(Vammais)tutkimuksen asema
erityispedagogiikassa
Tanja Vehkakoski & Matti Kuorelahti
tanja.vehkakoski@jyu.fi
11.6.2010, Turku,Vammaistutkimuksen päivät
Tutkimuskysymykset
Millaisista tutkimusaiheista, menetelmistä
ja teoreettisista viitekehyksistä
erityispedagoginen tutkimus koostuu?
 Millainen asema yhteiskuntatieteellisellä
vammaistutkimuksella on
erityispedagogisessa tutkimuksessa?

Tutkimusaineistona kansainväliset artikkelit (v. 2005 – 2009)
ja suomalaiset väitöskirjat (v. 2000 – 2009)
Lehti
Exceptional Children
(EC)
Exceptionality. A
Special Education
Journal (EX)
British Journal of
Special Education
(BJSE)
European Journal of
Special Needs
Education (EJSNE)
International Journal
of Special Education
(IJSE)
Journal of Special
Education (JSE)
International Journal
of Inclusive
Education (IJIE)
Teaching Exceptional
Children (TEC)
Suomalaiset
väitös-kirjat
Kustantaja
Vsk:t
Nro / v
Artikkeleiden
määrä
1945
USA
CEC
71, 73, 75
4
74
1990
USA
Taylor & Francis
13 - 17
4
38
1973
GB
Blackwell Publishing
32, 34, 36
4
73
1985
GB
Routledge
20, 22, 24
4
82
1986
CAN
-
20 - 24
2 -3
121
1966
Sage
39 - 43
4
44
1997
GB
Routledge
9 - 13
4-8
104
1967
CEC
38, 40, 41-42
6
141
Yhteensä
677
Perustettu
JY
HY
JoY
TuY
ÅA/Vaasa
Yht.
25
13
9
3
1
51
Julkaisujen tutkimusmenetelmät


Kansainvälisten lehtien sisältämistä artikkeleista
empiirisiä alkuperäistutkimuksia oli 75 %, suomalaisista
erityispedagogiikan väitöskirjoista 98 %
Sekä määrällinen että laadullinen tutkimusote hyvin
edustettuina
◦ Artikkeleiden aineistonkeruumenetelmistä 58 % oli määrällisiä ja
42 % laadullisia; väitöskirjoista puhtaasti laadullisia oli 39 %,
määrällisiä 35 % ja monimenetelmällisiä 24 %
◦ Yleisin aineistonkeruumenetelmä määrällisissä tutkimuksissa oli
kyselylomake ja laadullisissa haastattelu.Valmiiden tilasto- tai
dokumenttiaineistojen hyödyntäminen oli suhteellisen vähäistä.
Julkaisujen teemat
Teemat
Interventiot
Inkluusio ja inklusiivinen
kasvatus
Oppilaiden ominaisuudet ja
sosiaaliset suhteet
Opettajankoulutus ja
opetustyö
Koulutuksen ja kuntoutuksen
järjestäminen
Opetusmenetelmät ja välineet
Asianosaisten (oppilaat,
vanhemmat) kokemukset
Metodologia, mittaaminen ja
arviointi
Siirtymävaiheet
Erityispedagogiikka tieteenä
ja muut käsiteanalyysit
Yhteistyökysymykset
Yhteensä
Lehdet
%
106
20,9
90
17,7
61
12,0
59
11,6
48
9,4
38
7,5
29
5,7
23
4,5
22
4,3
20
4,0
12
2,4
508
100,0
Väitöskirjat
%
15,8
10
4,8
3
14
22,2
1,6
1
15,8
10
6,4
4
17,4
11
1,6
1
6,4
4
4,8
3
2
3,2
63
100,0
Julkaisujen teoriataustat

Tutkimusartikkeleita leimasi yhtenäisten taustateorioiden puuttuminen
◦ Artikkeleiden taustaosat sisälsivät tyypillisesti laajahkon katsauksen aiheesta tehtyihin
aikaisempiin tutkimuksiin, mutta varsinaisiin eheisiin teorioihin nojauduttiin suhteellisen
harvoin
◦ Vastaavasti valtaosa laadullisen tutkimuksen artikkeleista ei sitoutunut mihinkään tiettyyn
laadullisen tutkimuksen koulukuntaan, vaan edusti yleistä aineiston sisällön erittelyä.
◦ Joissakin laadullisissa tutkimusartikkeleissa teoria rinnastettiin käytettyihin metodologisiin
lähestymistapoihin ja niiden taustalla oleviin käsityksiin tiedon luonteesta (esim. sosiaalinen
konstruktionismi teoreettisena viitekehyksenä).

Suurimmassa osassa väitöskirjojen teoriataustoja (62,8 %) nojauduttiin selkeästi
määriteltyyn teoreettiseen lähestymistapaan (reilussa kolmasosassa tutkimuksista
teoreettinen sitoutuminen ei ollut nähtävissä).
◦ Suurin osa mainituista teoreettisista lähestymistavoista oli joko sosiologisesti tai
sosiokulttuurisesti suuntautuneita (esim. vammaisuuden sosiaalinen malli) tai oppimisteoriaan
pohjautuvia (esim. dynaaminen arviointi).
◦ Yleisempää oli, että teoreettiset lähestymistavat olivat laajoja, empiiriselle analyysille
tulkintakehyksen antavia ajattelutapoja kuin tarkasti rajautuvia ja testattavaksi asettuvia
yksittäisiä teorioita
Pohdinta

Erityispedagoginen tutkimus on sisällöiltään varsin
monipuolista ja heterogeenista
◦ Erityispedagogisen tutkimuksen ydinalueena pidettyä
ongelmaperustaista interventiotutkimusta edusti viidennes
kansainvälisistä artikkeleista, suomalaisista väitöskirjoista vieläkin
pienempi osa
 Parhaimmillaan interventiotutkimus kehittää erilaisia oppimistarpeita vastaavia
opetusmenetelmiä; kritiikin kohteena oppijan patologisointi ja interventioiden
irrallisuus opetuksen yleisistä toteuttamistavoista
◦ Suomalaiset väitöskirjat edustivat usein kriittistä suhtautumista
vallitseviin toimintatapoihin ja erittelivät myös
(oppimis)ympäristön esteellisyyteen liittyviä tekijöitä ~
liikutaanko arjen pedagogiikan kannalta kehällisissä kysymyksissä?
…

Erityispedagogiikka pitää sisällään toisilleen jännitteisiä
teoreettisia lähestymistapoja (moniparadigmaisuus) ~
vammaistutkimuksellinen profiloituminen vain yksi
mahdollinen näkökulma

Kaikki tutkijat eivät jaa samoja teoreettisia lähtökohtia



esimerkiksi oppimisvaikeuksia voidaan tarkastella joko diagnosoidun
yksilön ongelmana, opetusmenetelmien kehittämistarpeena tai
yhteisön luokittelu- ja leimaamismekanismien kautta
Selkeä ero yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen, joka
teoreettisesti sitoutuneempaa ja kohdennetumpaa
Kun tutkittavaa ilmiötä lähestytään useasta näkökulmasta,
tulokset ovat kattavampia ja tarjoavat monipuolisemman kuvan
oppimiseen ja sen ohjaamiseen liittyvistä ilmiöistä
…

Erityispedagogisten tutkimusten näkökulma on usein
professionaalinen
◦ Poikkeus vammaistutkimukseen, joka pyrkii emansipatorisuuteen,
kokemuksellisuuteen ja vammaisten henkilöiden osallisuuteen
kaikissa tutkimuksen vaiheissa
◦ Erityispedagogiikassa nojaudutaan lähtökohdiltaan enemmän
perinteiseen, neutraaliin tiedon ihanteeseen (esim. pyrkimys
näyttöön perustuviin käytäntöihin)
◦ Suomalaisissa väitöskirjoissa asianomaisten ääni on kuitenkin
kiitettävämmin esillä kuin kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa
…

Kriittinen keskustelu erityispedagogiikan asemasta ja
oikeutuksesta näkyy myös tutkimusaiheissa (erityisesti
koulutuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset)
◦ Kriittinen tutkimus usein ”julistavaa” ja ammattikäytäntöjen
epäkohtia esille tuovaa, kun taas konkreettiset
kehittämisehdotukset jäävät vähemmälle huomiolle
(dekonstruoiminen helpompaa kuin rekonstruoiminen)
◦ Itsekriittisyys yhteiskuntatieteellisessä vammaistutkimuksessa?
…

Erityispedagogisen tutkimuksen näkyminen Disability & Society –lehdessä ~yhteinen
tarttumapinta löydettävissä
◦
The use and non-use of assistive technologies from the world of information and communication
technology by visually impaired young people: a walk on the tightrope of peer inclusion
◦
Using photography and art in concept mapping research with adults with dyslexia
◦
Why is the potential of augmentative and alternative communication not being realized? Exploring
the experiences of people who use communication aids
◦
Coping with bullying in Australian schools: how children with disabilities experience support from
friends, parents and teachers
◦
Children with cognitive disabilities in a Swedish educational context: reflections from a case study
◦
‘Behave yourself!' Examining meanings assigned to children with socio-emotional difficulties
◦
Engaging with teachers’ knowledge: promoting inclusion in Zambian schools
◦
Problematising parent-professional partnerships in education
◦
Stuck in the land of disability? The intersection of learning difficulties, class, gender and religion
◦
Comparing transition expectations of young people with moderate learning disabilities with other
vulnerable youth and with their non-disabled counterparts
◦
Enduring disablism: students with dyslexia and their pathways into UK higher education and
beyond