ja Norjan kanssa 1994 kansanäänestys Suomen liittymisestä EU:hun; tulos: 57% puolesta, 43% vastaan 1994 eduskunta päätti lopullisesti liittymisestä 1995 Suomi mukaan unioniin Ruotsin ja Itävallan kanssa Puolesta turvallisuuspolitiikka: Venäjän olot sekavat 1990luvun alussa ainutlaatuinen tilaisuus liittyä läntiseen yhteisöön Suomen ”läntisyyden sinetöinti” Vastaan turvallisuuspolitiikka: Venäjä liitosta vastaan päätösvalta siirtyy Brysseliin itsenäisyys menetetään maatalous ei sopeudu EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan pakolaisuus, rikollisuus ja vieraat vaikutteet Suomeen Muuttui kulutustavarat halpenivat Suomen suljetuille markkinoille EU:n sisämarkkinoiden myötä kilpailevia tuotteita EU-lainsäädäntö voimaan: oma lainsäädäntövalta väheni vapaus matkustaa, opiskella ja työskennellä vapaasti EU:n alueella Ei muutosta muut EU-kansalaiset eivät rynnänneet ostamaan vapaa-ajan asuntoja Suomesta alkoholimonopoli ↔ ongelma sopeutuminen alkoholin vapaaseen tuontiin kansallinen kulttuuri muuttui vähän Suomi on ollut aktiivinen EU:n jäsen Suomi pyrki päätöksenteon ytimeen 1995-2003 (pääministeri Paavo Lipposen linjaus) Suomi aktiivisempi kuin muut Pohjoismaat, vrt. Ruotsi ja Tanska esim. euron ulkopuolella ongelmia EU-suhteessa: ◦ maatalous (pohjoinen sijainti, erityistukien tarve) ◦ turvallisuuspolitiikka (Suomi ei Naton jäsen; Suomi sitoutunut EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan) EU-asiat eivät ole Suomessa ulkopolitiikkaa tai kansainvälisiä suhteita vaan sisäpolitiikkaa ◦ pääministeri johtaa, kuten muutakin sisäpolitiikkaa parlamentarismin mukaisesti 1) eduskunta päättää EU-asioista Suomessa 2) valtioneuvosto valmistelee EU-asiat eduskunnan päätettäväksi eduskunta käsittelee unionin säädösehdotukset, jotka kuuluvat eduskunnan toimivaltaan suuri valiokunta ◦ EU-valiokunta, 25 jäsentä ◦ varmistaa eduskunnan vaikutuksen ja parlamentaarisen valvonnan EU-asioissa ◦ ilmaisee eduskunnan kannan EU-asioissa erikoisvaliokunnat ◦ antavat lausuntoja omaan alaansa liittyvissä EU-asioissa suurelle valiokunnalle 1) 2) 3) 4) Mitkä tekijät mahdollistivat Suomen liittymisen Euroopan unioniin? Ketkä vastustivat, ketkä kannattivat Suomen liittymistä unioniin? Mitä uhkia ja mitä mahdollisuuksia ajateltiin EUjäsenyyden tuovan tullessaan? Miten nämä toteutuivat? Selvitä, miten EU-asioista päätetään Suomen poliittisessa järjestelmässä. 1) 2) 3) Lue fokusaukema s. 96-97 ”Kansalaisten kokemuksia Euroopan unionista” ja pohdi, missä määrin ja miksi monet suomalaiset suhtautuvat torjuvasti unioniin. Pohdi omaa suhtautumistasi unioniin, ja perustele kantasi. Pohdi, mitä hyötyjä ja haittoja Suomelle olisi koitunut, jos se olisi jäänyt EU:n ulkopuolelle.